Mitä 2 päivää Portugalin tehtaissa on näyttänyt tekstiiliteollisuudesta?
Toinen ilta Portugalissa nyt takana. Eilisen matkapäivän jälkeen uni ei oikein meinannut tulla illalla silmään. Kroppa kävi kai ylikierroksilla ja jos totta puhutaan, en oikein tykkää nukkua vieraissa paikoissa yksin. Mielikuvitus alkaa laukkaamaan, mitä kaikkia murhamiehiä sängynalunen pitää sisällään. Tiedetään, aika lapsellista. Mutta sellainen minä olen aina ollut.
Tämä päivä on ollut todella touhukas. Heräsin aamulla pari tuntia ennen sovittua lähtöaikaa päivän reissuille, joten ehdin tehdä töitä läppärillä hotellin aamupalapöydän vieressä miltei puolitoista tuntia. Oli kiva istua ihan rauhassa ja katsella kauniita maisemia. Edessä siintävää vettä, huikean upeita historiallisia rakennuksia ja vaahterakujaa, joka on tällä näkemällä yksi Ponte de Liman uskomattomimpia näkyjä. Jokivarressa oleva ikivanhojen puiden kuja, jota läpi kävellessä tuntuu, kuin olisi jossain maagisessa satumetsässä.
Tänään kävimme kahdessa aika älyttömän mielenkiintoisessa kohteessa. Ensin neulomossa ja sen jälkeen tehtaassa, jossa värjätään ja painetaan neulosta. Sain kysellä kasapäin kysymyksiä vaatteiden kemikaalisäädännöistä, työoloista, erilaisista vempaimista ja vaikka sun mistä. Varsinkin, jos se tehdään vastuullisesti ja kaikki sääntöjä noudattaen. On ollut ilo tutustua tekstiiliteollisuuden ammattilaisiin eri puolilta vaateprosessia. En ole oikeastaan koskaan tullut ajatelleeksi, että yhden vaatekappaleen tuottamiseen tarvitaan niin monen ihmisen ammattitaitoa. Tarvitaan insinöörejä, ompelijoita, kaavottajia, laboratoriohenkilökuntaa, esimiehiä ja vaikka sun mitä. Jo nämä kaksi päivää ovat opettaneet sen, että se, mikä näyttää valmiina tuotteena yksinkertaiselta, vaatii ihan käsittämättömän määrän töitä!
Jos haluat vielä kysyä mitä tahansa erityisesti Aarrekidin vaatetuotannosta Portuglissa, nyt on aika kysyä. Pyrin selvittämää kaiken, mitä ikinä haluatte tietää!
Saavuin äsken taas illalliselta ja nyt pitäisi jaksaa raahautua vielä suihkuun. Töiden ja tehtaisiin tutustumisen lisäksi olemme autoilleet kymmeniä ja taas kymmeniä kilometreja, mutta myös syöneet toinen toistaa huikeampia ruokia. Portugali näyttää olevan oikea ruokarakastajan paratiisi!
Ja hei arvatkaapas mitä. Suomen helteiden jälkeen tuntui hieman kummalle herätä Ponte de Liman aamuun, jossa lämpömittari näytti yhtätoista (!!) astetta. Päivällä sää lämpeni liki kolmeen kymmeneen, mutta kylläpä oli kummallinen tuollainen vilpoinen aamu.
-Karoliina-
Jaa oma kokemuksesi