Sampanjaa ja oksennuskarkkeja. Siskon Harry Potter -polttarit, vol 2.
// *merkittyjen yritysten kanssa sovittu bloginäkyvyydestä palvelua vastaan //
Kirjoitin reilu viikko sitten mun Hipu-siskon polttareiden alkuosiosta. Nyt on luvassa toinen ja viimeinen osa. Eli se, mitä karaoken jälkeen tapahtui!
Laulujen jälkeen suuntasimme saunomaan Tullin Saunaan*. Kuten olen ehkä joskus jo kertonut, en ole mikään yleisten saunojen fani, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. Mutta jumankekka! Pitääkö vanhan jääräpään pyörtää nyt ajatuksensa vai onko Tullinsauna poikkeus kaikista muista hikimajoista? Nimittäin mä ihan oikeasti rakastuin tuohon paikkaan ja uskon, ettei morsiussaunominen jäänyt viimeiseksi kerraksi täällä.
Ensinnäkin paikka oli tosi kaunis ja viihtyisä. Sen lisäksi todella siisti ja ihanan tuoksuinen. Ihastuin lautalattiaan (ihan kun olisi tepastellut laiturilla), jokaisen saunojan omaan numeroituun ämpäriin ja siihen, mikä varustetaso saunan pukkarissa olikaan. Itse asiassa sampoita, pesuaineita, dödöjä, voiteita ja kaikkea oli niin paljon ja kattavasti, että jos joku kerta kaupungilla saa extempore-idean mennä saunomaan, ei tarvitse lähteä kotoa hakemaan tykötarpeita.
Saunan jälkeen polttariseurueemme marssi Solo Sokos Hotel Torniin*. Siellä meille oli varattu iso pöytä alakerran ravintolasta, jossa teimme päivän toisen ruokailun. Tällä kertaa koko seurue tilasi erilaisia burgereita ja kyytipojaksi saunan jälkeisiä virvokkeita. Itse tilasin kanahampparin, ja se oli ihan ok. Ehkä tosin vähän mauton, jonka epäilen johtuvan siitä, että joku kastike oli poistettu burgerin gluteentittomuuden vuoksi. Sisko veteli vieressä peruslihaburgeria, ja kun olin ruinannut tarpeeksi kauan maistiaista, sain palan. Se oli sitten jo todella, todella hyvää! Perushampparille siis suosittelupisteet.
Samaan aikaan, kun polttariporukka istuskeli alakerran raflassa, minä juoksin yläkerran hotellihuoneeseemme koristelupuuhiin. Olin ostanut muutamia Harry Potter- aiheisia viirejä ja muita koristeita, joita ripottelin sitten huoneen koristeeksi. Itse asiassa meidän Harry Potter -teema hieman hiipui loppuiltaa kohti, kun kaiken muun biletyksen keskellä osa aktiviteeteistä vaan yksinkertaisesti unohtui. Morsiussaunan jälkeen (koska saunassa ei viitsitty, kun ei ollut meitä varten yksityisesti varattu) oli varattu lajitteluhattu morsiustaikoihin ja samoin mestarin (=sulhasen) sukalle olisi ollut käyttöä. Onneksi sentään saimme pelattua aivan karmeaa Bean boozleria, joissa piti syödä erilaisia ”karkkeja”. Mm. korvavaikun ja oksennuksen makuisia, kiva!
Meidän huone Tornissa oli 15.kerroksessa ja näköalat sen mukaiset. Olimme pyytäneet vähän isompaa kylpyhuonetta (saunalliset sviitit olivat MM-kisavieraiden vuoksi menneet jo ajat sitten), ja sen saimme. Oikein hyvin mahtui kymmenen naista meikkailemaan ja laittautumaan. Mä rakastan tällaista omassa kaupungissa turistina oloa. Katsella ikkunasta kohti kotia ja nähdä ne tutut kadut vähän erilaisesta vinkkelistä. Polttarisankari taisi myös olla tyytyväinen näköaloihin ja huoneeseen, koska kun toisen kaason kanssa pahoittelimme aamulla, ettemme olleet saaneet sviittiä, oli hän ihan monttu auki: ”Siis minkä takia? Täähän oli just hyvä!” Se tietysti pääasia.
Illan juhlinassa porukka jossain vaiheessa hajaantui. Aloitimme kaikki Tornin yläkerran Moro Sky Barista sampanjan kera. Toki edelleen Harry Potter -teemaisesti pukeutuneina. Baarimikko oli niin hauska ja huumorintajuinen (miten hyvä henkilökunta kauttaaltaan meille näissä polttareissa sattuikaan!) ja terassilla olo juuri sitä, mitä hellepäivän iltaan kaipasi. (Moro on muuten sellainen, että noilla 25.kerroksen näkymillä suosittelen sitä kaikille Tampereelle turistina tulevillekin. Päivälle sieltä voi käydä kurkkimassa näkymiä ihan lastenkin kanssa. )Kun kello alkoi lähentyä kahta, osa porukasta jatkoi vielä Tampereen yöhän ja me hannarit kömmimme unille.
Aamu valkeni Tampereella sellaisissa oloissa, että hetken epäili, että taikajuomista joku oli ollut pilaantunutta. Mutta ehkä ei kuitenkaan! Ihanaa oli. Kohta saadaan tuo viimeinenkin sisko naimisiin. Trilogian loppuhuipennus alkaa jo siintää näköpiirissä.
-Karoliina-
Jaa oma kokemuksesi