Kolmistaan

Asiat, jotka pitävät minut selväjärkisenä äitiysloman aikana

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Kuten kirjoitin jo aikaisemmin, en ole kokenut löytäneeni mitään erityistä vauvakuplaa tämänkään vauvarundin aikana. Aluksi koin ehkä vähän jopa syyllisyyttä siitä, ettei minusta tälläkään kertaa kuoriutunut äitimaata, mutta kun annoin itselleni luvan olla tällainen kun olen, rentoutti se menoa kauheasti. Ja nyt voin sanoa ihan rehellisesti, että elämä kotona on aika tosi, tosi jees. Vauvat täydellisen ihania kaunottaria, kaunosieluja. Ja minä tällainen äiti, joka F:nkin kanssa: Rakastava ja rakastunut lapsiini, mutta samalla oma itseni, joka nauttii myös välillä muista kun vauva- ja äitijutuista.  

Mulle helpointa vauvojen äitinä on antaa rakkautta, pusutella, pitää sylissä, kehua ja toisaalta huolehtia päivärytmin sujumisesta. Vaikeinta on ehdottomasti kestää samanlaisesti toistuvia päiviä. Vaikka siis rutiinit ja rytmit on mun erikoisalaa, ei mun pää silti tahdo aina jaksaa sitä, että arkipäivät toistavat niin vahvasti toisiaan. Ja tiedän, että vaikka tällaisia asioita ei saisi sanoa ääneen, en ole tilanteeni kanssa yksin. Siksipä kokosin pienen listan siitä, mikä pitää mut selväjärkisenä ja hyväntuulisena (ainakin useimmiten), vaikka välillä en tunnekaan näin kokonaisvaltaista kotona oloa itselleni luontaiseksi.

NÄILLÄ KEINOILLA PAREMPIA ÄITIYSLOMAPÄIVIÄ:

  • Rytmitä. Vaikka vinkki onkin kuinka kuiva, mua ainakin auttaa se, että meidän päivissä on jokin roti ja rytmi. Vähän kun työpäivissä. Silloin ei jää haahuilemaan koko päiväksi yöpuvussa kotiin.
  • Mene ulos. Taas yhtä mummo vinkki kuin edellinen. Ja itse asiassa inhoan sellaista ”ulkoilma piristää -mantraa”. Mutta niin se nyt vaan on. Itselläni ainakin ajatus kulkee paljon paremmin ja päivä ikään kuin lähtee käyntiin, kun menen kärryttelemään pihalle. Näin kaupungissa asuessa plussaa on tietysti myös se, että samalla näkee muita ihmisiä liikenteessä. Siitä tulee olo, että on elossa.
  • Tsekkaa hormonit kuntoon. Tämä on tärkeä. Niin moni nainen kärsii synnytyksen jälkeen esimerkiksi estrogeenivajeesta, ettei ole tosikaan. Ja kuten tiedämme, jos hormonit on päin honkia, kaikki muukin elämä on. Jos yhtään ajattelet, että hormonit ovat epänormaalilla tavalla sekaisin, mene lääkäriin. Kenenkään ei pitäisi kärsiä huonosta henkisestä tai fyysisestä pahoinvoinnista, vaikka kuinka olisi synnyttänyt/imettäisi.
  • Keksi tekemistä. Mä ne ole mikään paras ihminen neuvomaan leikkitreffien sopimisessa, koska tykkään nyysätä pääasiassa ihan yksin tai vaan oman perheen kanssa. MUTTA totta on, että kun äitiyslomallakin on jotakin pieniä etappeja päivissä, rytmittävät ne paremmin eloa. Esimerkiksi mun omat harrastukset, pienten muskari ja sunnuntain duunipäivä ovat asioita, joiden ansioista munkin viikoilla on jokin rytmi ja samalla koen, että elämässä on myös kaivattua vaihtelua.
  • Mieti, mitkä ihan pienet arkiset asiat keventää taakkaa päivissä. Mä esimerkiksi rakastan juoda aamun kahvikupin (sen kolmannen tai neljännen) silloin, kun tytöt nukahtaa heidän ekoille päikkäreille aamulla. Nuo unet kestää vain 15-30 minuuttia, mutta se on sellainen mun oma hetki. Samoin mä valitsen mun vaunulenkkireitit niin, että näen mahdollisimman paljon mua kiinnostavia taloja tai näyteikkunoita. Äänikirja korvissa jeesaa myös monta hetkeä ja on ikään kuin mun päivien seura. Niin ja hei: Yksi mun ihan höpsö päivien ilo on etsiä erilaisia jumpsuittarjouksia. Ostan niistä ehkä 1%, mutta tarjousten kyttääminen on kivaa.
  • Älä unohda itseäsi. Mä esimerkiksi siksi pidän kiinni meidän kotipalvelusta ja mun omista harrastuksista, jotta mun tulisi ihan aidosti välillä lähdettyä vauvojen luota pois, keräämään akkuja. Tiedän, että jos mulla ei olisi tuollaisia aikaan sidottuja, sovittuja menoja, en osaisi lähteä, ja sitten mä palaisin loppuun. Tulisin kärttyiseksi, ja se ei lopulta palvelisi ketään. Kaikki ei tietysti halua olla vauvoista erossa, mutta siltikin voi pohtia, mikä oma asia auttaa jaksamaan paremmin. Se voi olla vaikka yksin tehty saunassa käynti vauvan nukkuessa tai joka ilta 15 minuuttia lempikirjaa. Tosin: Mun näkökulma on se, että tosi moni äiti ihan oikeasti tarvitsisi omaa aikaa myös vauvavuonna, mutta jotenkin eivät kehtaa ottaa sitä siinä pelossa, että pelkäävät muiden arvostelua. Mä en usko, että äidin viikoittainen baletti-, kitara- tai lukupiiritunti pilaa kenenkään lapsuutta, mutta kuten taannoin huomasimme, tästäKIN voimme olla eri mieltä. Pääasia on se, että aidosti osaa kuunnella oman itsensä ja oman perheensä viestejä, ja jättää ulkopuolisten mielipiteet vähemmälle huomiolle.
  • Yhtä lailla: Muista aika puolison kanssa. Isosti ja pienesti. Käykää treffeillä ja muistakaa illalla laittaa puhelimet hetkeksi pois, jos niinkin ruhtinaallisesti käy, että valvotte vielä yhtä aikaa, kun lapset nukkuvat. Tärkein apu äitiyslomalla on tietysti myös se, että arkea jaettaisiin yhdessä, vaikkei molemmat vanhemmat olisikaan tunneissa samaa aikaa kotona. Joskus pelkkä henkinenkin tuki ja tieto siitä, että puoliso arvostaa kotona olevan vanhemman panosta, on jo iso asia. Mulle tärkein juttu on se, että mä tiedän A:n olevan tässä henkisesti ja konkreettisesti ihan yhtä paljon messissä kun minäkin, vaikka olenkin työpäivän ajat yksin kotona. Kun on lirissä yhdessä, se antaa yllättävän paljon voimia. Ei ole mahdollista heittäytyä edes marttyyriksi, hah.
  • Paina mieleen ihanat hetket. Mun on nyt paljon helpompi nauttia vauva-ajasta kuin F:n ollessa vauva, koska pienet itkevät vähemmän kuin koliikkinen esikoinen. Silloin oli todella vaikea välillä repiä iloa, kun 95% ”palautteesta”, jota vauva antoi, oli itkua ja karjumista. Mutta ehkäpä juuri siksi tiedänkin, että juuri ne ihanat hymyt, huumaava vauvantuoksu ja hellät hetket sylissä kannattaa painaa mieleen. Ja miettiä niitä niissä hetkissä, kun itkua piisaa ja oma olo on voimaton. Lapsen hymy on kyllä niin käsittämätön voimavara, että sen voimalla jaksaa todella pitkään.

Mitkä on sun vinkit äitiyslomalle?

-Karoliina-

P. S. Mä huomasin, että multa on jäänyt julkaisematta pari kuvasarjaa loppuraskaana. Koska ei ole olla ehditty Nooran kanssa kuvailla, saa tätä postausta siivittää nuo muhkeat kuvat syksyltä. Liittyväthän toki kronologisesti postauksen teemaan. 

Lue myös

X