Kolmistaan

Sillä, mistä ja mitä ostetaan, on väliä

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Mun mielestä ihmisen mitta on usein se, kuinka hän toimii silloin, kun on munannut. Juokseeko karkuun vai ottaako vastuun tekemisistään ja yrittää seuraavalla kerralla parantaa.

Vaikka korona ei ole (ainakaan virallisen tarinan mukaan, itsehän uskon salaliittoteoriaan tässäkin) kenenkään ihmisen aikaansaannosta tai möhlintää, on nämä ajat saanut väkisinkin pohtimaan sitä, mitä me ihmiset ja ihmiskunta ollaan tehty väärin. En usko, että meitä rankaistaan nyt mistään. Ajattelen ennemminkin niin, että nyt meillä on korkea aika miettiä tosissaan niitä arvoja, joiden mukaan elää. Ja väkisinkin ainakin omalla kohdallani moni aatos koskee ilmanstonmuutosta ja sen pysäyttämistä.

Vaikka moni vastuullisuuteen liittyvä asia on ollut lähellä mun sydäntä jo kauan, on tämä maailman aika saanut pohtimaan, mitä asioita meidän perhe voisi tehdä jatkossa vieläkin paremmin. Puhuttiin itse asiassa A:n kanssa eilen siitä, ettei voida antaa itsellemme anteeksi sitä, jos meidän lapset joutuu uudelleen vastaavanlaiseen (tai pahempaan) tilanteeseen, missä ollaan nyt,  siitä syystä, että me ei olla tehty asioita tässä hetkessä oikein.

Nyt onkin mun mielestä ihan aikuisten oikeasti se hetki, jolloin jokaisen on mentävä itseensä ja mietittävä, missä on parannettavaa. Jokainen meistä ei voi luopua autosta, alkaa omavaraiseksi jne, mutta jokainen voi tehdä monta parempaa valintaa elämässään joka päivä. Ja kyllä. Tässä vaiheessa todettakoon, että itse olen ajatellut ympäristökatastrofien olevan jossain tuhansien vuosien päässä, jos sielläkään. Nyt ajatukset ovat toiset. Perusluottamus jatkuvuuteen horjuu. 

Mun lista ei ole nyt mikään täydellinen lista, mutta nämä ovat mulle parannusta entiseen tai muistutusta jo hyvin meillä sujuvista jutuista, joten tällainen on oma parannuslista. Parannusta siihen, että tuetaan yrittäjiä ylämäessä. Ja parannusta siihen, ettei tulisi turhaan ja hölmöyttään tuhottua luontoa. 

  • Lisätään vielä enemmän lähituottajilta ostamista ja kauppahallissa käyntiä. Mietin, tulisiko Prisma-kauppakassi vaihtaa K-ketjun tilaukseksi. Käsittääkseni K-kauppiaat ovat yksityisyrittäjiä.
  • Varmistetaan aina, että pyykkikone on täynnä, kun sillä alkaa pestä. Joskus pesuhimoissani voisin odottaa päivän tai kaksi, että kone tulee aivan täyteen. Tosin onneksi ei nytkään mitään yhtä sukkaa pestä. 
  • Käydään suihkussa ilman, että sinne jäädään lotraamaan turhaan pesun jälkeen. Suihku on monesti arjessa se ”hetki omaa aikaa”: Siksi sinne tulee jäätyä tarpeettoman pitkäksi aikaa. 
  • Ostetaan kotimaisilta ja lähellä olevilta merkeiltä/yrittäjiltä. Ja kun kotoa päästään joku hetki pois, ostetaan palveluita! Jos jokainen kerran vuodessa kampaajalla käyvä ihminen pättäisikin jatkossa käydä kampaajalla kahdesti vuodessa, olisi se kampaamoyrittäjälle mieletön kädenojennus. 
  • Toisaalta:  Jos ostetaan ison globaalin yrityksen tuotteita, esim Adidakasen lenkkarit tai  Stokken syöttötuolin, ostetaan ne pienestä, yksityisessä omistuksessa olevasta erikoisliikkeestä, Mielellään läheltä kotia. Myös verkkokaupoilla on koti! 
  • Jos ostetaan ketjuliikkeestä tai suurelta toimijalta, ei osteta paskaa, vaan laatua. On eri asia ostaa Lindexin polyesterineule kun Lindexin merinoneule, koska luultavasti merinoneuleen käyttöikä on viisinkertainen keinokuituun nähden. (Tämä siis kokemus omasta vaatteidenkäyttömaailmastani). Joskus mulle ketjuliikeostos on ollut se kaikkein ekologisin, jos tuote itsessään on ollut laadukas (=kulutusta kestävä) ja olen käyttänyt sitä kauan. Esim mun yhdet lempihousuista on joskus opiskeluaikanani Lindexistä ostamani viskoosihousut. Edelleen käytössä, viikottain! 
  • Itselle tarpeettomien tuotteiden luopuminen vastuullisesti. Eli ei roskiin, vaan kiertoon.
  • Vaatteiden ja kenkien huoltaminen. Täytyy opetella vieläkin paremmaksi, koska sellainen lisää tuotteiden käyttöikää.
  • Kierrätykseen panostaminen. Me ollaan tuurikierrättäjiä. Toki kierrätetään kaikki ”pakollinen”, mutta vieläkin paremmin voisimme jätteet lajitella. 
  • Vaihtokulttuuri. Mua on alkanut kiinnostaa esimerkiksi vaatelainaamot vieläkin enemmän kuin ennen. En tiedä, milloin on se hetki, kun sellaiseen ostan itselleni jäsenyyden. Ehkä sitten, kun palaan töihin, ja täytyy näyttää taas ihmiselle. 
  • Matkustelu. Vaikka en pidä itseäni kovana matkaajana, tokihan hiilijalanjälki syntyy liian isoksi ihan muutamastakin lentomatkasta vuodessa. Tällä hetkellä ulkomaille lentäminen tuntuu aivan absurdille, mutta tokihan sekin vielä joskus taas on mahdollista. Mutta jollakin tapaa tuntuu, että matkusteluinto on kadonnut multa pitkäksi aikaa. Tässäkin symppaan kotimaan matkailuyrittäjiä. Ehkä me lisätään Suomessa matkailua jatkossa. (Tosin esikoinen täyttää jouluna 10 vuotta, ja hänen kymppivuotismatkaansa on suunniteltu jo vuosia. Saa nähdä, toteutuuko.)

Onko korona saanut sinut mietteliääksi myös ilmastoasioiden suhteen? Mitä pieniä, isoja, tekoja laittaisit parannuslistaan ja miten itse toimit niin, että ympäristö, mutta toisaalta lähellä olevat yrittäjät ja heidän liiketoimintansa voisi hyvin?

-Karoliina- 

Kuvat: Noora Näppilä

 

VastaaLähetä edelleen

Lue myös

X