Terkkuja keskiviikosta (jos nyt on keskiviikko)
Jännä juttu kurjien olojen kertomisella. Heti kun päästää suustaan tai näppiksiltä, että ei ole kivaa, seuraava päivä onkin usein jo parempi. Niin kuin nyt taas kävi.
Maanantaina latasin tänne blogiin kaiken ahdistuksen ja nyt takana on kaksi kivaa päivää. Ei tietenkään mitään megaluokan hurjastelukivaa, mutta jotenkin herkällä tavalla oikeaa. Korona pelottaa ja ahdistaa edelleen, juoksentelisin paljon mielummin ihmisten parissa, mutta silti viime päiviin on mahtunut paljon hyvää.
Tytöt ovat olleet entistä söpömpiä, ihan kaikki. F:n isosiskona olo saa mun sydämen pakahtumaan. Voi sitä pienten riemua, kun Isosisko ottaa syliin, hassuttelee tai vie tanssimaan sylissä peilin eteen
.
En ole tehnyt pariin päivään juuri muuta kuin välttämättömimmät hommat. Se ei ole minulle ominaista, enkä pitkässä juoksussa nauti sellaisesta laahustelusta, mutta tähän väliin oleskelu on ollut ihan hyvästä.
Ollaan laitettu asuntoasioita eteenpäin pienin askelin, nukuttu aikuisten kesken aivan liian vähän ja syöty pitkästä aikaa aamuisin tuorepuuroa (vaikka luulin, etten ole kovin suuri tuorepuurofani).
Insta heitti eteen kuvan viime vuodelta, tähän samaan aikaan. Oltiin Espanjassa A, F, F:n bestis ja minä Mesi ja Omppu vatsassani. Tuntuu aivan uskomattomalle, toiselle maailmalle, että A) pystyimme matkustamaan huolettomasti Espanjaan ja B) meillä ei ollut vielä kahta vauvaa. Niin ne asiat muuttuu nopeastikin.
Ihanaa iltaa sinne!
-Karoliina –
Kuva: Noora Näppilä
Asu: toppi, Nosh (saatu) // farkut, Neuw (saatu) // kengät, Palmroth (saatu)
Jaa oma kokemuksesi