kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 17.10.2018

Nämä muutokset päätin (ja en päättänyt) tehdä, kun kuulin ilmastoraportin tulokset!

Teksti
Karoliina Pentikäinen
42 kommenttia

Viime viikolla kohistiin ilmastoraportista. Ilmastonmuutos, josta toki on puhuttu – onneksi – koko tiedostavan elämänosani ajan, tuli taas kerran erityisen ajankohtaiseksi. Jos ei NYT, aivan heti, tehtäisi liikkeitä, olisi edessä katastrofi.

Samoin tein kun raportti oli ulkona, alkoi tulla keskenään ristiriitaista infoa aiheesta. Toisten mielestä meidän pikkiriikkisten suomalaisten panos olisi aivan mitätön. Toinen info taas kertoo, että juuri meillä ON merkitystä. Ei ihme, että jengi on tästä keissistä välillä aika pihalla.

Mun henkilökohtainen tulkinta tästä asiasta ei ole mikään asiantuntijalausunto, enkä voi pitää itseäni edes kovin valveutuneena. Mutta itse ajattelen niin, että

A)me, siis koko maapallo, tarvitsemme asioiden eteen isoja, kaikkia koskevia pakotteita ja sääntöjä ja sen lisäksi

B)jokaisen ihmisen on tehtävä parempia ja kestävämpiä valintoja.

Se, mihin mä en kuitenkaan usko, on syyllistäminen. Esimerkiksi tämä lihansyöntikeskustelu on monessakin kohdassa mennyt sellaiseksi shaming-meiningiksi, jossa jauhelihapaketin ostajia pidetään saatanasta seuraavina. Mä en usko, että häpäisyllä saavutetaan mitään. On ihan totta, että jotkut asiat varmasti ovat tässä maailmassa sellaisia, että niistä olisi ihan hyvä kokea häpeää. Mutta en usko, että häpäisemällä saadaan hyviä tuloksia. Ympäristö- ja ilmastokeskustelua voisi verrata tässä tapauksessa lastenkasvatukseen. Vielä pari vuosikymmentä sitten oli yleisestikin ihan ok kasvattaa ja opasta lapsia pelon ja häpeän uhalla. Ja joo: Näkyviä tuloksia varmasti tuolla keinolla saatiinkin(lapsi saattoi esim lopettaa kiukuttelun julkisilla paikoilla) , mutta todellista kasvua, oman ajattelun kehittymistä tai oikean-väärän erottamista ei kuitenkaan saavutettu. Tästä on siis aivan tutkimustulosta. Pelko muutti käytöstä, mutta ei lapsen todellista tapaa ajatella ja kehittyä. Siksi en usko, että häpäisy ja syyllistys toimivat tässäkään tapauksessa. Oikea reitti on mielestäni opastus ja esimeriksi kasvisruoan ilosanoman tuonti ennemmin kuin lihan syönnin demonisointi.

Mä olen yrittänyt nyt miettiä, missä asioissa voisin realistisesti tehdä oikein. Musta ei ole heti tässä hetkessä suoriltaan matkustelemattomaksi vegaaniksi, mutta koen, että täytyy minunkin tarkastella omia valintojani kriittisemmin. Tein listan siitä, mitä mistäkin ympäristöön liittyvistä asioista ajattelen. Ja missä voin tehdä parannuksia. Oma listani ei ole mikään huikean sankarillinen, mutta uskon, että jos jokainen meistä tekee edes niitä pieniä askelia, on sillä suuren harppauksen voima.

