Hellurei! Tultiin iltapäivällä mökiltä takaisin kaupunkiin. Esikoinen jäi vielä mummolaan.
Säät suosi. Oli lämmintä ja aurinkoista (välillä myös kivasti ukkosta ja sadetta). Tosin hyttyset oli riesana. Vitsi mä inhoan niitä: Olisi ollut ihana ulkoilla vieläkin enemmän, mutta huolimatta kaikista myrkyistä hyttyset puri jatkuvasti ja inisi korvan juuressa. Pidän myöskin jokseenkin epäreiluna tekona, että kun liriti puskapissalla, sinäkin aikana hyttynen ehtii jo purra kankkuun.
Me ollaan kyllä pienten kanssa käyty mökillä jo monta kertaa, mutta ollaan aina tähän asti yövytty mun lapsuudenkodissa, josta on vaan 15 kilsaa mökille. Tällä kertaa kuitenkin myös yövyttiin möksällä: Se tiesi enemmän roudattavaa ruokaa, enemmän uintia ja enemmän kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa iltaisin. Mutta myös nyrkkipyykkiä järvessä ja jätesäkeillä teipattuja ikkunoita. Onneksi meillä on mökillä sisävessa, astianpesukone jne, joten elo lasten kanssa oli pääosin kuitenkin yhtä ”helppoa”kuin normaalistikin.
Eilen me käytiin soutelemassa koko perheen voimin järvellä. Omppu huokaisi ihastuksissaan ”kivaa” ja esikoinen totesit, ettei ole ollut näin mukavaa koko perheen voimin varmaan vuoteen. Tuli ihan hirmu hyvä mieli. Illalla kömmittiin kaikki nukkumaan samaan huoneeseen. Sellaista on tapahtunut viimeksi varmasti joskus vanhan asunnon aikaan. Joskus pienten tyttöjen ekojen kuukausien aikaan, jolloin F roudasi patjaansa meidän huoneen lattialle. Täytyy siis sanoa, että juhannus toimi loistavana laatuaikana meidän köörille.
Juhannus tuntui ihan sille, kun loma olisi alkanut. Ihan hätkähdin, kun tajusin äsken, että mullahan on vielä kaksi viikkoa töitä, miehellä yksi. Edessä on kuitenkin vielä työmatkaa ja kaikkea sellaista, joten tahti ei ainakaan hiivu loppua kohti. Toisaalta: Kesässä kai parasta onkin se, että myös ei-lomalla saa monta kertaa ihan lomafiiliksen lyhyessäkin ajassa.
Mitenkäs sun juhannus meni?
-Karoliina-
Kommentit (2)
Hei Karoliina!
Halusin kiittää mukavasta blogista. Tätä on todella miellyttävää lukea, vaikka kaikista asioista emme samaa mieltä olekaan.
Erityiskiitokset kuitenkin haluan osoittaa siitä, miten fiksusti toimit lastesi kanssa. Tätä postausta lukiessani havahduin: jos näkisin lapsesi jossain livenä, en todellakaan tuntisi heitä. Olet onnistunut upeasti lastesi yksityisyyden varjelussa. Arvostan sitä kovasti. Silti tuotat mielenkiintoista ja aidosti samaistuttavaa (perhe)bloggaajasisältöä jossa he ovat kuitenkin läsnä. Valitsemasi linja on aidosti kestävä. Vaikka se varmasti haastaa ja uskon että omia ihania lapsia tekisi mieli jakaa ja hehkuttaa myös kaikelle kansalle, olet onnistunut rajaamisessa upeasti. Sinun työskentelystäsi ei tule sellainen olo, että koko perhe/lapset olisivat osallisina menestykseesi tai tekemässä mainoskasvoina töitä puolestasi. Se todella lämmittää näin sinulle täysin tuntemattoman, mutta lasten oikeuksista valvoutuneen lukijan mieltä. Kaikkea hyvää teidän perheen kesään! 🙂
Voi miten ihana kommentti 😭❤️❤️Kiitos paljon!!