kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 08.10.2020

Tikkejä ja koronatestiä - My day

Teksti
Karoliina Pentikäinen
5 kommenttia

Moni teistä toivoi my day -postausta. Tässä yksi päivä tältä viikolta.

Herään Ompun kanssa 6.08. Olen nukkunut pienten lattialla patjalla koko yön. Kuten tosi usein nukun. En jaksa juoksennella alakerrasta antamaan tuttia. Valvottiin Ompun kanssa 23-01 yöllä. En tiedä, mikä niin kovin itketti. Ehkä hampaat, jotka näyttävät puskevan kaksinkertaisesti. Loppuyön Omppu pyöri patjalla mun vieressä. Molempien uni oli katkonaista.

Kahvikone päälle, Ompun vaipan vaihto ja yövillahaalarin vaihto ”aamuyöpukuun”, joka on helpompi pestä puurotahrtoista kuin villa. Laitettiin jääkaapissa ollut sämpylätaikina sämpylöiksi uuniin.

6.32 mennään herättämään A. Ihan perään herää Mesi ja F.

A alkaa vaihtaa Mesin vaippaa ja yöppäriä, minä keitän puuron. Kun A syöttää puuroa pienille tytöille, minä menen väkertämään F:n tukkaa. On koulukuvauspäivä ja kiharat on toiveena.

Ennen kun A lähtee kasin maissa töihin ja F kouluun, mä käyn pukemassa rauhassa alakerrassa. Täytän kuivurin ja pesukoneen. Otan kaksi Ikea-säkillistä kuivia, puhtaita vaatteita yläkertaan.

Puoli yhdeksän aikaan pienille tytöille maidot. Tiskien laitto, patjojen raivaus lattialta ja yleinen raivaus. Ysiltä siivooja kolkuttelee ovelle. Puen pienet ja vien heidät unille.

Siivoojaa aloittaa keittiöstä, minä linnoittaudun itkarin, Netflixin ja pyykkien kanssa olkkariin. Taittelusta ei meinaa tulla mitään, kun tytöt heräilevät jatkuvasti rattaissa. 1 tunnin ja 20 min aikana käyn työntelemässä vaunuja 6 kertaa.

Keitän tytöille perunoita ja porkkanoita, he syövät lounaaksi niitä ja jauhelihakastiketta. Syön jopa samaa. Yleensä skippaan lounaan.

Klo 11-13 välillä leikitään, tytöt ”auttavat” siivoojaa, minä yritän laittaa samalla sähköposteja.

Puolen päivän aikaan saan soiton. Joku taho yrittää saada huijattua pankkitietojani verhoten sen Microsoftin puheluksi. Laitan puhelimeni tavoistani poiketen äänettömälle. Katson puhelinta puoli tuntia myöhemmin. Taas soitto oudosta numerosta. En meinaa ensin soittaa takaisin, mutta soitan, koska on Suomen numero. Langan toisessa päässä on kouluterkkari. F on kaatunut koulussa. Haava on iso.

Soitan A:lle, joka hyppää heti töistä autoon ja käy nappaamassa F:n koulusta. 20min päästä he ovat jo Pihlajalinnassa. F saa kuusi tikkiä ja antibiootit. A ehtii vielä palaveriinsa. F tulee kotiin.

Tällä välin olen nukuttanut pienet toisille unille. Syömme F:n kanssa kaksin välipalan. Aamuisia sämpylöitä.

Herätän tytöt unilta (totta hitsissä tytöt pitää AINA herättää muskaripäivänä, mutta muuten heräilevät 80% kerroista liian aikaisin). Syötän pikana, vaihdan puhtaat vaatteet. Muori ja vaari – joiden kanssa pienet käyvät muskarissa – tulevat hakemaan 15.30. Tuo vajaa tunti, jonka ovat poissa, käytän kokkaamiseen. Teen meille isoille tortilloja ja niiden täytteitä. Pienille tortillakanaa, mutta sen kanssa kasvispyttipannua.

A tulee kotiin neljän jälkeen mukanaan jättilaatikot postista. Tytöille on tullut postista uudet rattaat.

F lähtee treeneihin, vaikkei saa treenata jalkansa kanssa. Menee kuitenkin istumaan treenisalin laidalle ja markkeeraamaan. Alamme koota rattaita samalla, kun pienet tulevat kotiin. He haluavat osallistua kovasti. Syötän tytöt ja syön itse, A kokoaa.

Alan huomata, että A on aika kalpea. Kysyn, onko syönyt. ”Söin mä töissä viinirypäleitä ja suolatikkuja.” Oli jäänyt lounas väliin F:n lääkärireissun suhteen. Teemme vaihdon. Passitan miehen syömään ja mä kokoan vaunut loppuun.

Kuuden maissa A lähtee apteekkiin hakemaan F:n lääkettä, koska ei tietenkään Kela-kortti ollut sattunut siihen hässäkkään päivällä mukaan. F tulee treeneistä ja syö. Käydään läpi, miten voisi pestä itsensä, kun jalka ei saa kastua. Kyselen enkun kokeisiin ja ruokin pienille iltapuuron. Pesen pienet, iltamaito ja nukutus.

Nukutuksen aikana A on tullut kotiin ja siivonnut paikat. F käynyt pesulla, ottanut ekat lääkkeet ja syönyt iltapalan. Kun olen saanut pienet unille, opetellaan A:n kanssa vielä seuraavaa päivää varten uusien rattaiden kokoaminen ja aukaiseminen. Ihmettelen suuresti, ettei kummallakaan mene hermot, vaikkei homma luonnistu aivan ekalla kertaa ja ollaan molemmat jo ihan poikki.

Patistan F:n unille. Ei voi kivuta parvelle, joten hänkin roudaa kamansa pienten lattialle, patjalle. Nukahtaa sinne sekunnissa. On ihan poikki päivän koettelemuksista.

Teen hetken Sidoste-töitä. Otan pakastimesta ruisleipää ja paahdan ne meille iltapalaksi. Kömmin A:n viereen, mutta ennen sitä parit pyykit ja iltapesut myös itselle. Katsomme Blacklistiä pitkästä aikaa. Oltiin siihen koukussa varmaan joskus 2018. Unille 22.00

-Karoliina-

P.S.Ainiin se koronatesti. Oli negatiivinen. Tuli päivällä tekstari.

Kommentit (5)

Aloin lukemaan sun blogia kun muutin tänne Annaan ja vitsit, on kyllä tullu ihan yks lemppari blogeista!

Saako kysyä nukkumajärjestelyistä vielä? Nehän ovat älyttömän tärkeitä, että arki sujuu. Kuulostaa hankalalta, että vauvat nukkuvat eri kerroksessa vanhempien kanssa? Miksi? Oma selkäsikään ei kestä jatkuvaa patjalla nukkumista?

Ohhoh! En tiedä miten kauan itse jaksaisin noin hektistä elämää vähillä unilla, ilman että uupuisin totaalisesti. Onneksi otatte vapaaöitä välillä. 🙏 Vaikutatte tosi toimivalta tiimiltä. Kaikkkea hyvää teille!

Huh, kun aivan alkoi hengästyttämään tuo teidän tahti.

Nää my day-postaukset on vaan ihan parhaita 🙂 niin ihanan elämän makuisia!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X