Tältä näytti mun elämä maanantaista sunnuntaihin!
Maanantai
Heräsin vähän ennen seitsemää ja tajusin, etten olekaan enää kipeä, kuten edellisenä viikonloppuna. Olo oli MAHTAVA! Taudin nopea selätys tuntui parhaalle mahdolliselle viikon alulle. Jäin kuitenkin – en edes oikein tiedä, miksi – tekemään töitä kotiin. Kirjoitin postauksia jemmaan kolmeen asti ja hoidin yhtä H23:n työkuvioita. Pistin sähköpostia Joutsen-asioissa ja neljän aikaa hain F:n ip-kerhosta. Suuntasimme koko meidän kolmikon kanssa hääkokoukseen meidän tulevalle hääpaikallemme. F sai räplätä tunnin puhelinta ja me aikuiset hoidimme sillä aikaa kaikki sovittavat hommat. Kokouksen jälkeen suuntasimme ostoksille. Kesä oli todella yllättänyt meidät, eikä F:llä ollut vielä tuohon päivään mennessä yksiäkään mahtuvia sandaaleita, kesäkenkiä, eikä shortseja. Itselleni ostin bikinit (edelliset lempparit jäi uimahalliin ja katosivat niille teilleen).
Tiistai
Suuntasin Primeen Umpulle heti aamusta, koska edessä oli aika iso projekti. Hiusteni värin vaihtaminen vaaleasta takaisin ruskeaksi. Minua jännitti ihan kauheasti, mutta lopputulos on i-ha-na! Hassua hiusmuutoksessa oli se, etten ole eläessäni saanut niin monta insta stories -viestiä. Sain tiistaina ja sen jälkeisinä päivinä yli 40 kommenttia uudesta tukanväristäni. Yllätti.
Kampaajan jälkeen suuntasin kotiin, jossa tein neljä tuntia töitä. Koska ilta oli helteinen, päätimme F:n kaverin äidin kanssa, että veisimme tytöt uimaan. Miten ihanan lämmintä rannalla oli vielä seitsemältä illalla. Aivan käsittämätöntä!
Keskiviikko
Keskiviikkoaamu alkoi junamatkalla Jyväskylään. Hääpukuni (jonka ompeli Atelje Iinan Iina) kaipasi vielä muutaman muutoksen, joten päivämatka Jykylään oli tähän väliin pakollinen. Junamatka meni hirveän nopeasti läppäri sylissä. Samoin itse visiitti Jyväskylään. Muutaman tunnin aikana oli ehditty katsoa muutokset, ommella puku täysin valmiiksi ja ehdinpä vielä lounaallekin siskoni kanssa.
Kun pääsin kotiin, keitin kesäkeiton ja leivoin aamulla keitetyn kaurapuuron jämistä rieskat. F tuli taas kerran aivan multaisena ja hiekkaisena iltaruualle ja siitä melkein suoraan unille.
Torstai
Aloitin aamun jo tavaksi muodostuneella seiskan heräämisellä. Tällä kerta nokka osoitti kuitenkin kohti Riihimäkeä ja Joutsenen tehtaita. Torstaina en kuitenkaan jäänyt tekemään some-hommia Riksuun, vaan Riihimäki oli vain välietappi. Kävin nimittäin Riihimäellä hakemassa takkeja illan MLL:n Uudenmaan piirin muotinäytökseen, jossa Joutsen oli mukana. Minun kanssani Helsinkiin lähti toinenkin joutsenlainen, ja matka taittuikin hänen kanssaan rattoisasti yhdessä.
Helsingissä minua odotti takahuonehommat. Kun olimme heittäneet kamat autolla muotinäytöspaikalle, minä jäin bäkkärille laittamaan vaatteet valmiiksi ja metsästämään mallit käsiini. Joutsenen malleina illan aikana toimi Maaret Kallio, Anna Saivosalmi, Jussi69 ja Mira Luoti. Siis aivan huipputiimi, jonka kanssa oli ihana tehdä töitä!
Kun lopulta pääsin näytöksen, kamojen pakkaamisen, junan ja taksin jälkeen kotiin, oli kello puoli kaksi yöllä. Takana oli kiva ja erilainen päivä. Mutta myös rankka ja väsyttävä.
