Mä täytin tänään 35 vuotta. Ihan hullun suurelle kuulostava lukema. Ikä, joka tuntui parikymppisenä lähenevää eläkeikää.
Kun mun äiti oli 35, mä olin jo YLÄASTEELLA.Nyt kun mietin noita vuosia, totta kai ajattelin omien vanhempieni olleen jo silloin ihan yhtä vanhoja (sori) ja viisaita kuin nytkin. On ihan älytön ajatus, etteivät he todellakaan olleet tämän vanhempia kuin minä nyt.
Viime vuoden synttäreistä tänne on kuljettu aikamoinen matka. Silloin mä juhlin juhlapäivääni karmeassa raskauspahoinvoinnissa, keskellä mun yllärisynttäreitä. Aluksi yritettiin pitää raskaus salassa juhlaväeltä, mutta loppuillasta kaikki jo tiesivät. Päivänsankarin kun piti vähän väliä lepäillä saunatilan lavereilla. Nyt raskauspahoinvoinnin syypäät osaavat jo pyöriä, nauraa ja jokellella.
Mietin äsken – kun pyörittelin tuota lukua 35 mielessäni – että eittämättä tässä aletaan lähestyä keski-ikää. Ajatus tuntuu toisaalta absurdille, koska minusta tuntuu, että olen enemmän täynnä tarmoa, intoa ja innostusta kuin vaikkapa joskus aikaisempina vuosina. Toisaalta taas elämä tuntuu nyt aivan mahtavalle. Olen saavuttanut kaikki ne unelmat, joista olen aina haaveillut. Jos vaan saisi jatkaa elämää näin, ei vanheneminenkaan varmasti tuntuisi yhtään kauhealle.
Hyvää uutta viikkoa kaikille! Toivotaan, että tämä on hyvien uutisten viikko.
-Karoliina-
Kuva: Noora Näppilä
Kommentit (3)
Paljon onnea! Olen joskus aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota,että meillä on sama syntymäpäivä😊
Onnea! Minunkin tyttäreni on 35-vuotias, äiti ja energiaa täynnä. Vanheneminen ei ole yhtään kauheaa, päinvastoin, koko ajan elämä muuttuu mukavammaksi ja itse viisastuu!
Paljon onnea 😊. Näytät upealta. Mikä mahtaa olla huulipunasi merkki ja värisävy?