kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 04.07.2021

Oonhan tamperelainen

Teksti
Karoliina Pentikäinen
3 kommenttia

Tulin alkuviikon hässäkkäpäivänä junalla Helsingistä Tampereen rautatieasemalle. Juuri kun olin hyppäämässä Tierin kyytiin, tuntematon nainen pysäytti minut ja kysyi: “Hei ootko tamperelainen?”. Vastasin, että olen, ja sen jälkeen sain neuvoa lähimmän jätskikiskan sijainnin. 

Kun lähdin köröttelemään Tierillä kotiin päin, tajusin, että mua alkoi hymyilyttämään. “Tamperelainen”, toden totta. Siltä on tuntunut jo pidemmän aikaa. 

Mulle asuinpaikalla on ollut aina tosi suuri merkitys. Mulle koti ei ole vain kämppä, eikä ympäristö vain konkreettinen paikka elää. Mulle asuminen on henkinen juttu: Se, missä yöni nukun ja päivän vietän, vaikuttaa ihan kaikkeen. Olotilaan, haaveisiin, turvallisuuden tunteeseen, yhteenkuuluvuuden fiilikseen. 

Vaikka Tampere otti 2017 kevättalvella avosylin vastaan, oli mulla aluksi kriisini: Halusin muodostaa kaupunkiin ja sen ihmisiin oman suhteeni. En vain sen suhteen, joka A:n kautta mulla siihen jo oli. Nyt reilun neljän vuoden jälkeen en voisi kuvitella asuvani enää missään muualla Suomessa. (Suomessa siksi, että haaveilen, että voitaisiin joskus asua hetki ulkomailla). 

Tampere on mulle synonyymi välittömyydelle, konstailemattomuudelle ja elämälle. Täällä tapahtuu, ihmiset on tosi mukavia ja kaupungissa on sopivasti kyläyhteisömeinkiä. 

Totta kai mulle Tampere assosioituu usein myös Pyynikkiin. Mä en ole asunut Tampereella kuin 33230-alueella ja vaikea on kuvitella, että täältä minnekään koskaan haluan. Petsama, Pispala ja Tahmela ehkä voisi tulla kyseeseen, jos joskus löytyisi joku aivan unelmainen koti. Tosin Pyynikin sijainti aivan keskustan vieressä ja ratikkapysäkin vieressä on kyllä älytön plussa. Tierillä Laukontorille menee tasan 4minuuttia. Tämä on monta kertaa koettu homma. Maksaa muuten 1,88euroa. Arvostan sitä, että Pyynikillä voi elää luonnon keskellä, omassa rauhassa, mutta palveluihin pääsee pikavauhdilla ja F on osannut jo vuosia liikkua julkisilla itsekin.

Mitä sulle merkitsee asuinpaikka? Kuka muu uustamperelainen kokee kaupunkiin suurta rakkautta? 

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

Kommentit (3)

Muutin Tampereelle lukion jälkeen opintojen perässä ja muutamia lyhyitä pätkiä lukuun ottamatta olen asunut täällä koko aikuisikäni. Lyhyet muualla asumiset pitävät sisällään mm. toisen mantereen ja Helsingin, joten olen kyllä ehtinyt nähdä ja kokea elämää muuallakin. Rehellisyyden nimissä on todettava, etten voi enää kuvitella asuvani muualla Suomessa. Tampere <3

Hep täällä! 13 vuotta Tampereella ja missään muualla en haluaisi enää asua. Tän kaupungin kauneus, helppous ja kuitenkin eteenpäin menevä asenne viehättää. Ihana Tampere ❤

Asuin Tampereella noin 10v opiskelluaikanani. Nyt jo lähes 20v ulkomailla ja edelleen muistelen Mansea lämmöllä. Ihana kaupunki😍

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X