Kolmistaan

Etäsuhdeveteraani tässä muistelee

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Mun blogiin ja instaan on tullut viimeisen vuoden aikana roppa kaupalla uusia seuraajia. Me Naisiin siirtyminen ja toisaalta kaksosten odotus on tuonut mukaan lisää teitä, jotka ette ole vielä aikaisemmin Kolmistaan-blogiin päätyneet.

Välillä unohdankin, ettei kaikki minulle ja ”vanhoille” lukijoilleni tutut asiat olekaan tuttuja. Minulta saatetaan vaikkapa kysyä, onko minulla sisaruksia tai mitä töitä olen tehnyt ennen bloggaamista. Siis jotain sellaista, joka on minusta aivan päivänselvää, mutta ei tietenkään niille seuraajille ole, jotka eivät ole olleet mukanani koko tätä blogin KYMMENENVUOTISTA matkaa.

Siksi yritän jatkossa muistaa paremmin avata taustoja tai kertoa pienen tiivistelmän historiasta, jos vaan millään muistan. Nyt kun korona-kevät on tuonut monelle tutulle ja tuntemattomalle eteen pakon saneleman etäsuhteen, on tullut itsekin muisteltua A:n ja minun suhteen alkuaikoja. Mehän tapasimme toisemme kesällä 2016 ja jo kolmen viikon päästä ensitapaamisesta A muutti ensin Itävaltaan ja sieltä suoraan Saksaan. Meidän suhde alkoi siis etäsuhteella ja se oli kokemus, jonka koin vaan vahvistaneen meitä. Itse asiassa vaikka etäsuhteessa ikävä on joskus karmea, on siinä myös hirveästi hyviä puolia.

Vaikka ymmärrän. että meidän etäily tuolloin ei ole mitään verrattavissa nykyiseen korona-etäilyyn, ajattelin silti koot ikään kuin tsempiksi noita etäsuhdeaikaisia postauksiani. Silloin ei tarvinnut samalla tavalla pelätä ja olla huolissaan maailman tilasta kuin nyt, mutta ehkä näistä on vähän edes apua niille, jotka nyt riutuvat ikävissään joko Uudenmaan rajojen molemmin puolin. Tai jopa eri maissa. Vaikka nyt on kurjaa, jälleennäkeminen on todellakin sen arvoista.

  • Aloitetaanpa ihan alusta. Eli The Postauksesta, jossa ylipäätään kerroin, että mulla on miekkonen toisessa maassa. RAKASTUNUT.
  • Tämä oli yksi ikimuistoisimpia reissuja Saksaan. Ja muuten aivan vikoja postauksia, joissa F:n naama vielä näkyi. Voi että tuo tyttö on ollut pieni ja muuttunut jo aivan valtavasti reilussa kolmessa vuodessa. ETÄSUHTEEN LÄHIPÄIVIÄ JA LENTOKENTTÄSPURTTEJA
  • Mun etäsuhdevinkit. 5 + 2 VINKKIÄ ETÄSUHTEESSA SELVIÄMISEEN.
  • Tämän tekstin kirjoitin aivan etäsuhteen loppumetreillä. Katselleen taakse syksyä ja talvea, joka opetti enemmän, kuin olisi koskaan uskonutkaan. ETÄSUHE – PARAS ALKU PARISUHTEELLE
  • Kun me menimme A:n kanssa kihloihin etäsuhteemme aikana, moni ihmetteli, voimmeko edes tuntea toisiamme, jos olemme nähneet livenä toisiamme oikeastaan – yhteen laskettuna – vain kuukauden päivät. Itseä tuo aihe ei – luonnollisestikaan, kerran kosittiin ja vastattiin ”kyllä” – mietityttänyt pätkääkään. Tässä postauksessa pohdintaa siitä. ETÄSUHDE – VOIKO SIINÄ EDES TUTUSTUA?
  • Oi mä muistan, miten ihana tämä postaus oli kirjoittaa. ETÄSUHDE LOPPUI NYT.

Sellaista. Etäilläänkö siellä ruudun takana tällä hetkellä? 

-Karoliina-

P.S. Vastaukset tuonne ylös: Minulla on kaksi siskoa, olen vanhin. Olin aikaisemmin yläkoulun äidinkielen lehtori, mutta olen kirjoittanut sivutoimisesti koko aikuiselämäni.

Kuva: Pixabay 

Lue myös

X