kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 13.04.2021

Innostuin lastenvaatteista taas uudelleen

Teksti
Karoliina Pentikäinen
5 kommenttia

Esikoisella on ollut oma tarkka tyyli jo varmasti koko alakoulun ajan. Ehkä pidempäänkin, kun mietin tarkemmin. 

Mä en voi enää juuri mitenkään puuttua vaatteisiin, joita hän pukee. Toki lämpöasioihin (kiistellään siis ulkohousuista ja piposta) vielä sanon sanani ja vaatteet hänelle tietysti maksamme, mutta enää aikoihin en ole voinut ihastelle itse kokoamiani yhdistelmiä tai värejä. 

Toisaalta. En näe aihetta mitenkään erityisen vakavana. Hän on oma persoonansa ja ilmaisee itseään vaatteilla, kuten itse haluaa. Meillä ei myöskään vielä ole tarvinnut taistella minkään napapaitojen kanssa, joten ongelmaa varsinaisesti ei ole syntynyt hänen omien vaatevalintojensa suhteen. Oikeastaan hänen tyyliään ja sen muodostumista on ollut hauska seurata. Hänellä on hyvin vahva näkemys siitä, mitä haluaa ja mitä ei. Ja mikä ilahduttavinta, kaikki valinnat ei ole sitä, mitä kavereilla. Vaan F uskaltaa pukeutua välillä tosi rohkeastikin. Hyvä esimerkki Papun aikuisten paita, johon säästi rahaa sinnikkäästi. Tai yksi Vimman kauluspaita, joka ostettiin hänelle Oldiesta. (Oldie muuten loistava ostopaikka myös tämmöisille yli 150cm lapsille. Ollaan tehty sieltä nyt paljon löytöjä juuri esikoiselle.)

Mutta siis – nyt takaisin tähän postauksen otsikkoon, eli lastenvaatteisiin. Nyt, kun pienet täyttävät tällä viikolla puolitoista vuotta, olen huomannut, että mun into lastenvaatteisiin on kasvanut sitä myötä, kun tytöt ei kakkaa tai puklaa viittä vaatekertaa päivässä. On ollut suorastaan ihana etsiä tytöille vaatteita ja kenkiä. Oman haasteensa tekee tietysti se, että haluan pienille tytöille samanhenkiset, mutta ei tismalleen samanlaiset vaatteet, mutta toisaalta sellaistenkin kombojen etsiminen on ollut joinakin iltoina jopa viihdettä. Ehkä vaateintoa on lisännyt se, että tiedän, ettei tämä vaihe luultavasti kestä tälläkään erää kovin kauaa. Pian Omppu ja Mesi päättävät itse vaattensa, joten tämä on (todennäköisesti) viimeinen kerta, kun saan etsiä ihania mekkoja ja söpöjä lippiksiä. Otan siitä kyllä kaiken irti!

Mä olen nyt mukana sellaisessa kaksosten kirppiswhatsappissa, josta ensi kerran sitten raskausajan kirppislöytöjen jälkeen olen tehnyt second hand -ostoja tuplana.  Se helpottaa kauheasti, kun kerralla saa molemmille tytöille jonkin vaatteen tai asusteen yhdellä “huudolla”. Mun on ainakin myönnettävä, etten jaksa ostaa kirppareilta yksittäisiä vaatteita pienille, kun tiedän, että edessä olisi kohta kuitenkin sen toisen parin etsintä. 

Vähän jännittää jo vaatteiden osalta syksy ja päikyn aloitus. Olen kuullut – juurikin sieltä kirppisryhmästä – että päiväkoti toivoo kaksosten vaatetukselta sitä, että lapsilla olisi erilaiset vaatteet. Meillä tytöt käyttää sekaisin kaikkia sisävaatteita, ulkosalle vasta alkanut muodostua omat asut. Nyt mietinkin, pitäisikö alkaa nyt jo eriyttää vaatteita tyttöjen omiksi. Ehkä katsotaan, miten päiväkodin aikuiset alkaa tyttöjä tunnistaa ja vasta sitten mietitään näitä vaateasioita. Joskus mietittiin jopa erivärisiä korviksia tytöille, ettei tarvitsisi kikkailla vaatteilla joka kerta. Samalla, kun laitettaisiin korvikset, saisi kätevästi aikaan myös pomminvarman somemyrskyn #momshaming 😀 

Kuka muu on innostunut uudessa aallossa, pienen/pienempien lasten myötä taas lastenvaatteista?

