Kolmistaan

Nämä asiat ovat toisin, kun odotat kaksosia

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Moni kysyy, miten kaksosten odottaminen eroaa yksösen odottamisesta. Toki tässäKIN asiassa yksilölliset erot ovat suuria. Joku on aivan elämänsä kunnossa kaksosodotuksen aikaan ja joku toinen taas vuodelevossa lähes koko yksösodotuksen. Toisin sanoen monistakaan asioista ei voi vetää mitään suoraviivaista, kaikille pätevää, kaavaa.

Ajattelin kuitenkin koota tähän alle niitä juttuja, joissa itse olen huomannut eron.

  • Jos aloitetaan ihan alkuraskaudesta, niin suurin ero oli varmasti pahoinvointi. Voin kyllä todella pahoin jo F:ääkin odottaessa, mutta kaksosten kanssa ei turhaan sanota, että tuplahormoni tuo tuplapahoinvoinnin. Siis meille, joilla on muutenkin taipumus raskauspahoinvointiin. Olo oli aivan karmea, enkä varmasti olisi selvinnyt ilman sairaalajaksoa ilman, että sain pahoinvointilääkkeet.
  • Kaksosodotuksesta kertominen ja ihmisten reaktiot tähän ovat olleet ihanalla tavalla todella voimakkaita. Joko kaksosuus on todella vierasta, jolloin ihmiset haluavat tietää identtisyydestä ja kaikesta sellaisesta. Toisaalta ne, joilla on kontaktipintaa kaksosuuteen, haluavat kertoa oman tarinansa. Tuntuu, että monikkoperheet ovat sellainen oma heimonsa, jossa iloja – erityisesti juuri kaksosuuden iloja – halutaan jakaa muillekin.
  • Ne, ketkä kaksosuutta kauhistelevat, ovat niitä, joilla itsellä ei kaksosia ole. En ole törmännyt yhteenkään kaksosten vanhempaan, joka puhuisi yhtä suurin sanoin työn määrästä tai elämän rankkuudesta kaksosten kanssa, kuin ne, joilla itsellä ei ole kaksosia. Kaikki kaksosvanhemmat sen sijaa korostavat lasten erityistä kontaktia ja sitä, mikä ilo kahta niin tiivistii yhdessä kasvavaa lasta on seurata.
  • Kaksosia kontrolloidaan raskausaikana kunnallisella puolella todella tiheästi. Riippuen siitä, onko kaksoset erimunaisia vai identtisiä omilla vai yhteisillä pusseilla, käyntien määrä suhteutetaan riskeihin ja tästä syntyy myös käyntimäärien tiheys. Totta kai aina, jos huolta syntyy, käyntejä tihennetään. Me olemme esimerkiksi käyneet TAYSin äitipolilla viikosta 16 (muistaakseni!) alkaen vähintään kerran kahteen viikkoon.
  • Kunnallisen puolen kaksoskontrollit eivät ole kuitenkaan ilmaisia, kuten normaali yksösten raskaudenseuranta. Jokaisesta äitipolikerrasta maksetaan erikseen n.42 euroa.
  • Koska kaksosraskautta kontrolloidaan niin hyvin sairaalassa, ei neuvolalääkärikäyntejä välttämättä tarvita. Muutenkin neuvolakäynnit on ns. tarpeen ja oman halun mukaan.
  • Neuvolassa ei oteta SV-mittaa. Tai jos otetaan, voi nähdä, että menee jonkin kolme ruutua yläkäyrän yläpuolella. Myöskään äidin painoa ja tällaisia perustaulukoilla katsottavia muutoksia ei voi katsoa neuvolan käyrillä, koska ne on suunniteltu yksösraskauteen.
  • Kaksosten odotuksen ei yleensä anneta mennä laskettuun aikaan asti, joten kun ihmiset kysyvät laskettua aikaa, täytyy aina selittää, että vaikka se on tämä, viimeinen dead line on tämä. Meille esimerkiksi lääkäri on sanonut, että tytöt tullaan ottamaan ulos viimeistään viikolla 37, vaikka kaikki menisikin hyvin. Tähänkin vaikuttaa tietysti kaksosten kunto, kaksosuuden laatu (eli juuri tämä sama-erimunaisuus jne) ja se, miten tukalissa oltavissa äiti ja tämän terveys jo on.
  • Kaksosten synnytysvalmennus on (ainakin Tampereella) todella kattava. Siinä käydään läpi kaikki kahden vauvan synnytyksen kiemurat ja valmennukseen kuuluu ihan vakiona keskolaan ja teho-osastoon tutustuminen. Ihan siksi, että todennäköisyys kaksosten joutua teholle/keskolaan on niin suuri.
  • Kun yksöstä odottaessa sanottiin, että kahden edestä ei tarvitse syödä. Että vauvan vaatima lisäravintotarve on kuitattu tyyliin yhdellä leivällä ja maitolasillisella, on kaksosten kanssa energiaa saatava enemmän. Valmennuksessa kerrottu suosituslisäenergia minun kokoisellani ihmisellä on 1000kcal päivässä. Siis aika paljon minusta.
