Esikoinen oli hankkimassa lahjaa tärkeälle aikuiselle.
Esikoinen: Jos sä olisit naisellinen nainen, millaisesta lahjasta tykkäisit?
Minä: Hmm. Enpä tiedä.
Esikoinen: Keksi nyt jotain.
Minä: Hetkonen. Enkö mä ole susta naisellinen nainen?
Esikoinen naurahtaen huvittuneesti: No kato nyt, mitä sulla on päällä.
Vilkaisen asuani. Miehen vanha college-paita ja verkkahousut. Okei. Ei kauhean naisellista. Lapsi selventää, että lahjan saajalla on “aina joku mekko ja huulipunaa.
Sanotaan, että suurimmalla osalla ihmisistä on sellainen luontainen paino, jonne kilomäärät yrittää aina hivuttautua, jos ne saavat elää aika vapaasti. Kun kävelin tänään töistä kotiin reppu selässä, Vansit jalassa ja lappuhaalarit päälläni, mietin, onko ihmisellä myös sellainen luontainen oma tyyli, johon tyyli menee, jos ei sitä erityisemmin mieti tai sen suhteen tsempaa. Välillä yritän jotain muuta tyyliä – sievempää tai naisellisempaa – mutta sitten löydän itseni taas oversize-vaatteiden syövereistä. Ja joo: Mullahan on kymmeniä mekkoja ja röyhelöitä, mutta tapa pukea nekin on mulla tosi arkinen. Tulisi aivan prinsessakouluolo jos joutuisin laittamaan mekon kanssa korot. Pakko “alentaa” aina asu tennareilla tai pipolla.
Yleisesti olen ihan tyytyväinen omaan tyylini. Tai sanotaanko niin, etten mieti sitä juuri. Joskus kuitenkin huomaan, että pukeudun ehkä vähän eri tyylillä, kun ikäiseni naiset yleensä. Tyylini ei ole mitenkään ekstrapersoonallinen, mutta en toisaalta tiedä muita ikäisiäni, saman elinpiirin naisia, joilla olisi samanlainen vaatekaapin sisältö kun mulla. Viihdyn nahoissani, mutta joskus iskee silti sellainen olo, että pitäisikö olla jotain muuta. Vähän naisellisempi juuri. Ehkä ihonmyötäisempää, kepeämpää.
Mihinkähän tämä juttu nyt oikein johtaa? Ei ainakaan mihinkään suureen oivallukseen. Ennemminkin vaan haluaisin kysyä, onko teillä muilla samoja fiiliksiä: Meneekö tyyli omia polkujaan, jos siihen ei kiinnitä erityistä huomiota? Ja tuleeko varman oman tyylin kohdalla välillä teillekin sellainen fiilis, että onkohan tämä oma linja ihan pöhkö?
-Karoliina-
Kommentit (2)
Hassua kun näin omasta näkökulmasta tyylisi on varsin naisellinen. On ainakin somen perusteella hiukset usein laitettu, meikkiä (ainakim ripset/kulmat huollettu) ja ne mekot. 🙂 Omaan tyyliin verrattuna olet tosiaan naisellinen.
Ehkä tässäkin on kyse siitä millaisissa tilanteissa ihmistä näkee? Tuskin tämä mainittu naisellinen nainenkaan kotona on huulipunassa ja korkokengissä. Tai ainakin toivon että ei, kuulostaa epämukavalta 😀
Hei, itse luonnehtisin tyyliäni hyvinkin naiselliseksi, jossain määrin söpöksikin. Viihdyn parhaiten liehuhelmaisissa mekoissa ja hameissa, ja veikkkaisinkin että viikossa on ehkä yksi päivä kun jalassani on housut helmojen sijaan (urheilua lukuunottamatta). Tällä viikolla kuitenkin huomasin, että tehdessäni lähtöä itselleni uuteen tilanteeseen, jossa olin hieman epävarma, miten minun kuuluu käyttäytyä, vaihdoin kuitenkin farkut jalkaan. Mitä ihmettä? Ajattelenko kuitenkin jossain mieleni sopukoissa, ettei kaltaiseni 26v naisen kuulu pukeutua mekkoon / hameisiin, jos haluan olla asiallinen ja vakavasti otettava? Jänniä ovat nämä tyyliasiat, kun niitä rupeaa syvällisemmin pohtimaan!