Kolmistaan

Oikeasti maistuvaa lastenruokaa. Voiko olla tosikaan?

Teksti: Karoliina Pentikäinen

// Kaupallinen yhteistyö: Muru Baby // 

Te, jotka blogia yhtään enempää seuraatte, tiedätte, että ruoka on meidän perheelle elämän ja kuoleman asia. Meillä kokataan, meillä herkutellaan, meillä puhutaan ruuasta. Joka päivä, antaumuksella.

Vauvat ja vauvojen ruokailut eivät ole tästä skenestä nyt yhtään ulkopuolella. Ja onkin ollut aikamoisen työn takana etsiä Mesille ja Ompulle juuri ne ruuat, jotka sopivat siihen muottiin, mitä lapsille halutaan syöttää. Pitää olla hyvää ja ravitsevaa. Ja sellaista, että kun ruokapurkin/purnukan avaa, ilmoille ei leijaile etova haju. Meillä vauvat saavat siis sekä omatekoista, että kaupasta ostettua sosetta. Aluksi kuvittelin, että teemme aivan kaiken itse, mutta tässä – kuten monessa muussakin asiassa – käytäntö kahden vauvan kanssa osoittautui erilaiseksi, mitä kuvitelmat olivat. Ruuan suhteen ei kuitenkaan haluta mennä siitä, mistä aita on matalin. Vaan jos safka ei ole kotona tehtyä, sen täytyy olla varmasti hyvää purkitettua!

Kun mua pyydetiin yhteistyöhön kokki Henri Alénin Muru Baby -lastenruokakamppikseen, voitte kuvitella, että hypin riemusta. Mä olen seurannut Alénin toimia vuosia (vai jo vuosikymmeniä?) ja siksi mun odotukset olivat korkealla.

Muru Babyn tarina on pitkä. Ja sen idea juonta juurensa jo kymmenen vuoden takaa. Eteen mahtui kuitenkin monta estettä. Milloin Alénin kriteereitä täyttämää tehdasta ei löytynyt, milloin ruokien aromit kärsivät perinteisissä lastenruokapakkauksissa. Mutta nyt Muru Babyt ovat vihdoin täällä – juuri sellaisina, kun haave oli! Herkullisina, aromit tallella, luomu-raaka-aineista tehtyinä.

Muru Babyt pakataan Tetra Recart -pakkauksiin, jotta maut säilyisivät ruuissa mahdollisimman hyvin. Matkan varrella Muru Babyihin testattiin lukuisia muitakin pakkausmateriaaleja, mutta tetra osoittautui parhaaksi. Mä pidän itse tetra-pakkauksesta, vaikkakin yksi miinus pakkauksessa on: sitä ei voi sulkea uudelleen, jos ruuan syö reissun päällä. Tosin kaksosten kanssa yksi purkki menee heittämällä, mutta yksösen kanssa tässä voi olla pieni mutka matkassa. Toisaalta itse rakastan tetran- kierrätettävyyttä pienessä tilassa. Inhoamalla inhoan keräillä lasipurkkeja pitkin pöytiä ja nurkkia.

Mä itse kurtistelin aluksi kulmia, kun kuulin, että Muru Babyt valmistetaan Walesissa. Mutta sitten sain tähän aika pätevän vastauksen. Vauvanruokavalmistusta säätelee – luonnollista kyllä – lukuiset ja lukuiset säädökset. Siksi niiden raaka-aineilta ja valmistustehtailta vaaditaan valtavasti. Tästä syystä on vain harvoja paikkoja, joissa lastenruokaa voi kuvitella tekevänsä. Ja vielä harvempi paikka meni Alénin Henkan seulasta läpi: Henkka nimittäin halusi mennä ITSE muiden murubabyläisten kanssa tehtaalle valvomaan ja säätelemään Muru Babyjen valmistusta, eikä sellainen tietenkään ollut monessa paikassa mahdollista. Onneksi oikeanlainen tehdas löytyi Walesista. Mä itse asiassa tapasin tämän tehtaan puuhamiehen ja oli ilo nähdä, kuinka innoissaan hänkin oli Muru Babystä

Muru Baby -makuja on tällä hetkellä viisi: intialainen kanacurry, kreikkalainen karitsapata, Välimeren lohimuhennos, talonpojan omena-possumuhennos ja ranskalainen kasvispata. Minä olen maistanut ruuista (suolan ja pippurin kanssa) Välimeren lohimuhennosta ja ranskalaista kasvispataa. Pakko sanoa, että olin yllättynyt siitä, kuinka oikean, hyvän, ruuan maku ja suutuntuma niissä oli siitä huolimatta, että lohimuhennosta voi antaa esimerkiksi jo puolen vuoden ikäisille lapsille. Sitä siis odotellessa!

-Karoliina-

Lue myös

X