  • Mä rakastan hyvää lihaa ja hyvää juustoa. Syön näitä molempia usein vieläpä yhdessä. Nyt pohdin, että voisinko useammin karsia yhdeltä aterialta edes toisen näistä. Eli kun tavallisesti teen aina vaikkapa kinkku-juustoleivän, pitäisikö jatkossa valita joko juustoleipä tai kinkkuleipä? Kuulostaa aika pienelle, mutta toisaalta tällä jo puolittaisin maitotuotteiden ja lihansyöntini määrän. Tai jos teen pastan hyvällä juustolla, voisinko usein jättää silloin lihan pois. En sano, että tekisin näin AINA tästä eteenpäin, mutta useamminkin kuin ennen.
  • Koska meillä tykätään laittaa ruokaa ja melkein joka viikko kokeillaan myös jotain ihan uutta reseptiä, täytyy kasvissafkoja tehdä jatkossa vaan yksinkertaisesti enemmän. Harmillisesti mun vatsa ei kestä kovin usein esimerkiksi papuja, soijaa tai linssejä, mutta silloin tällöin onneksi kyllä. Ihan konkreettisia reseptejä otan mielelläni vastaan tähän, jos haluatte jakaa!
  • Me ei olla mitään alvariinsa matskustelevia tyyppejä, mutta kyllä lennettyä tulee kuitenkin useamman kerran vuodessa. Se, että luopuisin kokonaan matkustelusta tai en veisi F:ää maailmalle, ei tunnu tässä vaiheessa sellaiselle, johon ryhtyisin. Maailman näkeminen tuntuu kuitenkin niin tärkeälle ja opettavaiselle. Monen ´vuosittaisen reissun sijaan jatkossa voisimme kuitenkin miettiä, että keskittyisimmekö vain tiettyihin tärkeisiin matkoihin. Ja jos lentokilometreillä on merkitystä, on se tietysti hyvä, että me matkustelemme oikeastaan jo nyt vain Euroopassa.
  • Kaikenlainen kierrätys on asia, joka kiinnostaa. Rakastan kiertää kirppareita ja toisaalta meidän pieneksi jääneitä vaatteita ja tarpeettomia tavaroita myyn monta kertaa vuodessa kirpparilla. (Nytkin meillä on pöytä numero 65 Tampereella Radiokirppiksellä muuten!) Silti koen, että meillä voisi kierrättää vieläkin enemmän. Ongelmalliseksi koen varsinkin sen, kuinka OSTAA kirpparilta. Kun pitäisi esimerkiksi löytää vaatteita johonkin täsmätarkoitukseen, tuntuu kirppari hankalalle vaihtoehdolle. Jos esimerkiksi tarvitsemme tyttärelle vedenpitävät talvikengät koossa 36, talvitakin koossa 140, aitovillaisen pipon kokoa 54 jne,  vaatii aika paljon aikaa ja panostusta, että sellaiset kirpparilta tiettyyn viikkoon (eli pakkaslukemaan) mennessä on haalittu. On ihan totta, että uutena ostaminen on laiskan ajansäästäjän valinta.
  • Vaikka aikuisten vaatteissa uskon siihen, että ”less in more” ja valintoja voi tehdä harkitsen ja pitkällä tähtäimellä, varsinkin lasten sisävaatteiden kanssa oloni on välillä toivoton, kun yrittää tehdä valintoja eettisyys ja kotimaisuus (eli maailmanpelastus) edellä. F kasvaa sitä tahtia, että puolen vuoden päästä edelliset vaatteet ovat käyneet jo pieniksi. Ja vaikka meillä pyritäänkin ostamaan paljon esimeriksi Aarrekidin vaatteita, joiden tuotantoprosessin tiedän ja ne saa hyvin  myös jälkikäteen kiertoon, kyllä vaatteita ostetaan myös halpisketjuista lapselle ihan oman rahapussin vuoksi. Jos hellemekko mahtuu maksimissaan kahden kuukauden ajan, tuntuu kymppien panostus välillä hölmölle.
  • Tähän edelliseen liittyen olen alkanut pohtia, kumpi on luonnon kannalta parempaa: Ostaa vaate kirpparilta vai esim. Henkkamaukan outletistä? Joskus – aika useinkin – se outlet on halvempi, eikä vaate ole valmiiksi kulunut, jolloin omassa käytössä vaatteen käyttöikä on pidempi kuin kirppisvaatteen. Olen miettinyt, tukeeko ketjuliikkeen alesta tai outletistä ostaminen hikipajateollisuutta aivan kuin saman ketjun normihintaisten vaatteiden osto vai tekeekö ostollaan sillä tavalla hyvää, ettei vaate joudu ainakaan poltettavaksi, vaan käyttöön, mihin se on tehtykin? Onko tästä tietoa jollakin?
  • Lasten ulkovaatteet on muuten juttu, jossa en ole valmis luopumaan esimerkiksi vesipilareista ja teknisistä ominaisuuksista. Tiedän, että moni vastustaa teknisten vaatteiden ympäristökuormaa ja se ei olekaan mikään vähäpätöinen juttu. En silti voisi kuvitella, että lähetän oman lapsen tuuleen, loskaan ja sateeseen ilman teknisisiä materiaaleja ihan vaan siksi, että se tekisi hyvää luonnolle. Tässä asiassa menen itsekkyys, eli oman lapsen hyvinvointi edellä. Toki toivon, että materiaalikehittely etenee ja kohta teknisyyden ja luonnon väliltä ei tarvitse valita.
  • Yksi tärkeä pointti kierrättämisen lisäksi on tietysti se, ettei osta turhaa. Ja on tyytyväinen siihen, mitä on. Olen minäkin monta kertaa pohtinut, tulisiko meidän elää kuten ”tavalliset” lapsiperheet isossa omakotitalossa kerrostaloasunnon sijaan. Hiilijalanjälkitestiä tehdessäni kuitenkin ajatus siitä, että meidän valinta on asua pienemmissä neliöissä, ei olekaan mikään pöhkövalinta. Se, missä olen välillä pitänyt tätä asuntoa vaan väliaikaisena tilana, olen alkanut nyt ajatella, että miksi ihmeessä en olisi tyytyväinen tässä ja nyt. Miksi aina pitää haluta jotain isompaa ja enemmän? Sellainen ajattelu ylipäätään lisää onnellisuutta.
  • Mä olen aina ollut pyöräillyt paljon ja tykkään siitä. Jatkossa voisin pyöräillä vieläkin enemmän ja skipata auton ainakin yksin liikkuessa. Ehkä hommata talvirenkaat pyörään. Vaikka olenkin iloinen siitä, että ajan pitkän ajan jälkeen autoa, koen, että olen edelleen kävely-pyöräily-julkinenliikennenainen.

Mitä ajatuksia ilmastopaneeli herätti teissä? Oletko alkanut ryhtyä toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen nyt vai onko lihattomuus, lentomatkojen rajoittaminen ja kaikki sellainen kuulunut repertuaariin jo ennenkin? Tuliko mieleen muita pieniä tekoja, joista voisit vinkata minulle?

