Kolmistaan

Kolme tärkeintä asiaa kodissa. Ja saunajuttuja. Ja asumispohdintaa.

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Mä tulin perjantai-iltana F:n kanssa meidän saunavuorolta. Mies oli nukuttanut sillä aikaa pienet. Me saatiin F:n kanssa hetki kaksin. Olo oli tosi onnellinen. Kävin peittelemässä F:n suoriltaan sänkyyn ja huikkasin miehelle, että hän voisi mennä nyt vuorostaan. Ei olisi kiire pois, kun meillä on perjantain viimeinen vuoro.

Mä olen miettinyt monta kertaa uudessa kodissa, että olisihan me tosiaan voitu valita toisinkin. Jos olisi menty viisi tai kymmenen kilometriä kaupungista poispäin, olisi samalla rahalla saatu kodinhoitohuoneet, autotallit ja myös se oma sauna taloyhtiön yhteisen sijaan. Sellainen ei kuitenkaan käynyt edes mielessä. Pyynikki, jossa me asuttiin edellisessäkin kodissa, oli tullut mulle Tampereen synonyymiksi. Jos olisi muutettu pois, olisi tuntunut sille, että olisi taas jouduttu vaihtamaan kotikaupunkia. Mulle oli sitä paitsi tärkeää, että F:n koulu ja kaverit säilyivät samana. Itselleni oli tärkeää, että kun astun ovesta ulos, tuntuu sille, että olen myös siellä kotonani.

Saunan jälkeen sohvalla istuessa aloin kuitenkin miettiä, että jos asuisimme kodissa, jossa sauna olisi meidän oman kodin sisällä, ei saunavuoroja tarvittaisi. Me voitaisiin sanoa miehen kanssa yhdessä kaikkien lasten mentyä nukkumaan. Ei tarvitsisi kytätä aikaa tai vaihdella vuoroja tarpeen tullen naapurien kanssa. Samassa hetkessä ymmärsin sen, että mä juuri rakastan sitä, että kaikkea ei voi saada. Että herkkuja – kuten nyt vaikka sauna-aikaa – pitää säännöstellä. Se tuntuu sillä tavalla paljon arvokkaammalle. Sauna ei ole jokapäiväinen juttu, kuten esimerkiksi mun lapsuudenkodissa oli. Vaan nykyisin saunaan liittyy suurempi lataus: saunajuomia suunnitellaan (ts joka kerta väännetään, saako illalla juoda limua), kassia pakataan ja oven kahvassa ollaan kiinni aina tismalleen oikeaan aikaan. On ihanaa kävellä pimeän pihan poikki ihon höyrytessä kylpytakin alta.

Mä olen miettinyt, onko asuintalon ja asuinpaikan valinta enemmänkin kuin asumiskysymys. Vai kertooko se ikään kuin salaa aika paljon meistä ihmisistä. Joku rakastaa moderneja kivitaloja, toiset mummonmökkejä. Toisille sijainti on kaiken a ja o, toisille kodin neliöt. Olisi ihan äärimmäisen mielenkiintoista tietää, miksi ihmiset valitsevat, kuten valitsevat. Mä esimerkiksi tiedän, että haluan asua keskustan tuntumassa, koska asuin 19 ensimmäistä vuottani peltojen keskellä, ja tunsin, että sain siitä tarpeekseni. Toisaalta haasteita rakastava luonteeni tykkää kodeista, joissa kaikki ei ole itsesäänselvää. Jos saisin joku päivä kodinhoitohuoneen, yli tarpeiden kaappitilaa ja vierashuoneen, osaisinkohan käsitellä tilannetta, jossa ei tarvitsisi kikkailla kodin järjestyksen ja toimivuuden kanssa? Ehkä en.

Mitkä on sun asumisen kolme tärkeintä asiaa? Mulle ne on sijainti, kauneus ja tila isolle ruokapöydälle. Ei siis lopulta kovin fiksut valinnat kolmen lapsen äidiltä. Mutta onneksi tuossa kaupassa tuli myös kaksi vessaa ja tila pesukoneille.

-Karoliina-

Lue myös

X