kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 22.01.2021

Kaipuu minimalismiin

Teksti
Karoliina Pentikäinen
13 kommenttia

Saanen avautua. Täällä on viime päivinä etsitty joka jumalan tavaraa. Esikoisen kuulokkeita, esikoisen kelloa, itkuhälyttimen toista päätä, sukkia ja tutteja. Kuten tiedätte – mä olen tosi kovasti yrittänyt tässä vuosien saatossa konmarittaa, järjestää ja karsia. Mikä perkele siinä on, että täällä on silti kaaos? (Okei. Tiedän, miksi. Kaksi taaperoa tyhjentää KOKO AJAN kaikkia paikkoja jääkaapista työkasseihin ja ripottelee roinaa ympäriinsä).

No joka tapauksessa tänään paloi aivan käpy itkuhälytintä etsiessä. Löytyi leipälaatikon ja kananmunien välistä. Aloin miettiä, voitaisiinko me oikeasta alkaa elää tosi minimalistisesti. Voisiko mulla olla vain kymmenen mekkoa (se on mulle vähän, huom) kahdet talvikengät? Voisiko meillä tosiaan olla vain yksi pastapussukka kerralla kaapissa? Uskaltaisinko ihan oikeasti karsia kaapit kaikista kauniista, mutta vain kerran vuodessa käytössä olevista astioista?

Tähän hommaan on monta haastetta. Suurin niistä on mun ammatti. Moneen postaukseen vaaditaan tarkkaa tutustumista brändiin ja tuotteeseen, jotta voin kirjoittaa niistä mahdollisimman aidosti ja omasta kokemuksesta. Se tekee kuitenkin sen, että meillä on kaapit täynnä purkkia ja purnukkaa. Toisekseen mä rakastan kauniita asioita: vaatteita, astioita ja esimerkiksi hyväntuoksuisia saippuoita. Kolmas haaste on tietysti meidän perheen koko ja ikärakenne. Pienillä pitää olla kaikkea tuplasti. Nyt kun tilasin keväksi ja kesäksi alekengät pienille (yhdet vk-kengät, yhdet kotipihalenkkarit ja yhdet hienostelulenkkarit) kuuden kenkäparin pino vei kokonaisen vaatekaappihyllyn tilan. Miehellä taas on paljon isokokoisia harrastusvälineitä ja esikoisella myös. Mulla … liikaa kauniita vaatteita ja asusteita.

Mä en ajattele, että meidän kovin pehmeyden ja ryijyn ja koristetyynyjen tarvitsisi hävitä, mutta muuten mä kaipaan kauheasti järjestystä ja kaappien tyhjyyttä. Ehkä kaipuu tulee siitä, että elämä muuten on tällä sakilla, tällä hetkellä melko sekavaa. 

Mä katselen aina Designwash-Tiinan kotia ja unelmoin sellaisesta tavaran vähyydestä ja tyhjästä tilasta. 

Onko teillä vinkata ketään tyyppiä somessa, joka olisi tehnyt tosi radikaalin kodin tyhjennyksen? Sellaisen, josta saisi inspistä oikein kunnolla!

-Karoliina-

Kuva: Pixabay

Kommentit (13)

Tosi inspiroivaa! Itsellä myös nykyään tosi minimalistinen tyyli etenkin studiolla. Kaikki turha ja ylimääräinen lähtenyt vaan rohkeesti pois <3

Eli, jos lähette reissuun esim. viikonlopuksi, sulla on teidän perheelle 9-12koneellista vaatteita mukana? Vai pesetkö vaatteita reissussakin?

Meillä pyykin pesuun on tullut hyvä ”kierto” ja todella harvoin joutuu vajaata konetta pesemään, MUTTA astianpesukone onkin toinen juttu… olen ostanut jokaiselle perheen jäsenelle oman kuppinsa jos sitä samaa muistaisi käyttää useamman kerran, on ollut juomapullo kokeilu jne… Mutta tiskiä tulee ja liian usein myös pyöräytän vajaan koneellisen.

Meillä kouluikäiset vaihtaa aina kotivaatteet heti koulun jälkeen (näitä pestään harvemmin), kouluvaatteet pestään tai tuuletetaan päivittäin.. Sama pöpö ajattelu tavallaan siis kai täälläkin, mutta en edes halua että lapsi pyörii niissä vaatteissa kotona..

Kieltämättä itsekin olen ihmetellyt ristiriitaa minimalismikaipuun ja somen kautta välittyvän materialismikeskeisyyden kautta. Olisiko siis niin, että isoin työ on tehtävä omassa päässäsi? Tarkoitan siis sitä, että suhtautuu armollisesti tähän elämänvaiheeseen, lapset sotkee ja se nyt vaan on elämää. On ymmärrettävää, että sisäistä kaaosta on näennäisesti helpompaa hoitaa ”ulkoisesti”, harmi vaan se ei hoida itse ahdistuksen syitä. Ja jos kaaos aidosti häiritsee niin on syytä ensisijaisesti rajoittaa kotiin kantautuvan tavaran määrää!

Oletko kokenut että kotinne on käytännöllinen? Somen kautta tulee kuva että kotinne on epäkäytännöllinen ja liian ahdas teidän perheelle.
toiseksi kyllä aina hämmästelen kun esittelet uutta mekkoa tai takkia. Miksi? Mihin ihminen joka tuskailee tavarapaljoutta tarvitsee niin paljon vaatteita?