Perjantai
Perjantaiaamu alkoi aikamoisissa glamourtunnelmissa. Ensin suuntasin Umpulle uudelleen kampausasioiden puitteissa ja sieltä sitten suoraan kasvohoitoon. Työnteko jäi päivältä kokonaan, kun välissä aina puikahdin töihin, söin lounaan, polkaisin pyörällä toisaalle ja palasin taas toimistolle.
Kun oma mies oli lähetetty kaverinsa polttariviikonloppuun ja F:kin oli matkalla toisaalle viikonlopunviettoon, istahdin pariksi tunniksi toimiston poikien kanssa terassille. Muutama skumppalasi, naposteltavaa ja korkealla paistava aurinko. Oli ihana huokaista hetkeksi ja muistaa, että taas oli viikonloppu käsillä.
Kuuden aikoihin lähdin ajelemaan pyörällä kotiin. Nappasin läppärin kotona syliin ja aloin naputella ja kuvata rästissä olevia postauksia. Koti tuntui ihan kummalliselle. Se oli valoisa kesäkoti, joka oli aivan hiljainen. Kaikki kamat oli niillä paikoillaan, minne olimme ne aamulla jättäneet. Eli ei siis paikoillaan.
Yritin tehdä töitä. Ja teinkin niitä puolitoista tuntia, mutta totesin, että työpäivän aloitus kuudelta perjantai-iltana muutaman kuoharilasillisen jälkeen ei ole mikään helpoin ratkaisu. Niinpä pistin läppäri pois, katsoin 27 dresses -leffan ja menin unille. Heräsin yöllä, ja ihmettelin, missä kaikki muut olivat. Meni hetki tajutessa, että olin kodissa yksin.
Lauantai
Heräsin ensikerran 5.20, kun Aamulehti kolahti luukusta eteisen lattialle. Olo oli aivan virkeä, ja jo hetken pohdin, pitäisikö nousta ylös. Onkkeksi sain kuitenkin pakotettua itseni uneen ja heräsin seitsemältä. Kuinkas muutenkaan? Sisäinen kelloni on asetettu nykyään näemmä niin tarkaksi, että vaikka valvoisin kuinka myöhään, tai vaikka saisin nukkua kuinka myöhään, herään kuin salamaniskusta seiskalta. Siitäkin huolimatta, että olisin vielä väsynyt silloin.
Lauantai oli ehdottomasti tämän viikon tehokkain päivä. Kirjoitin seitsemän (!) postausta ja etsin niihin kuvat. Siivosin koko kämpän kuunnellen BookBeatista Maria Veitolan Veitola-kirjaa, katsoin kuninkaalliset häät, tein vähän Joutsen-töitä, maksoin laskut ja tein Prisman kauppakassitilauksen. Kun katselin illalla siistiä kotia ja (melkein) tyhjää to do -listaani, hykertelin onnesta. Tämmöisiä päiviä on elämässä aika harvoin. Mutta olen iloinen, että juuri lauantai oli se, kun energiaa riitti ja kirjoitus soljui eteenpäin. Oli ihan huikeaa mennä illalla nukkuvaan sellaisen päivän jälkeen, jolloin moni mielessä kummitellut asia oli saatu hoidettua.
Sunnuntai
Heräsin edelleen hiljaisesti kodista. Kävin aamulenkillä salilla ja muuten sen kun vaan löhöilin. Sunnuntai oli niin erilainen päivä kuin lauantai, että piti ihan totutella hetki siihen, että ihan oikeasti ei ollut pitkää työlistaa edessäni. A tuli kotiin ennen F:ää, joten saimme olla hetken ihan vaan kahdestaan. Se oli aika ihanaa, koska en muista, milloin meillä olisi ollut kahdenkeskistä aikaa. Huhti-toukokuun aikataulut kun ovat menneet niin, että aina lapsivapaina viikonloppuna jommalla kummalla on ollut omaa menoa. Iltapäivällä otettiin F vastaan kotiin, syötiin porukalla ja mentiin ajoissa nukkumaan.
Jaa oma kokemuksesi