kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 18.11.2018

Lastensynttärit - Ja et voi kun epäonnistua!

Teksti
Karoliina Pentikäinen
18 kommenttia

Meillä on vietetty eilen ja tänään F:n yökyläkaverisynttäreitä. Kemut alkoivat eilen kahdelta Superparkissa. Ostettiin tytöille vaan liput, ei siis synttärihuonetta tai tarjoiluja.

Parin tunnin hikisen rymyämisen jälkeen siirsimme lapsoset meille. Välipalaa naamaan, lahjojen avaamista, leikkiä ja illan toiveruoka: Meikäläisen tekemät kananugetit ja omat ”ranskalaiset”. Illalla herkkuja, Daim-kakkua ja lisää touhuja.

Idea näistä synttäreistä oli minun. Mietin, millä tavalla välttäisin turhat stressit, teemat, leipomiset ja muut. Idea sopi lapselle ja toden totta: Kemut olivat stressittömät varmasti meille kaikille. Tytöt keksivät tekemistä, pitivät kivaa ja kaikki meni aivan älyttömän mallikkaasti. Tuon ikäiset lapset on kyllä helppoja vieraita. Siellä ne sitten lopulta nukkuivat meidän sängyssä poikittain. Liikuttava näky. 

Eniten sykähdytti tyttöjen keskustelut. Miten noin pienet ihmiset voivat olla niin viisaita elämän suhteen? Jotenkin läikähteli sydämessä myös kun mietin, että jos hyvin kävisi, tämä sakki voisi olla yhdessä ihan aina. Näin jo sieluni silmin porukan yhteisessä kimppakämpässä ja opiskelijabileissä (apua!). 

Vaikka viikonlopun kemut olivatkin onnistuneet, koen, että tämä lastenkutsuskene on oikesti osa-alue, jossa koskaan ei voi mennä putkeen. Ei ainakaan, jos ei omista isoa omakotitaloa tai jos synttärit ei ole kesällä.

Mun mielestä nimittäin ihanteelliset lastenkutsut olisivat sellaiset, joihin voisi kutsua koko luokan. Ja ihan vaan siksi, että kukaan ei kokisi olevansa ulkopuolella. Mua riipii ne kertomukset, jossa joku kokee olevansa koko kouluaikansa ulkopuolinen, enkä tietysti haluaisi olla ruokkimassa sellaista.  Koko luokan kutstumista puolestapuhuu myös se, ettei synttärisankari itse kokisi puolestaan koskaan oloaan ulkopuoliseksi: Itse annettu synttärikutsu kun aika usein ruokkii vastakutsuja.

Toisekseen mun mielestä parhaat kutsut olisivat kekseliäät, mutta kotikutoiset bileet. Sellaiset, jotka voisi järjestää old school -tyyliin omassa kodissa ilman hilavitkuttimia, elämyspuistoja tai muita kummallisuuksia.

Mutta. Hitsi kun tässä on muutama mutka matkassa.

Me asutaan reilussa 70 neliössä. Fakta on se, että sinne ei 23 lasta millään mahdu marras-joulukuussa. Viime vuonna meillä oli kauhusynttärit, joissa oli 16 lasta ja sekin oli jo aivan ylimitoitettu keissi. Siitä huolimatta, että lapset olivat suurimman ajan meidän ullakolla ja ulkona kauhukierroksella.

Vaikka elämyspuistosynttäreitä ja kaiken maailman hifistelyä moni vastustaakin ajatustasolla (myös minä!), on se myös kaltaistemme pienikotisten keskusta-asujien pelastusrengas. Niiden tiloihin kun voi vapauttaa isonkin määrän lapsia riehumaan silloin, kun oma koti ei riitä.

Ainoa miinus näissä on tietysti hinta. Katselimme kaikki Tampereen alueen puistot läpi, ja jos hinnat olivat sellaiset 10-25e/hlö (riippuen, mitä pakettiin kuului), on se aivan järjetön summa tarjoa koko luokalliselle. Tai itse ainakin ajattelen, ettei ole tarkoituksenmukaista, että lastenkutsut maksaa sen 230-500e. Niihinhän pitäisi ihan säästää useampi kuukausi! Posketon hinta, vaikka todellakin tajuan sen, että myös elämyspuistot eivät pyöri ilmaiseksi ja hinta on aivan perusteltu. Esim. Särkänniemen SuperParkin henkilökunta on aivan huikeaa!