Olen samoilla linjoilla, kuin Karoliina, että silmääni miellyttää pelkistetty tyyli ja kodin siisteys. Tämän korona-aika on opettanut itselle armollisuutta omien kotia koskevien vaatimusten suhteen, kun on päässyt kurkistamaan etäyhteyksien vuoksi erilaisten ihmisten koteihin. (Siltä ei ole voinut välttyä, kun se näkyy usein taustalla teams/zoom-palavereissa. 🙂 ). Olenkin huomannut, että harvalla ihmisellä oikeasti koti näyttää sisustuslehden kuvalta, vaan ihan arkiselta kodilta, jossa jokaista näkyvää värisävyä ei ole mietitty tarkkaan, hyllyn päällä näkyy tavarakasoja tai tiskipöydällä on tiskejä. Ihailen myös sitä, että uskaltaa näyttää kotiaan arkisenakin, ei niin ”sliipattuna”. Ehkä johtopäätökseni on, että nautin kotiin liittyvien kuvien katselusta niiden kaikessa moninaisuudessaan. 🙂

Tuskailin monta vuotta saman haasteen kanssa, mutta nyt kun kaikki lapset ovat koulussa, vihdoinkin helpottaa. Oikeasti, tavaran määrä on vain kaikkein suurimmillaan ja meno kaoottisinta kun lapset (tai osa) ovat vielä pieniä. Toki ”kamapörssi” vieläkin jatkuu. Mutta missään ei enää pursua mitään, kaikki löytyy omilta paikoiltaan ja pahimmillaan paikkojen raivaus vie 10 min. Ole itsellesi armollinen <3. Kyllä se helpottaa.

Omat vinkkini: karsi ne paikat, missä tavaravirta on runsain. Jokaiselle tavaralle selkeä vakiopaikka, ei poikkeuksia -jos ei löydy, tavara lähtee (se tai jokin toinen, joka luovuttaa paikkansa). Selkeä systeemi pyykkihuollolle ja keittiötöille. Eteisessä natsijärjestys.

Sitten se varsinainen asia eli inspiraation lähde. Netflixin the Home Edit 🙂

Olen itse kanssa miettinyt lapsiluvun kasvettua paljon kuluttamista ja tavarapaljoutta. Toisesta päästä ei meinaa keretä perkaamaan tavaraa pois sitä mukaa kun toisesta päästä pitää hankkia kaikkea seuraavan kokoista.

Yksi vinkki tuli mieleen tekstiäsi lukiessani. Voisiko uusien asioiden hankkimista ajatella sillä tavalla kriittisesti, että esimerkiksi todellako pienet esim tarvitsevat seuraavaan kauteen kolmet erilaiset kengät per nenä? Siis kuusi paria kenkiä pelkästään heille! Vai voisiko pyrkiä hankkimaan yhdet yleiskengät ja vasta jos tulee juhlat tms niin miettisi tarvitseeko ”hienostelukenkiä?” Tällaisista pienistä puroistahan ne isot tavararöykkiöt kasvaa.

Oma koti valkoinen Miia on minimalistanut vuosien saatossa isolla kädellä.

Tosin sillä seurauksella, että lähes kaikki kodikkuus on kadonnut.

Ainakaan itse en haluaisi asua niin kliinisessä ja valkoisessa kodissa.

Ja vielä täytyy jatkaa. Että ei Insta-kuvat tai blogit jaksa kiinnostaa jos niiden kuvat menee liian mietityiksi. Tavallinen arki kiinnostaa. Ei liian pitkälle mietityt sommitelmat ja värit. Ne näyttää jo ihan liian kaupallisilta jutuilta.

Voi teillähän on ihana koti. Ja kodikas! Kävin kurkkaamassa Desingwashiin ja hetken se näytti, että vau, oispa hienoa kun ois noin siistiä. Mutta kun katsoi kuvia enemmän niin ei. Ei näytä kodikkaalta. Näyttää kaikuvalta. Näyttää jopa jollain tavalla neuroottiselta, kun vauvan vaatteet pitää sopia sisustuksen väreihin. Ei mitään värikästä. En kestäisi. Pää hajoaisi myös tuosta pakkomielteisestä pelkistyksestä. Värit on ihania ja tavaroiden katoilu kuuluu NORMAALIIN elämään. 😀

Ihan ensin kiitokset ihanasta blogistasi, olen myös innokas instasi seuraaja. Minulla ei ole vinkkiä tuohon kodin tyhjennykseen, mutta sen sijaan taaperoiden kaappien tyhjennykseen kyllä. Meillä aikanaan poika alkoi tyhjentelmään erityisesti keittiön kaappeja ja laatikoita, ja se kävi tosi paljon hermon päälle. Tehtiin niin, että keittiössä oli yksi laatikko, johon oltiin laitettu pari kattilaa, tyhjä kananmunakenno ym. pikkusälää. Ja välillä vaihdettiin tuota sisältöä (jotta ei kyllästy :D) Tätä kaappia pojan oli lupa tyhjentää, ei mitään muuta. Muut oli suljettu muistaakseni Ikeasta ostetuilla ”lapsilukoilla” ja toki aina jämäkästi kiellettiin, jos nähtiin vaikka mun käsilaukun kimpussa. Onneksi se ”tyhjennysvaihe” meni – muistaakseni ainakin- tosi nopeasti ohi ja sitten keskittyi niihin omiin leluihinsa, jotka toki pitkään sitten olivatkin ympäri kämppää 😉 Ja, vaikka samainen poikalapsi nyt on jo 10 v., niin siltikään ne tavarat ei siellä omassa huoneessa pysy. Ja joo, kuulokkeita ja milloin mitäkin etsitään todella usein.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X