Mä en koe, etten olen valmis luopumaan kaikesta entisestä. Mutta samalla koen, että on pakko tehdä asioita ja muutoksia omassa elämässämme, jotta voi katsoa mummona itseään peilistä. Olisi kauheaa herätä 50 vuoden päästä ja tajuta, että on ehdoin tahdoin omilla teoillaan tuhonnut omien lasten ja mahdollisten lastenlasten elinympäristön.

-Karoliina-

Kuvat: 1&2, Noora Näppilä. Kuva 3 oma hiilijalanjälkeni viikolla 40/2018 tämän Sitran testin mukaan. 

Kommentit (42)

Sinä, joka mainostat vähintään kerran viikossa jotain uutta saatua vaatetta/kenkiä/ urheilukamoja/asustetta/huonekalua/jne jne. voisit alkaa karsia näistä mainoskamoista. Antaisit itsestäsi edes vähän vähemmän kuluttavan mielikuvan.

Useimmiten ihmiset kertovat vaan faktoja, jotka tietysti saattavat kuulostaa epämukavilta ja syyllistäviltä, jos niiden perusteella pitäisi luopua itselleen mieluisista asioista. Asuminen pienemmissä neliöissä on tosi hyvä ja iso juttu, koska asuminen on yksi kolmesta isoimmasta päästöjen aiheuttajasta! Liikkuminen on toinen iso juttu ja todella suosittelen talvirenkaiden hankkimista pyörään. Tein sen itse viime talvena ja oli ihanaa saada talvellakin raitista ilmaa päivittäin ja nauttia maisemista. Hyvät renkaat ja vettä pitävät vaatteet niin ei mitään ongelmaa! Kolmas iso juttu on ruoka, josta punainen liha ja juusto on pahimmat. Vatsalle on helpompaa tottua palkokasveihin, jos niitä lisää ruokavalioon pikkuhiljaa. Perusteellinen liottaminen ja keittäminen auttavat myös. Jos vatsa ei silti tunnu kestävän niitä, voi syödä esim. kvinoaa, jossa on hyvä aminohappokoostumus. Kotimainen luonnonkala on ilmastoystävällinen valinta ja kana ja possukin paljon parempia kuin juusto tai punainen liha.

Tsemppiä! Ei ilmasto- ja ympäristöteot ole pelkkää luopumista ja kurjuutta. Hyvä vaan, että voidaan vielä vaikuttaa ilmastoon.

Mä jotenkin koen että just tälläiset ajatukset on se syy miksi mitään muutosta ei saada aikaan. Ei kyse ole siitä mihin oot valmis vaan siitä mitä PITÄÄ tehdä.

uutiset raportoivat, että lihansyöntiä pitää vähentää 90% jos maapallolle halutaan tulevaisuus. mutta mitä mun lapsien ja lastenlapsien elämästä kun nauta ja juusto vaan on niin mässyä. paskaksi vaan kaikki älä syyllistä anna mun nauttia.

ilmastorikokset ovat verrattavissa sarjamurhaajan rikoksiin, koska varmaa, on että kuolemia tulee. sinunkin tekojen seurauksena. mutta vedä sitä pihviä vaan. sulje silmät tältä kaikelta. naminami. bon appetit!

Olen itse ollut töissä kuudessa eri ”halpavaateketjussa” (yksi näistä tosin oli vain asusteisiin erikoistunut) ja omalla ja alalla olevien kavereiden kokemuksella voin sanoa, etten ikinä tämän miltei kymmenenvuotisen urani aikana ole kuullut, että alea hävitettäisiin/poltettaisiin/heitettäisiin roskiin. En missään. Alea toki myydään, sen kanssa kikkaillaan, sitä kannetaan edestakaisin varaston ja myymälän välillä, varastoidaan vuosikausia, kaupataan suuria massoja venäläisille turisteille pilkkahintaan, viedään outletteihin ja popup myynälöihin myyntiin, keksitään kampanjoita (osta yksi aletuote, saat toisen kaupanpäälle…) tai kun kaikki on yritetty ja mikään ei ole toiminut laitetaan eurolla myyntiin. Mutta tavalla tai toisella niistä otetaan rahat irti. Ja ketjun alestrategiasta, katetasosta, varaston koosta ja tavaravirta määristä riippuen tavoitteena on joko oikeasti tehdä myyntiä (jopa voittoa joskus) tai tyhjentää varastoa (jotta saadaan pienennettyä varastointikuluja/tilaa uuden sesongin tuotteille).
Aletavaralle tehdään vaikka ja mitä, mutta eroon siitä ei pääse muuta kuin myymällä. Ja vaikka se kaikkein vanhimman tavaran myynti ei ole katteellista tai tavoitteellinen tilanne (full price% osuus myynneistä on kaikkialla tarkassa syynissä) on se kuitenkin rahaa firman taskuun jolla maksetaan vuokria, laskuja, palkkoja, markkinointia ja palkkioita isoille pomoille. Eli jos ei halua kannattaa esimerkiksi maata köyhdyttävän puuvillan tehoviljelyä maailman köyhissä osissa, vaateteollisuutta pieniä palkkoja aasiassa, massiivisten tavaramäärien rahtaamista laivalla tai lentäen aasiasta länsimaihin tai ylipäätään ei halua kannattaa sitä vaateteollisuuden liikatuotantoa niin en näe mitään ihmeellistä hopeareunusta siinä outleteista ostamisessa.
Alen polttamista varmasti tapahtuu erilaisissa firmoissa ympäri maailman, mutta alalla olleena veikkaisin, että sitä tekevät enenmän ne jotka pitävät itseään sellaisessa asemassa, että imago ”ei kestä alen myymistä”. Mutta perus halpavaateketjuissa, joissa aletavaraa on muutenkin usein esillä ympäri vuoden en usko sitä tapahtuvan. Niissä paikoissa raha kun painaa enemmän kuin imago jo muutenkin.

