Kolmistaan

Meneekö ajatukset ja teot uusiksi? #viisitonniajatyhjahuone , 4/12

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Kun mä aloitin tämän kaappien karsintaprokkiksen ja tyhjän varaston saamisen, mun ajatukset oli vähän erilaiset, kun nyt. Silloin mun haaveissa siinti nimenomaa se tyhjä varastohuone. Nyt mä olen alkanut haaveilla tyhjähköistä asunnon kaapeista ja väljästä tilasta asuinneliöissä – varastosta viis. Sallitteko sanoa ääneen: Olen alkanut haaveilla ihan oikeasti minimalismista. En sellaisesta, jossa kaapeissa olisi vain kaksi t-paitaa. Mutta sellaisesta, ettei mun kaikki “vapaa-aika” menisi tavaran raivaamiseen ja etsimiseen. 

Itse asiassa olen huomannut, että tosi usein, kun somessa puhutaan minimalismista, huomio kiinnittyy aina ekana ihmisten vaatekaappeihin. Lukuunottamatta jotain lasten pipo- ja hanskakaappia, vaatteet ei tuote mulle mitään tuskaa. Ehkä siksi ei tuota, että vaikka niitä jollain mittapuulla meillä on paljon (okei, takkeja mulla on liikaa), niin ne tuottaa jatkuvasti iloa. Me myös käytetään niitä laajalla skaalalla, joten ne ei tunnu lainkaan turhille.  Sen sijaa ylimitoitetut kosmetiikkapurkit, lelut, ilmaisjakelulehdet, kuivakaapin yli pursuavat ruuat ja esikoisen seilaavat tavarat tuottavat tuskaa. 

Musta onkin alkanut tuntua sille, että mun pitää ihan oikeasti aloittaa tämä mun projekti ikään kuin alusta. Ensinnäkin tuntuu siihen, että olen keskittynyt vääriin asioihin. Huomaan, että asioista luopuminen osin pelottaa. Vaikka vuoden alussa heitin aivan suruttaa menemään vaikka mitä keittiötarvikkeita, mun on TODELLA vaikea luopua jostakin shampoosta, josta on jäljellä ⅕, ja jota olen viimeksi käyttänyt vuosi sitten. On siis jotkut osa-alueet, joita pelkään katuvani, jos sieltä karsin. Toisaalta jotakin kaapintäytettä kertyy koko ajan lisää, vaikka tekisi mitä. Yksi esimerkki on aikakauslehdet ja kuivaruoka-aineet. Tässä projektissa täytyy siis karsinnan lisäksi keskittyä siihen, ettei uutta tulisi samaa tahtia sisälle.

Mä päätinkin, että nyt mä otan härkää sarvista ja marssin tässä lähipäivinä vessaan ja tyhjennän kaiken sen roskiin, mitä en käytä. Mähän en nykyisin meikkaa/meikkaan aivan ministi, niin oikeasti tarvitsen jonkun pari naamarasvaa ja muutaman meikin. Miksi niitä on niin paljon, ettei mahdu isoon kosmetiikkapussiin ja lukuisille vessankaapin hyllyille? En tiedä. 

Kaikesta säädöstä huolimatta huhtikuu oli tuottoisa. Tällä menossa vuoden tavoite, 5000e, voisi ihan onnistuakin. 

Huhtikuun saldo:

  • Radiokirppiksen pöytä, joka on ollut liki koko alkuvuoden auki: 1414e
  • Oldien myynti 297,60

–> 1711,80e

 

-Karoliina-

Lue myös

X