Viimeisiä viedään

Ai että. Nyt painetaan tukka putkella. Tehdään vähän liian pitkää päivää. Delegoidaan, varmistetaan, heitetään palloa hetkeksi muualle. 

Tyhjennetään pöytää ja virtuaalipöytää. Selataan kalenterista neljä viikkoa eteenpäin ja merkitään sinne, mitä pitää muistaa heti kun palataan. Sovitaan teams. Sovitaan aamukahvipalaveri. Sovitaan, että sitten muuten kyllä varmasti sovitaan tarkka päivä, kun palataan taas ruotuun.

Aletaan hapuilla jo vähän eteenpäin. Varataan lippuja junaan. Buukataan hotellia. Mietitään, kannattaako tähän nyt kauppakassia enää tilata, jos kohta mennään ja tullaan miten sattuu. 

Katsellaan inspiroituneena somesta muita. Ai se on somelomalla viikonlopun, viikon, kuukauden? -Ehkä minäkin. Ai niillä on mökki? -Jos mekin vielä kerran kesän aikana. Ai ne nukkui lasten kanssa teltassa? -Ihanat. 

Etsitään mistä laitetaan “olen lomalla -tiedote”. Kukaan ei taaskaan muista. Soitellaan siitäkin ympäri kyliä. Kun homma selviää, luvataan itselle, että ensi kerralla minä muistan tämän kertaheitolla (ja tiedetään, että se kyllä unohtuu tälläkin kertaa ennen seuraavaa lomaa).

-Karoliina-