Mun sisko oli tet-harjoittelussa vuosituhannen alussa Tampereen Hämeenkadulla yhdessä niistä suurista ketjuliikkeistä, joita lähes jokaisessa tämän maan kauppakeskuksissa on. Sen tehtävä oli leikata reikiä niihin poistovaatteisiin, jotka eivät aleista huolimatta olleet menneet kaupaksi, jotta kukaan ei dyykkaisi niitä roskiksesta, ja jotta ei syntyisi kohua siitä, että on ehjiä vaatteita heitetty roskikseen. Tästä on sen verran aikaa, että käytäntö on toivottavasti muuttunut.

Mun mielestä tässä(kään) asiassa ei pidä ajatella mustavalkoisesti – ei kaikkien lihaa syövien pidä muuttua vegaaneiksi tai kaikkea lentämistä lopettaa heti.

Itse olen ollut kasvissyöjä jo pari vuosikymmentä, mutta en kuitenkaan vegaani. Tiedän, ettei musta ole muuttumaan vegaaniksi yhtäkkiä, mutta olen nyt päättänyt syödä enemmän vegaanisesti. Päätin, että arkisin koitan tehdä mahdollisimman usein vegaanista ruokaa ja viikonloppuisin on lupa herkutella vaikkapa jollain juustolla, jos mieli tekee.

Lisäksi yritän testailla enemmän kauppojen vegaanisia jugurtteja yms. maitotuotteita korvaavia tuotteita ja löytää sieltä itselleni suosikkeja. Ja jos jotain tuotetta on vegaanisena ja ei-vegaanisena, suosin aina vegaanista. Esim. toisissa pastoissa on kananmunaa ja toisissa ei. No, tämä nyt kuulostaa näpertelyltä, mutta ilmaston lisäksi valintoihini vaikuttaa eläinten hyvinvointi.

Mä olen käyttänyt reseptien inspiraation lähteenä mm. Ps. Olen vegaania ja Chocochiliä.

Yleensä lennän kerran vuodessa yhden lomamatkan Eurooppaan, enkä oikein osaa luopua vielä tästä. Muut lomareissut tehdään Suomessa, ja täällä onkin ihan mahtavia paikkoja vaikka kuinka!

Joskus olen kompensoinut lentopäästöjä, mutta en enää muista mitä kautta. Toivottavasti tästä olisi jatkossa helpommin tietoa saatavilla. Vaikka oikeastihan se kompensaatio pitäisi olla lennon hinnassa, eikä vapaaehtoista.

Nyt olen päättänyt, että lentojen ainoa kriteeri ei saa olla minulle halpa hinta ja jatkossa aion välttää välilaskullisia lentoja. Lisäksi välillä voisi kyllä korvata lomalennot automatkailulla.

Harmittaa se, että olemme täällä Suomessa Euroopan laidalla. Asuapa Keski-Euroopassa, jolloin voisi helposti matkustaa ulkomaille junalla!

Lastenvaatteiden hankintaan liittyen tuli mieleeni, että vaatteiden ostaminen kirppiksiltä taitaa aina vaatia suunnitelmallisuutta. Kannattaa siis ostella aina etukäteen seuraavan koon vaatteita, eikä jättää hankintoja viime tinkaan.

Parasta olisi, jos tuttavapiirissä olisi eri ikäisiä lapsia, jolloin vaatteita voi kierrättää perheeltä toiselle.

Lentopäästöjä voi kompensoida esim. osoitteessa https://co2esto.com, joka ostaa päästöoikeuksia pois suoraan EU:n päästökaupan kiintiöstä.

Kasvisruokailu on kyllä hankalampaa, jos vatsa ei kestä papuja! Mutta esimerkiksi kotimainen kala on hyvä vaihtoehto. Samoin kannattaa testata kauraproteiinivaihtoehdot.

Ymmärrän, että syyllistäminen tuntuu kurjalta. Samalla kun itse olen ollut kasvissyöjä yli puolet elämästäni, tuntuu oudolta, että näiden uutisten myötä lihansyönti ei alkaisi tuntua väärältä useammista ihmisistä. Lapsemme elävät sen katastrofin läpi, joka on tulossa ja jo tullut. Syyllistys on hätää, ei moralisointia. Ja koen myös , että jos joku, niin ilmastonmuutos on syvästi moraalinen kysymys: ahneus, piittaamattomuus, tottumus, itsekkyys. Me teimme tämän. Se on kamalaa. Siitä on pakko puhua ja sen puheen on tähdättävä radilaaleihin muutoksiin. Syyllistysvapaata ja hauskaa infoa vegaanisesta ruolailusta löytyy esim. Ps. Olen vegaani – kanavalta yoitubesta.

