Kolmistaan

Mitä saavutin kodin raivaamisessa tammikuun aikana? #viisitonniajatyhjvarasto. 1/12

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Jännä juttu. Kirjoitin tammikuun alussa postauksen siitä, kuinka haluaisin tyhjentää meidän kaksi varastoa niin, että meillä olisi lopulta – tämän vuoden joulukuussa -meidän uudempi varasto täysin tyhjä. Kerroin postauksessa, että haluaisin sen olevan paikka sellaisille tavaroille, joille ei ole paikkaa asuintiloissa, mutta jotka kuitenkin pitää säilöä. (Koko postaus luettavissa täältä)

Pari lukijaa ihmetteli, että mitä kummaa minä horisen. Että teen varastosta…varaston. Koska heillä juuri  ON varastossa ne tavarat, joita ei kodissa säilötä, mutta jotka täytyy säilöä. Taisin olla kirjoituksessani vähän epäselvä. Tarkennan nyt hieman.

Varaston – sen vanhan, joka saa jäädäkin varastoksi – on tarkoitus olla säilöntäpaikka niille tavaroille, joita itse pidän perinteisenä varastokamana. Tällaisia asioita on mm. kausivaatteet, luistimet, F:ltä säilötyt lelut pienille, lasten piirustuksia ja yökyläilypatjat. 

Mutta sitten tämä toinen varasto – se uusi – on tarkoitus jättää tyhjäksi siitä syystä, että sinne voisi viedä muuta, paljon nopeammin kierrossa olevaa, tavaraa. Meillä sellaisia on vaikkapa kirppikselle menossa olevat tavarat. Mökille menossa olevat tavarat. Yhteistyöpostausta varten säilöttävät tavarat ennen todellista käytöönottoa. Lapsilta piilotettavat joululahjat. Kunnostusta odottava kirppistuoli jne jne. Tämän varaston funktio olisi se, että sinne tavara ei jäisi asumaan. Sinne saisi viedä ne pinot ja nyssäkät, jotka nyt odottavat jossain sisätilojen nurkissa. 

 

Mitenkäs projekti kohti tyhjää varastoa ja isompaa pankkitiliä  on sitten edennyt? 

Hassua kyllä, tämä projekti lähti liikkeelle jostain aivan muualta, mistä vielä kuukausi sitten ajattelin. Kuvittelin, että rynnistä varastoon ja alan karsia sitä, mutta en ole edes avannut varaston ovea. Sen sijaa suuren “täältä ei löydä mitään -ketutuksen” vuoksi (kyseinen postaus luettavissa täältä), Outi-Ilonan instasta inspiroituneena, aloinkin raivausurakan kerrosta ylempää. Meidän yläkerrasta. 

Tähän mennessä olen vähentänyt rutkasti tavaraa niin, että keittiö on kokonaan inventoitu, samoin esikoisen huone. Eteinen on osin kesken. Pienten tyttöjen lelut on karsittu puoleen ja kaikki heidät kaapit käyty läpi. Ainoastaan pienten huoneessa oleva “lääkekaappi” (eli yläkaapin lääkekori) ja siivouskomero-osuus on vielä käymättä läpi. Sen sijaa koko olohuone ja kaikki sen kaapit on karsittu viimeistä paperia myöten. Olkkarissa kun toimii meidän “toimisto”, jonka kaapeissa säilötään mm. mun yrityskuitit ja kaikki tärkeät paperit. Nauratti, että olin säilyttänyt mm. 178-sivuisen ohjekirjan meidän leivänpaahtimeen. 

Tammikuun saldo:

  • lukemattomia säkkejä roskapusseja, pahvia ja paperia roskikseen (oikeisiin lokeroihin)
  • 4 Ikea-säkkiä ja 3 K-ruokapahvilaatikollista lastenvaatteita, astioita ja leluja Radiokirppikselle ja Oldieen myyntiin 
  • + 220e rahaa

Helmikuussa mun tavoite on raivata yläkerta loppuun. Eli saada eteinen, lääkekaappi ja siivouskomero kuntoon. Sen lisäksi haluaisin karsia miehen kanssa meidän vaatekaapit isolla kädellä. Jostain syystä karsiminen on ollut muissa kodin osioissa helpompaa kuin ikinä ennen. Mähän karsin tavaraa kauheasti jo syksyisessä muutossa, mutta kun nyt aloin inventoida uudelleen, mietin, miksi ihmeessä mä olin hillonnut niin paljon tavaraa. Koen, että mulla on nyt tosi hyvä flow ja oikea tahtotila kodin väljyyden suhteen.  Olen siksi tosi toiveikas mun kenkä-, vaate-, laukku-, ja kosmetiikkakaappien suhteen, jotka ovat ennen olleet ne suurin kompastuskivi. Mun tavoite ei ole olla minimalisti vaatekaappini suhteen, koska kauniit vaatteet tuottaa mulle niin paljon iloa, meillä on isot vaatekaapit ja osin mun töihin liittyy myös vaatteet ja niihin tutustuminen. Mutta mun tavoite on se, ettei kaapissa ole yhtään vaatetta, jota en käytä aktiivisesti. Jotka olen säilönyt vääristä syistä. 

Pakko vielä lopuksi sanoa. Tavaran vähentämisellä on ollut henkisesti mulle tosi tärkeä rooli. On ihanaa, kun ei tarvitse panikoida etukäteen, löydänkö jotain tärkeää paperia mun assarille. Tai kaivelen lempikahvikuppia kasan takaa. Nyt tavarat on siellä, mistä ne saa helposti esille.

Kuka muu on intoutunut karsintaan vuoden alussa?

-Karoliina-

Kuva: Laura Ikonen 

 

Lue myös

X