Kolmistaan

Kuinka olla aikuinen oikealla tavalla?

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Mulle äidiksi tulo oli sillä tavalla luonnollista, vaikka olinkin vasta 25-vuotias, että koin roolin heti omakseni. Se johtui ehkä siitä, että vuonna 2010 ei juuri ollut somea, jossa olisi kerrottu, miten äiti piti olla oikealla tavalla. Päädyin olemaan sitä omalla tavallani.

Koska tänä jouluna vietetään joulua ekan kerran viidestään, oman pikkuperheen kanssa, olen jostain syystä alkanut miettiä meidän roolia A:n kanssa vanhempina uudella tavalla. Nyt me ei voida tukeutua joulutunnelman saamiseksi mun tai A:n lapsuudenkodin perinteisiin, isovanhempiin tai heidän laittamiinsa ruokiin, vaan kaikki on meidän käsissä. Ja kaikella tarkoitan sitä, että me saadaan luotua lapsille joulun tuntuinen joulu.

Itsestä tuntuu välillä – tai siis aika usein – että olen ihan tismalleen se sama ihminen, kun vaikkapa 20 vuotta sitten aikuisuuden kynnyksellä. Mukaan on tullut vaan elämän kolhuja, vähän viisautta, sormus vasempaan nimettömään, kauheasti lainaa ja katras lapsia. Joskus lapsena sitä kuvitteli, että aikuiset ovat läpeensä aikuisia, kypsiä. Nyt on ymmärtänyt, että aikuiset on (vähintään) yhtä pihalla kuin lapsetkin. Keskeneräisiä vielä silloinkin, kun ensimmäiset rypyt pilkistelee silmäkulmista.

Mulle aikuisuus liittyy erityisesti lasten saantiin. Mä olen nimittäin ollut jo lapsena sillä tavalla ”aikuinen”, että olen kantanut vastuuta, ollut täsmällinen ja tehnyt pitkän tähtäimen suunnitelmia. Ne ovat sellaisia taitoja, joita moni opettelee vasta reippaasti parikymppisenä. Mulle kuitenkin aikuisuus on yhtä kuin äitiys. Sitä, että minua ja minun hyvinvointiani ennen tulee aina ainakin kolme ihmistä. Että itsekkyyden vaikkapa oman ajan tarpeessani on koko ajan oltava odotustilassa. Sitä, että pysyn viilipyttynä, vaikka haluaisin karjua naama punaisena. Voisi kai sanoa, että aikuisuus minun kohdallani on mielenhallintaa. Sellaista, joka ei ole tullut alunperin tuliselle naiselle luonnostaan.

Pohditko sä koskaan, millainen aikuisen malli olet omilla lapsillesi/läheisille lapsille? Mikä on ollut sun tärkein kehityskohde aikuiseksi kasvamisessa?

-Karoliina-

P.S. Vastaus otsikon kysymykseen. Ihan vaan olemassa oma itsesti (ja muistamalla maksaa laskut ja verot).

Kuva: Pixabay

 

Lue myös

X