Syön vain kasvispohjaisesti, mutta en lähes koskaan papuja. Joskus jossain keitossa saattaa olla, mutta en valmista itse koskaan ruokaa, jossa on papuja. Eli aivan loistavasti onnistuu kasvisruokailu ilman papuja. Kala ei ole vaihtoehto, koska se ei ole kasvis. 😉 Kauraproteiinivaihtoehdot voivat monelle toimia, kuten ehdotitkin. 🙂

Pavut ovat ruokaa, joka vaatii työstämistä – mitä enemmän työstää, sitä vatsaystävällisempää siitä tulee. Kahvi on tehty pavuista, kaakao on tehty pavuista, maapähkinä on oikeasti papu eli maapähkinävoi on tavallaan paputahnaa. Soijapapuja monen vatsa kestää parhaiten, kun pavuista on tehty tofua tai tempeä. Niissä kauraproteiineissakin, ainakin nyhtökaurassa, on mukana härkäpapua.

Jatkan vielä, että minussa ilmastoraportti herätti aika ison muutoksen, vaikka olin siis ennestään kasvissyöjä, kierrätän ja ostan lähes kaikki vaatteeni käytettynä. Nyt menen kohti vegaanista ruokailua ja kiinnitän tarkempaa huomiota ruokahävikkiin. Lentäminen on myös asia, josta on pakko luopua lähes kokonaan. Elinikäistä lentolakkoa en voi luvata, työnkään takia, mutta lentojen kompensoiminen on asia, johon olen herännyt. Siihen on useampi kanava, esim. Maan ystävät istuttaa puita. Samoin lahjojen ainettomuus on alkanut houkutella yhä enemmän. Yksi ihana juttu on ostaa lahjaksi pala ikimetsää Suomen luonnonperintösäätiön kautta. Metsä suojellaan pysyvästi ja toimii hiilinieluna.

Moikka,

tästä kommentista mietin että miten kotimainen kala sopii kasvisruokavalioon pavun korvaajaksi? Ei liene kasvis?

Yleisesti teksti oli mielestäni rehellinen ja kuvaava. Omista ”eduista” on vaikea luopua. Ehkä ennen kaikkea tarvittaisiin poliittista ohjausta siihen suuntaan, että nämä ”edut” tulisivat kuluttajalle kalliimmaksi: se yleensä motivoi. Ja ne jotka todella haluavat ostaa/matkustaa, maksaisivat siitä enemmän jotta rahaa riittää myös vahinkojen minimointiin. Jokin tämäntyylinen ympäristövero halpavaatteisiin saattaisi myös toimia.

Ei korvaa papuja eikä sovi kasvisruokavalioon, mutta jos haetaan vaihtoehtoa lihalle. Ylipäänsä, jos on kyse sekasyöjästä, joka miettii ruokavalionsa hiilikuormaa, ratkaisuja parempaan on muitakin kuin vegaanisuus.

Hyvä kommentti! Varmasti on heitäkin, jotka haluavat syyllistää ihan nälvimismielessä, ja se ei toki ole hyväksyttävää. Syyllistämiskeskustelu on minusta kuitenkin aika kaksipiippuista, syyllistämisestä syyttäminen vaikuttaa useinkin keinolta torjua epämiellyttävien asioiden ajatteleminen ja omaan mukavuuteen kohdistuva uhka. Syyllistyminen on sitä paitsi itse kunkin korvien välissä, joku voi syyllistyä ihan pelkistä faktoista tai yleisellä tasolla käytävästä poleemisesta keskustelusta. Edelliseen kommentoijaan viitaten, ilmastonmuutoksesta on kuitenkin pakko puhua ja sen puheen on tähdättävä radikaaleihin muutoksiin. Ja itse asiassa olen sitä mieltä, että on ihan tervettä tuntea asiasta syyllisyyttä. Kuten edellinen kommentoija sanoo: ”Me teimme tämän. Se on kamalaa.”

Syyllisyyteen ja omaan pahaan oloon on kuitenkin turha jäädä vellomaan, vaan pitää ottaa vastuuta ja tehdä mitä voi, ihan tällä ruohonjuuritasolla. Muuttaa rohkeasti oma elämäntapa ja kannustaa siihen muita. Vaikuttaa yhteiskunnallisesti siinä määrin kuin se on mahdollista, äänestää ympäristöasiat edellä. Itse näen tämän ainoaksi mahdollisuudeksi kestää se tuska, joka minulla on leikki-ikäisten lastenlasteni tulevaisuudesta. En ehkä pysty tekemään riittävästi, mutta näin voin edes pitää toivoa yllä.

Todella hyviä pointteja, kiitos että toit esiin vaikka jotkut kokevatkin asiakseen edelleen syyllistää. Minusta perustelit kaikki pointit hyvin ja ymmärrän erinomaisesti halun matkustaa harkitusti ja hankkia gore-texiä. Aikuisten laadukkaat gore-tex yms. Vaatteet myös kestävät käytössä VUOSIA joten mielestäni se kyllä kompensoi 🙂 Jokainen voi todellakin vaikuttaa!! Meillä oli yliopistolla kestävän kehityksen kurssi ja mielestäni tärkein oppi siellä oli ei kierrätys, ei päästöt vaan ihmisyys. Toisten ja erilaisuuden ymmärrys ja ihmisten kanssa toimeentulo. Olemalla ihminen ihmiselle tuotetaan jo hyvinkin kestävää tulevaisuutta 🙂

