Näin me vietetään joulua (jos ei iske korona tai oksennustauti)

10 vuotta äitinä on opettanut sen, ettei mikään ole varmaa, ennen kun se on varmaa. Oksennustauti vaanii aina nurkan takana (kop,kop). Tämän vuoden muuttujista puhumattakaan.

Mutta JOS joulu menee, kuten ollaan suunniteltu, meidän suunnitelma – joka on monesta kohtaan aika anti-suunnitelma – on seuraava. 

F saapuu jouluaattoaamuna kotiin. Mun sisko ja tämän mies tulee meille lounasriisipuurolle, mutta lähtevät sitten oman joulunsa viettoon puurojen jälkeen. Meidän suunnitelmiin kuuluu joulurauhanjulistusta ja joulusauna. Ajateltiin A:n kanssa, että meidän perheen varsinainen jouluruoka voisi olla jo viiden maissa, ja heti sitten perään lahjaseremoniat. Ei joulupukkia, ehkä korkeintaan F tonttusena. Lapset unille ihan normiaikaan, meille aikuisille toivottavasti iltapalamätileivät ja lasit viiniä. Jos tähän ei tule suurempia ongelmia, olen täydellisen onnellinen. 

Joulupäivä meidän on tarkoitus viettää, kuten jo kerroin viime viikolla, ystävien kanssa. Tapaninpäivä on “taukopäivä”, ei suunnitelmia. Ja 27.pv mun vanhemmat tulee kylään. Ja siskotkin, jos voidaan hoitaa se rajoitusten mukaan. Päätettiin, että silloin ei vedellä enää joulusafkaa, vaan jotain muuta hyvää. 

Jotenkin suunnitelmien teko – yhtään tämän suurempien – tuntuisi mulle tosi ahdistavalle. Tiedän, että niin usein joulu menee ihmisillä suorittamiseksi, joten toivon, että näillä minijärjestelyillä me vältetään kaikki pakollinen. Totta kai lasten vuoksi tietyt perinteet ja ylipäätän aikataulu on oltava (niinhän meillä on aikataulu arkenakin), mutta kaikki ei-pakollinen karsitaan. Mietin, että miksihän jouluun – varsinkin aattoon – pakataan aina niin paljon odotuksia? Niin ihana kun joulu parhaimmillaan onkin, on se kuitenkin vain yksi päivä vuodesta. 

Mitä suunnitelmia teillä on? Vai onko mitään?

-Karoliina-

Kuva: Pixabay