Nyt siis päädytiin tähän leikattuun versioon vieraslistan ja elämysten suhteen. F oli harmissaan, kun sana kemuista oli koulussa kiirinyt ja moni hirvittävän kiva kaveri oli kysynyt, miksi ei saanut kutsua. Voin vaan kuvitella, miten vaikeaa melkein 8-vuotiaan on rajata se, ketkä kutsuu. Ja miten vastata, kun mukava tyyppi kysyy, miksi hän ei pääse mukaan.  Ja ihan yhtä vaikeaa 8-vuotiaan on ymmärtää, miksi ei tällä kertaa ollut kutsuttujen listalla mukana, vaikka ystäviä ollaankin.

Plääh. Jos joku keksii tähän ratkaisun, otan ilolla vastaan.

-Karoliina-

Kommentit (18)

Meillä on taloyhtiössä tosi viihtyisä ja tilava kerhohuone. Se on pelastanut monta kertaa! Lisäksi kerran oltiin vieraana kemuissa jotka oli koulun liikuntasalissa. Siellä oli tilaa lasten riehua ja pillimehut&karkit helppo roudata tarjolle 🙂

Kuulostaa kivoilta kemuilta!

Meillä on samanikäinen lapsi kutsunut joka vuosi kaikki ryhmän/luokan tytöt + pojista ne, joiden kanssa leikkii. Harrastuksista ei ole vielä tullut niin hyviä kavereita, että olisi heitä halunnut kutsua. Periaatteessa vastustan sukupuolen mukaan erottelua, mutta olen kokenut tämän kaikkien kannalta reiluimmaksi jaotteluksi. Viime vuonna ei tosin ollut yhtään poikaa. Lapsellani ne parhaat poikapuoliset kaverit on pääosin olleet koulun ulkopuolelta ja heidät kutsutaan perheineen juhlimaan aina suvun kanssa ajatus koko luokasta eli 25 henkilöstä on mielestäni jossain määrin utopistinen. Ei täällä päin ainakaan kukaan ole kutsunut kaikkia.

Kotona neliöitä on reilut 100 ja toistaiseksi on mahduttu juhlimaan talvellakin parin tunnin ajaksi. Seuraavat synttärit juhlitaan joko ulkoistettuna jossakin tai kotona olohuoneessa siskonpedissä yöpyen (lapsi vielä pohtii tätä). Vieraita tulossa 9 (oman luokan tytöt + yksi rinnakkaisluokalta). Ajattelin, että eiköhän yksi yö mene vaikka päällä seisten tuollaisen porukan kanssa

Oi ihanat yökyläsynttärit! Kuulostaa huipulle 🙂

Leikkipuistoja saa ainakin pk-seudulla varattua omaan käyttöön. Suosittelen

Mä pelkään sitä, että joulukuun pimeässä puistossa joku karkaa/katoa tms ;D Ehkä vähän hassu pelko, mutta jotenkin tuntuu, että tuolla ei näe MITÄÄN. 

On totta, että ulkoistettujen synttäreiden hinnat kipuavat yli kipurajojen, joten ollaankin jo parin vuoden ajan harrastettu kimppasynttäreitä. Eli 2-3 saman luokan/kaveripiirin kaverusta, jotka syntyneet samassa kuussa (no ei tarvisi olla edes saman kuun sisällä syntynyt, nämä onnekkaat nyt vaan sattuvat olemaan), pitävät yhteiset synttärit milloin missäkin puistossa, jolloin jaetaan sekä vieraat että kustannukset. Ihanan helppoa, lapsille supermukavaa ja vanhemmille edullisempaa! Suosittelen lämpimästi

Ihan loistava idea! Olen melko varma, että kopioin tämän idean ensi vuonna. Kiitos <3

Siis lasten synttärit on kyllä joillain menneet niiiiin övereiksi.