Minua pelottaa, ettemme ehkä ole enää tilanteessa, jossa meidän on varaa ”shoppailla” asioita, joista juuri me henkilökohtaisesti olisimme valmiita luopumaan. Vaan että olemme tilanteessa, jossa nyt tai kohta kerta kaikkiaan olisi lopetettava lentäminen ja lihansyönti, ehkä maitotaloustuotteidenkin syönti kokonaisuudessaan, olimmepa me siihen ”valmiita” tahi emme. Tarpeettomasta kuluttamisesta puhumattakaan. Jos siis haluamme säilyttää maailman elinkelpoisena lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Haluammeko antaa lapsillemme turistimatkoja vai tulevaisuuden? Metsän ostaminen sen kasvamaan jättämiseksi oli muuten hyvä ehdotus ilmastoteoksi.

”Vaan että olemme tilanteessa, jossa nyt tai kohta kerta kaikkiaan olisi lopetettava lentäminen ja lihansyönti, ehkä maitotaloustuotteidenkin syönti kokonaisuudessaan, olimmepa me siihen ”valmiita” tahi emme.”

Erittäin osuva kommentti! Olen kanssasi täysin samaa mieltä.

Sitä vaan, että maitotalous pyörittää Suomessa lihataloutta. Siis periaatteessa lihan syönnin lopettaminen on turhaa ja tekopyhää, jos et jätä myös maitotuotteita.

Tämä nyt ei pidä lainkaan paikkaansa. Totta on, että lehmät menevät teuraaksi ja siitä lihaksi kun ne ovat ”lypsetty loppuun”, mutta ei pelkästään niillä ihmisten lihan himoa tyydytettäisi. Sen takia meillä on erikseen lihakarja.

Nimenomaan, juuri näin. Mutta juuri se 20% osoittaa, että lypsykarja ei riitä. Vaikka lypsykarja olisi 99% tarkoittaa se, että se ei riitä vaan tarvitaan myös lihakarjaa. Näin ollen lypsykarjan osan lihantuotannosta pienentyessä vaikkapa 50% nostettaisiin lihakarjan osuutta 30%. Lihateollisuus pitää siis ihan itse itseään pystyssä.
En ole puolustelemassa maidontuotantoa tai lihansyöntiä. Olen niitä vastaan. Mutta olen kyllä faktojen puolella.

Sitten kun 100% lihasta tulee lypsykarjasta ja lihaa jää yli voidaan alkaa puhua siitä, että maitotuotteiden välttäminen vähentäisi naudanlihantuotantoa.

Turha moralisoida muita, kun kuitenkin käytännössä jokainen, jolla on ylimääräistä rahaa, myös käyttää sitä itsensä hemmotteluun ympäristön kustannuksella.

Tiedostaminen tai huolestuminen ei auta. Se auttaa, että karsii kaikki arjen menonsa minimiin ja ostaa lopulla rahalla metsää. Harvat sen kuitenkin tekevät. Kun on rahaa, niin arkeen ilmestyy kaikenlaisia pikkumukavuuksia ja helpotuksia. Jos rahaa jää vielä sen jälkeenkin, niin sitten tehdään vielä jotain vähän suurempaa.

Niin..Eli et siis aio muuttaa mitään? Tekstin tarkoitus olikin siis vain puolustella omia valintoja, ei varsinaisesti etsiä uusia ratkaisuja.

Mua ihmetyttää toi, että muun kuin vauvan vaatteet jäisivät puolessa vuodessa pieniksi. Eihän niitä kokojakaan ole niin paljon! Meillä 5-vuotias kasvaa +2 käyrällä (nyt käytössä 128 cm koko), ja silti monet vaatteet ovat menneet vähintään 2 vuotta, esim kaikki ulkovaatteet koskaan. 13-vuotiaalle on jäänyt juuri 156 cm koko pieneksi, mutta 164 cm vaatteiden rinnalla menee aikuisten XS tai S, eli esim omat kiertoon valmiit vaatteeni. Toki olen keskittynyt ostamaan valmistajilta, joilla on ns.hyvä mitoitus ja laatu , eli vaate toimii aidosti 10-20 cm kasvun ajan.

Niin. Itse olen valmis tekemään koko ajan ekologisempia valintoja, sen verran ostoshistoriaa on takana, ettei hutiostoksia enää tule, enkä esimerkiksi enää sortuisi akryylineuleeseen (!!!!!kuka niitä ostaa!!!), lihan ja maitotuotteiden käyttö on vähäistä. On kuitenkin mielenkiintoista, että olen muodista kiinnostunut sekäsyöjä ja kuitenkin hiilijalanjälki on kaikkien kokeileminen mittareiden perusteella selkeästi suomalaista keskiarvoa pienempi (koska en omista autoa, asun suht pienissä neliöissä, enkä lentomatkaile kuin noin kerran kahteen vuoteen), kun toki olisi suht yksinkertaista elää vielä paljon niukemmin. Tarkoitan siis, että jotkut sitä keskiarvoa vetävät ylös, jos olematta missään asiassa täydellinen kieltäytyjä jää selvästi alle keskiarvon.