  • Valmennuksessa tuijoteltiin myös taulukkoja siitä, miten äidin painon olisi hyvä kehittyä kaksosraskauden aikana riippuen siitä, mitä painoindeksiä äiti edusti ennen raskautta. Minun kokoisella ihmisellä painonnousu kaksosraskauden aikana tulisi olla vähintään 20-25kg. (Tottakai, jos näin ei käy tai painoa tulee enemmän, asiat voivat olla aivan normaalisti. Mutta tämä oli keskiverto”tavoite”.) Voin sanoa, että tämäkin tuntui ja tuntuu hurjalle, vaikka tuleekin toteutumaan kohdallani.
  • Raskautta on kotona hieman vaikeampi seurata kuin yhden vauvan kanssa. Liikelaskenta on ollut ainakin tähän asti itselleni ihan mahdotonta, koska vauvat liikkuvat edelleen niin paljon ja vaihtelevat puolia ja asentoja, että en osaa yhtään sanoa, kuka siellä liikkuu. Tai liikkuuko vain toinen.
  • Myös sydänkäyrien otto ja neuvolan laitteilla kuuntelu ei ole mutkatonta. Neuvolassa ei ole saatu kertaakaan varmuudella molempien sydämiä käyrällä ja viimeksi sairaalassakin etsittiin antureilla toisen sykettä 25 minuuttia. Tämä veijari kun oli mennyt siskonsa alle.
  • Vauvojen liikkeiden tunteminen on jotenkin erityisen ihanaa, kun saa aina pohtia, mitenhän he ovat tämänkin möykyn tai mylläyksen mahaani yhdessä tehneet. Joskus on hassua tuntea kaksi päätä tai kaksi pyllyä vierekkäin oman nahan alla.
  • Olen kärsinyt paljon enemmän kaikista raskaudenaikaisista krempoista kuin yksöstä odottaessa. Olen itse asiassa kuin jokin kävelevä (= lyllertävä) klassikkoesimerkki raskausvaivoista: jalat turpoavat, närästää, on liitoskipuja, oksettaa, nenä vuotaa vertaa, paino nousee rutkasti, en yltä laittamaan kenkiäni, maha on koko ajan tiellä jne jne. Kuten eräs lääkäri vastasi nauraen, kun kysyin, miksi raskausdiabetes iskee erityisesti juuri kaksosten odottajiin: ”Koska sä olet todella, TODELLA, raskaana.” No siltä on tuntunutkin!
  • Yksi merkittävä juttu on se, että koska maha on niin iso, multa on taidettu kysellä jo heinäkuun alusta asti, onko h-hetki lähellä. Ja joka kerta tulee sellainen olo, että ”perkele. Tiedän olevani valtava, mutta onko ihan pakko muistuttaa?”. Oikeasti tiedän, että ihmiset tarkoittavat hyvää. Ja faktahan on se, että maha on tosiaankin iso. Kuten joskus kerroin, kaksosmahan koko on keskimäärin viikolla 28 sama kuin yksösmahan viikolla 40. Itse allekirjoitan tämän ainakin omalla kohdallani.
  • Vatsa tuntuu olevan tässä vaiheessa raskautta todella pinteessä. Vaikka minulla on suhteessa pitkä selkä, on olo ollut viime ajat todella kipeä, koska tuntuu sille, että vauvat eivät kertakaikkisesti mahdu enää tähän välikköön, vaan alkavat tunkea tuosta rintojen alapuolelta yläsuuntaan.
  • Sanotaan, että kaksoset kasvavat usein yksösten kasvukäyrällä viikolla 28 asti, jonka jälkeen heidän kasvunsa alkaa hidastua, koska tila loppuu kesken. Tätä ei ole kuitenkaan kerrottu meidän tytöille, jotka ovat selkeästi perineet isänsä geenit. Siellä he kasvavat tasaisesti yksösten keskikäyrää edelleen, kuten koko raskauden ajan.
  • Hankinnat. Onhan se aika hurjaa, kun kaikkea – ihan kaikkea – on ostettava tuplana. Jotenkin tavaran, vaatteiden ja kaiken romppeen määrä hämmentää jo nyt. Toisaalta itse ajattelen niin, että hyvät varusteet voivat olla kaksosten kanssa vielä suuremassa roolissa kuin yksösten. Koska veikkaan, että kaikki elämää helpottavat vempaimet ja tuplanapaiset rintapumput yms vaan helpottavat arkea.
  • Keskustelut toisten kaksosodottajien kanssa ovat todella tärkeitä. En tiedä, olisinko bondaillut näin paljon muiden odottajien kanssa, jos olisin odottanut yhtä vauvaa, mutta nyt vertaistuki tuntuu todella tärkeälle.

 

Sellaisia kaksosaatoksia tänään! Hei sinä toinen monikko-odottaja tai -vanhempi! Mitä lisäisit listaan?

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

 

 

Lue myös

X