-Karoliina-

Kommentit (5)

Kaksosten äitinä täältä huhuilen, että kyllähän se välillä on niin, että itsekin erottaa omat lapsensa vain pipon tupsun väristä kun tuolla ulkona viipottavat 😀 Tosin yhä enemmän olen tykästynyt hankkimaan niitä samantyylisiä mutta ei ihan samanlaisia vaatteita. Identtisiä kun ovat jo muutenkin. Omat vaatteet ovat juuri nyt (2,5 v) hyvin tärkeitä ja sisko ei saa missään nimessä lainata, jos ovat jonkun tietyn vaatteen omaksi ”omistaneet”.

Itse olen vasta varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelemassa, mutta muutaman harkan perusteella en koe, että lasten tunnistamiselle olisi välttämätöntä erilaisten vaatteiden käyttö, enkä tällaista mielipidettä ole kuullut myöskään harkkojen ohjaajilta tai muilta työntekijöiltä. Edellisessä harkassani ryhmässäni oli kaksostytöt, jotka käyttivät samankaltaisia vaatteita keskenään ja minulla kesti pari viikkoa, että opin erottamaan heidät toisistaan kasvojen / äänen yms. perusteella. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut ongelmia, koska ohjaajani vinkkasi minulle ensimmäisenä päivänä, miltä kummankin lapsen sisäkengät näyttää, joten aina jos olin epävarma, vilkaisin vain mitkä kengät lapsella on jalassa ja sen perusteella selvisi aina, kummasta lapsesta on kyse. Joten oma vinkki olisikin hommata heille selvästi toisistaan erottuvat sisätossut, jolloin tarve muutoin erottuvalle pukeutumiselle poistuu. 😊

Yks varhaiskasvatuksen ope täällä myös! Tossut/sisäkengät oli mustakin ryhmässä olevien kaksosten tunnistamiseen hyvä aluksi, kunnes (melko nopeasti) oppi tunnistamaan heidät muuten.

Ja höpsistä töppönen, sanon minä!

Jos teidän perheessä on tapana pitää tytöillä yhteisiä vaatteita, niin se kelpaa päiväkodille tavaksi ihan sellaisenaan. Onhan siitä selvä etu myös päiväkodissa, jos on lupa vierailla tarvittaessa siskon varavaatevarastolla.

Meillä on aina löydetty työpaikalla luovia ratkaisuja kaksosten kanssa. Hyvin saman näköistenkin lasten tunnistus on aina lopulta onnistunut ihan hyvin. Joskus on alkuun aamulla kirjattu henkilökunnan ”rapsavihkoon”, missä värissä tai muussa tuntomerkissä on kumpikin sisään saapunut. Toisaalta myös lapset reagoivat yleensä vain omaan nimeensä, joten kutsumalla lasta nimeltä on kyllä ollut pienistäkin helppo erottaa toinen toisesta.

Toisinaan on myös vanhempien kanssa nähty parhaaksi erottaa kaksoset yksilöiksi kahteen ihan eri ryhmään. Silloinhan tunnistaminenkaan ei ole sen kummempi homma kuin kenen tahansa lapsen kohdalla.

Itsekkin päiväkodissa työskennellessäni erotin kaksoset erivärisistä tossuista.

Ja joka kerta piti tarkistaa, ihan varma en koskaan ollut kumpi on kumpi 🙂 Mutta tosiaan vanhemmat saavat kyllä itse päättää lasten vaatetuksista. Toki joku asia, joka helpottaa tunnistamista, voi olla esim vaikka juuri eriväriset tossut. Lapsethan oppivat itse tunnistamaan tosi pienestä omat tavarat, joten varmaan ne tossutkin, jos pitää henkilökunnan vielä varmistaa…

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X