Kulutusvalintojen korostaminen on professorin mielestä vaarallista ajanhukkaa. Huomio pitäisi keskittää poliittisiin päätöksiin.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005868629.html

Luin tuon kauppakorkean professorin mielipiteen ja ihmettelin. Toki poliittiset päätökset ovat tässäkin asiassa ratkaisevia. Itse en kuitenkaan ajattele, että ne ”unohtuvat” kun ihmiset pohtivat kulutusvalintojaan, vaan päinvastoin. Oman elämäntavan muuttaminen tarkoittaa ilmastonmuutoksen uhan tiedostamista ja samaa ainakin itse vaadin puolueilta, joita jatkossa tulen äänestämään. Olen myös valmis lähtemään vaatimaan joukolla muutosta hidastavia toimia vaikka eduskuntatalon eteen. Sitä paitsi laajamittainen kulutusvalintojen muuttuminen vaikuttaa talouselämään, tietyt asiat eivät mene enää kaupaksi, millä myös on seurannaisvaikutuksia politiikkaan.

Halpavaateketjujen outletista ostaminen ei tee vaatteen käyttämisestä eettisempää. Samasta hikipajasta ne vaatteet tulee, ne on jo tehty (tulee ne sitten käyttöön tai hävitettäväksi), hikipajaan on taas joku pakotettu töihin todella huonolla palkalla tekemään vaate, josta maksat enemmän kuin sille ihmiselle maksetaan kuukaudessa palkkaa. Ymmärrän, että lapsille on hankalaa ostaa vaatteita juuri kasvun vuoksi, mutta suosisin tässä tapauksessa kirpputoreja mahdollisimman paljon, vaikka vaatteet eivät uutuutta heijastelisikaan. Ja vaikka ostaisit sieltä käytettyjä ketjuliikkeiden vaatteita, niin se on silti parempi vaihtoehto. Minimoidaan sen uuden rahavirran vieminen sellaisen yrityksen kassaan, minkä tiedetään toimivan epäeettisesti ja epäympäristöystävällisesti. Koska joka päivä kehittyvissä maissa naisia (ja toki myös miehiä) sorretaan ja pakotetaan työhön näihin hikipajoihin, joissa olot ovat lähtökohtaisesti huonot, työnantajat eivät piittaa tiloista tai ihmisten hyvinvoinnista, näitä rakennuksia sortuu ja ihmisiä kuolee. Niin ei pitäisi kenekään missään kuolla sen vuoksi, että länsimaalainen ihminen saa halvalla vaatteita lyhytkestoiseen tarpeeseen. Eikä esim. H&M group (H&M, Cos, Monki, Weekday, &other stories etc.) vaatteita tee kestävän kehityksen vuoksi, vaan rahan. Se fakta ei poistu vaikka kuinka ostaisi outletista, eivätkä he muuta toimintatapojaan niin kauan kuin kuluttajat eivät piittaa siitä, mitä tällainen yritys tekee. Sesonkeja näillä liikkeillä on pahimmillaan vuodessa 52. Joka viikko on oltava tarjolla uutta länsimaiseen tarpeeseen.

Jumala on olemassa – Kolmistaan-blogin kommenttiboksi on taas auki! Popparit esiin! <3

Kommenttiboxi on kai ollut auki koko ajan, itseni on kyllä pitänyt sinne välillä erikseen kirjautua.

Tätä tarkoitinkin. Kirjautumisvaatimus on varmasti vähentänyt monen intoa kommentoida.

Ihan vain tuohon vaateasiaan. Nykyään on tosi paljon FB-kirpputoreja. Jos hakee just jotain tiettyä lastenvaatetta koossa X, niin senkuin kirjoittaa sinne kirppikselle, että moi, haen tällaista. Kohta on kymmenen ihmistä sitä tarjoamassa.

Mä haluan kanssa nostaa esiin fb-kirpparit ja muutkin lastenvaatekirpparit! Jos oikeasti haluaa ostaa käytettynä, se ei ole vaikeaa. Lapsemme vaatteet ovat yli 90-prosenttisesti (teknisiä ulkoasut mukaan lukien) kirppareilta, ja pääosin ne ovat kotimaisia merkkejä. Lähinnä kengät ostamme yleensä uutena. Suurimman osan käytetyistä vaatteista olemme myös myyneet eteenpäin.

Jos fb-kirppisten selailuun tuntuu tuhrautuvan liikaa aikaa, kannattaa miettiä, voisiko nipistää siihen aikaa jättämällä muun netin selailun vähemmälle. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kun jättää pari instapäivitystä tekemättä, ehtii hyvin naputella ostoilmoituksen fb-kirppikselle! 😉
Kokonaisuudessaan aikaa menee varmasti enemmän kauppoja kiertelemällä, ja netistä tilatessa kannattaa huomioida kuljetuksista ja mahdollisista palautuksista aiheutuva ympäristökuorma.

Tuntuu kyllä, että monella, jonka mielestä kirppisshoppailu on liian vaikeaa, syynä on oikeasti haluttomuus ostaa käytettyä.

Toinen hyvä keino vähentää kulutusta on hankkia omat vaatteet harkiten ja sellaisella ajatuksella, että niitä käyttää ikuisesti eikä sillä tavoitteella, että myy ne joskus eteenpäin. Silloin ei synny jatkuvasti täysiä kirppissäkkejä. Lapsesta tulee helposti samanlainen kuluttaja kuin vanhemmistaan, joten mallin näyttäminen on tärkeää.