Meillä on kaksi lasta ja juuri oli lapsen luokkakaverilla kaverisynttärit paikassa jonka vuokra oli netin mukaan sen 250€. Olihan lapsilla kivaa, mutta en silti ihan ymmärrä miksi 7-vuotiaiden pitää päästä porealtaisiin jne.

Meillä on tähän asti kaverisynttärit vietetty kotona. Iso talo ja oma piha, plus esikoisella vielä kesän takia pihakin käytössä. Ja hyvin on kaikki aina viihtyneet!

Lisäksi lapset ovat olleet toisten synttäreillä mm. kotona missä on ollut vuokrattuna MML:ltä pieni pomppulinna, oltu pulkkamäkisynttäreillä, koulun luistelukentällä, isovanhempien maatilalla… Edullistakin kivaa löytyy kyllä!

Haaha. Siis MLL. 😀

Jotenkin ei haluaisi mennä mukaan ylenpalttisuuteen. Mutta siihen on aika kovat paineet 🙁

Kiva ajatus, että lapsi kutsuisi kaikki luokkakaverit. Mua ahdistaa vaan ajatus,että lapsi saisi tyyliin 23 lahjaa! Ihan järjetön määrä

Meillä pidetään pian kolmatta kertaa lapsen metsä-/puistosynttärit, jonne on kutsuttu joka kerta parikymmentä lasta (koko päiväkoti- tai eskariryhmä). Olemme ilmoittaneet kutsussa, että päivänsankari ilahtuisi kortista tai piirrustuksesta, mikä on ilahdutavasti rajoittanut lahjakuormaa! Pari pientä pakettia on saattanut tulla lisäksi, mutta pääosin vieraat ovat tulleet omien askartelujen kera. Suosittelen!

Ihana idea <3 Toisaalta koen, että jokaisella lapsella on kuitenkin myös oikeus olla päivän keskipiste ja myös hemmottelun kohde. Osin myös materian puolesta. Ainakin me rajoitetaan niin paljon lelujen ostoa (monien mielestä varmasti liikaakin), joten tämä hetki suotakoon F:lle. 

Miten ihanaa, että ennen muksu sai mahtavat synttärit, joihin sai myös mahtavan upean hahmokakun. Vieraita oli paljon ja myöhemmin järkättiin toiset synttärit mahtavilla herkuilla. Silloin se oli se mitä lapsi ansaitsee. Suuret synttärit. Molempiin juhliin hommattiin kallis kakku. Sillä onhan synttärit vaan kerran vuodessa. Blogi täyttyi kymmenistä kuvista ja hehkutuksista. Kaiken kalliin tarjottavan kehujen perään oli muistettu läntätä saatu*-merkki.

Nyt en aivan pysy kärryillä, mutta kiitos viestistäsi tälläkin kertaa!

Meillä on ollut useimmiten synttärit leikkipuistossa. Sisätila on tosi iso ja halpa, on hyvä keittiö, remuamista kestävä sisustus ja kun meno yltyy, porukan voi työntää ovesta ulos leikkipuistoon. Kaverien järjestämistä mieluinen juttu oli futissynttärit, ihan tavallisella lähikentällä futismatsi + piknik sen jälkeen. Lapsiani on kutsuttu vaikka mihin touhukeskuksiin, mutta meillä ei kertakaikkiaan ole samaan rahaa. Välillä on ollut isotkin tunnontuskat tämän takia ja voin kuvitella, että joku suunnilleen sortuu ottamaan lainaa voidakseen vastata vieraanvaraisuuteen. Lapsista tuntuu kuitenkin olevan parasta yhdessäolo ja remuaminen, ei hienot puitteet.

Se on ihan totta: Lapset onneksi vielä usein arvostavat vaan sitä, että saavat yksinkertaisesti rymytä naama punaisena, sokerihumalassa 😀

Kerhohuone olisi just hyvä. Harmi, kun asutaan niin vanhassa talossa, ettei sellaista ole. Liikkasalisynttäritkin F:llä ollut muutaman kerran. Tosi mieluinen synttäripaikka 🙂 

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X