Kolmistaan

Kuinka huomioida esikoista, kun kotona on kaksostaaperot?

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Kun pienet syntyivät, F oli melkein 9-vuotias. Hän oli ollut yksin, kaiken keskipisteenä jo todella kauan. Viisivuotiaasta asti itse asiassa kolmen vanhemman ainoa silmäterä. Siksi pienten syntymä oli hänelle iso asia. Hän ei joutunut kertarytinällä jakamaan mun ja A:n huomiota yhden vauvan, vaan peräti kahden, kanssa. Elämä muuttui varmasti hänellä kaikista eniten.

Olen lukenut kirjan kaksosuudesta ja siinä oli myös tällainen sisarusosuus, jossa kerrottiin, että kaksosten sisaruksenan joutuu ekstrasuureen prässiin monella tavalla. Ensinnäkin vanhempien huomio ja vauvanhoito vie tuplasti enemmän aikaa, kun yhden vauvan kanssa. Se, missä yhden sisaruksen syntyessä toinen vanhempi voi keskittää esikoiseen kuitenkin huomion, kaksosten kanssa usein molempien aikuisten huomio – ainakin alussa – menee vauvoihin. Toisekseen sisarus joutuu tottumaan siihen, että kaksosten side keskenään on erilainen kuin heidän suhteensa ei-kaksossisarukseen. Kaksoset myös saavat huomiota ihmisiltä erityisen paljon. Tämä on kyllä ihan huomattavissa meilläkin. Aina, kun mennään pienten kanssa ulos/kaupoille, joku tulee ihastelemaan heitä. Kyselemään heistä ja kertomaan omia kaksoskontaktejaan.

Me ollaan yritetty alusta asti viettää F:n kanssa aikaa myös kaksin. A:llä ja F:llä on omat ulkoilu- ja pyöräilujuttunsa. Mun ja F:n juttu on kirjastoreissut, illalla kahdestaan alakerrassa hengailu ja harvakseltaan myös irtiotot hotellissa. Iltanukutukset ja sellaiset.

Kolmestaan meidän on kuitenkin ollut aika haastava viettää aikaa, koska hoitoapua ei ihan noin vaan saa. Joskus kun pienet on nukahtanut aikaisin ja vaikka ollaan kolmistaan sohvalla lukemassa/katsomassa telkku, aina joku sanoo ”ajattele tälleen me oltiin aina ennen” ja sitten joku vastaa ”niinpä. Vähänkö outoa.”

F mainitsi syyslomalla, ettei ole tehnyt mitään isoa yhteistä mun ja A:n kanssa vuoteen. Huomio oli totta, ja mulle tuli tästä ihan suru puseroon. Me ollaan aina jakauduttu F+aikuinen -jengeihin, mutta toisaan kodin ulkopuolella ei ole kolmisin käyty. Kolmistaan vietetty aika on ollut sellaista pienimuotoista, kotona.

Niinpä päätettiin, että asia korjataan heti. Mä varasin F:lle ylläriksi syysloman viimeisen sunnuntain niin, että mun vanhemmat tuli hoitamaan pieniä, jotta me päästiin kolmisin brunssille Cafe Pispalaan ja sen jälkeen kiipeilemään Irti maasta. Meillä oli kivaa ja tuntui hassulle olla tuolla porukalla, jossa mukana oli vain iso lapsi. Miten helppoa se oli! Tuli mieleen, että vielä joku päivä myös Mesi ja Omppu ovat isoja. Vielä joku päivä asiat menee vähän vähemmällä vaivalla.

Yleensä mä yritän ripotella F:lle spessuaikaa tietyin väliajoin, mutta nyt hän on saanut viikon sisällä aikuisaikaa oikein kunnolla. Me nimittäin mentiin eilen, alle viikko kiipeilyreissusta, kaksin Lapland hotelsiin viettämään äiti-tytärviikonloppua, kun A jäi pienten tyttöjen kanssa kotiin. Meillä oli F:n kanssa hirmu rentoa. Sen kun vaan lötköiltiin, saunottiin, syötiin, katsottiin Toys Story 3 ja nukuttiin 11 tunnin yöunet.

Mä olen alkanut miettiä, että sellainen kakkoskoti lähellä kotia olisi aivan huikea juttu. Joku minikokoinen yksiö. Siellä voisi välillä toinen aikuinen ladata akkuja yksin, siellä voisi majoittaa yövieraat ja viettää juuri parisuhde- ja lapsi-aikuinenaikaa. Hotellissa olokaan ei ole ilmaista ja kodinomaisessa ympäristössä voisi kokkailla itse ja olla eri tavalla rennommin. Ei kai tässä auta muu kuin odotella lottovoittoa, koska toinen asuntolaina ei kauheasti houkuttele. Mietin itse asiassa, voisiko kaveriporukalla ostaa yhteisen air bnb – kämpän, mutta en tiedä, miten se toimisi. Ja tuleeko tässä taas jotkut Suomen lakipykälät vastaan.

Miten te pidätte aikaa huolta esikoisen /isompien lasten huomiosta, kun perheessä on pieniä sisaruksia?

-Karoliina-

Lue myös

X