Nämä toimii ainakin meillä, miksei teilläkin. Ja mulla on vaativa maku!

***”Nyt kuitenkin on kysymys todellisista, epämukavista muutoksista, joita meidän on tehtävä, enkä usko, että se on mahdollista ilman ulkoa tulevaa pakkoa.”***

Miksi ulkoa tulisi pakko? Esimerkiksi turismi on äärimmäistä kerskakulutusta, mutta on vaikea uskoa, että edes vihreät rupeaisivat ajamaan politiikkaa, jolla Helsingin turistimäärät ja lapin kasvavat lomalennot pistettäisiin kuriin.

Suomessa ei ole ainuttakaan ympäristöpuoluetta. Yksikään puolue ei aja politiikkaa, jolla olisi todellinen vaikutus mihinkään.

Esimerkiksi Kiinalla on lupa kasvattaa päästöjään vähintään vuoteen 2030, ja ne ovat rajussa kasvussa. Kun Kiinan osuus vuonna 2014 oli jo tuollainen, niin millainen se mahtaa olla vuonna 2030.

Ei tämä ole juttu, joka ratkaistaan henkilökohtaisella politiikalla tai suomalaisilla poliitikoilla, koska todelliseen ratkaisuun tarvittaisiin markkinataloudesta luopuminen, eikä siitä oikein kukaan tahdo luopua, koska se luo niin paljon hyvinvointia.

http://www.globalis.fi/Tilastot/CO2-paeaestoet

Millä sitten, jos muutosta on saatava?

Kirjoituksesi oli hyvä esimerkki siitä, mistä tässä kaikessa on kysymys: Olen valmis luopumaan tästä, mutta tuosta ja tuosta en kyllä luovu, vaikka se olisikin epäekologista. Iso osa ihmisistä tahtoo varmasti kantaa kortensa kekoon, mutta vain sen verran, että se ei vaadi todellista luopumista omasta elintasosta. Ihmisluonto on itsekäs, eikä ilmastonmuutos vaikuta vielä niin, että se todella kouriintuntuvasti tuntuisi jokapäiväisessä elämässä. Nyt kuitenkin on kysymys todellisista, epämukavista muutoksista, joita meidän on tehtävä, enkä usko, että se on mahdollista ilman ulkoa tulevaa pakkoa. Miten se tapahtuu, sitä en tiedä, mutta sen täytyy tapahtua.

Ja kasvisreseptejä täältä, voi aloittaa vaikka tästä reseptistä:
https://chocochili.net/2018/09/mustapapu-perunanachot-ja-vegaaninen-juus

Tämän blogin kun kokkaa läpi, niin sen jälkeen osaa kokata hyvää, täyttävää, maistuvaa, proteiinipitoista ja sekä mättöä että terveellistä vegaaniruokaa.

Reseptien ja tiedon löytäminen kasvisruoasta on nykymaailmassa helppoa. Kaikki muu on kiinni susta ittestäsi ja sun omasta motivaatiosta.

Jos alat narista, että syyllistäminen ei toimi, niin et tajua että meillä ei enää ole aikaa odottaa, että ihmisiä maanitellaan ja houkutellaan toimimaan yhteisen hyvän eteen.

Hyvä postaus ja hyvä kommentti.

Mä en koe joutuvani etsimällä etsimään kasvisreseptejä vaan teen ihan vain niitä samoja ruokia mitä lihansyöjänä, korvaan vain lihan kasvisproteiinilla. Oon tosi laiska ruoanlaittaja vaikka kasvisruoka antaakin mulle enemmän intoa kokkailuihin. Pakasteista löytyy hyviä korvaavia, moni tosin ei ole vegaanisia.

Kasvisruokailu on tehty mun mielestä Suomessa tosi helpoksi. Jos rakastaa lihaa niin sitä voi mun mielestä syödä kerran kuukaudessa tai aluksi kerran viikossa mielellään luomuna. Silloin sitä nautintoa ei viedä sulta kokonaan pois. En ainakaan itse kokenut tehneeni isoja myönnytyksiä ruokavalioni suhteen. Tarvitaan vain vähän motivaatiota.

Mainoskamppeet eivät käsittääkseni tule läheskään aina omaan käyttöön. Niitä kokeillaan ja kerrotaan kokemuksia – juuri sen vuoksi että joku voisi ottaa käyttökokemuksista oppia eikä ostaa turhaan sellaisia ostoksia, jotka ovat täysiä huteja ja jotka näin ollen kuluttavat luonnonvaroja ihan turhaan.( Eivät valokubamallitkjaan saa omaan käyttöönsä vaatteita, jotka yllä heidät kuvataan. ) Näin ollen ”blogimainos ” on aivan eri asia kuin vain mainos, eikä kyllä kerro itse bloggaajan henkilökohtaisista kulutustottumuksista mitään muuta kuin sen, mitä hän henkilökohtaisesti kokeilemistaan tavaroista ajattelee. Ja eikös mainossopimukset tee blogialaustan haltija, ei bloggaaja.
Aistinko edellisessä kommentissa hiukan kateuttakin…? 🙂

Vastailee Karoliina täällä itse anonyyminä vai valjastettu jonkun kaverin vastailemaan? 😀 Anyway aika paljon hänellä näkyy näitä *saatu blogin kautta kamppeita. Ei tarvi haistella kateutta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X