Kolmistaan

Taaperot nukahtavat ilman nukutusta! (kop kop)

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Tätä en meinaa uskoa itsekään. Meillä pienten tyttöjen nukutusrumba on ollut usein hyvin tuskainen. Puolesta tunnista joskus puolteentoista tuntiin vieressä nököttämistä, sekoilua ja pyyntöjä syliin. 

Nukutus on ollut koko mun 11-vuotisen äitihistorian ehdoton inhokkiosalue ja viime viikolla mulla paloi lopulta täysin pinna. Yhden horrori-nukutuksen jälkeen tein päätöksen: Meillä ei enää nukuteta lapsia!

Niinpä tuumasta toimeen. Mies ehdotti tuolimenetelmää, mutta sanoin, että mun hermo ei kestäisi sitäkään. Kerralla laastari pois. 

Näin edettiin: Vein tyttöjen huoneesta “nukutuspenkin” kokonaan pois ja kun oli eka nukukseton ilta koitti, pohjustin tyttöjä tulevaan kertomalla, että “tänään äiti menee olohuoneeseen ja te jäätte nukkumaan kaksin”. Iltarukousten jälkeen annettiin suukot ja halit ja kerroin tytöille, että he ova turvassa ja äiti ihan lähellä. Mitä siitä seurasi? AIVAN KAUHEA HUUTO JA ITKU! “Äiti mukaan. Äiti tänne. Tuu tänne äiti.” Sydäntä raastoi tyttöjen huuto, mutta olin päättänyt, että olen aina kaksi minuuttia pois, annan suukot ja silitän hetken ja poistun uudelleen huoneesta. Tällä taktiilakka jatkoin 12 minuutin kohdalle, kunnes huoneesta kuului “apua, papelia”. Menin katsomaan ja Mesi on huutanut niin kovaa, että oli oksentanut vuoteeseen. Tässä vaiheessa paskaäitipisteet oli niin korkealla, että oksennukset siivottua jäin silittelemään tytöt uneen. En mitenkään raaskinut jättää sinne yksin. Tosin kun tulin huoneeseen, tytöt nukahti varmasti alle kahdessa minuutissa.

En kuitenkaan lannistunut tästä vaan jatkoin samalla taktiikalla seuraavat päiväunet ja illat. Ja voitteko kuvitella? Yhden horrori-illan jälkeen meillä on mennyt superhyvin. Seuraavat pari kertaa tytöt itkeskelivät kevyesti ehkä parin “jakson” verran, mutta rauhoittuivat heti, kun menin antamaan kahden minuutin välein suukot. Nyt viimeiset neljä päivää tytöt ei ole itkenyt lainkaan. He laulelevat iloisena ja nukahtavat sitten itsekseen – kahden minuutin pistäytymistä ei ole tarvinnut edes tehdä. 

Merkillepantavaa tässä on ollut tyttöjen nukahtamisajan lyheneminen. Ennen, hyvänäkin nukutuksena, unensaantiin on mennyt ainakin 30-40 minuuttia. Nyt tytöt nukahtavat alle 15 minuutin. Ehkä, kun yleisöä ei ole, ei tarvitse kekkuloida. 

Mä niin toivon, että tämä on pysyvää!! Mua vähän jännittää se, että tultiin tänään mun vanhemmille. Aion jatkaa täällä samaa taktiikkaa ja toivon, ettei uusi ympäristö pilaa hyvin alkanutta hommaa. 

Meidän kesän seuraavat etapit onkin yksin nukkuminen koko yön (olen siirtynyt jo heidän lattialta sohvalle) ja tutista luopuminen ennen päikyn alkua. Huoh! Omppu itse asiassa on nukkunut monta yötä jo ilman itkuja ja kekkulointeja. Mesi välillä parahtelee. Mietin, voiko tämä johtua siitä, että Mesin rauta-arvot on alhaisemmat kuin Ompun. (Tytöt on nyt rautakuurilla, koska hemoglobiini on ollut alhainen. Ferritiini ok.)

-Karoliina-

 

Lue myös

X