kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 14.10.2021

83 neliötä ja 5 henkeä - #karoliinankompaktikaupunikoti

Teksti
Karoliina Pentikäinen
11 kommenttia

Multa kysellään tosi usein, minkä kokoinen meidän koti ja miten huoneet siellä on jaettu. Puhun usein meidän kodista pienenä ja kompaktina, mutta olen unohtanut kertoa perustiedot, eli sen, kuinka kompaktisti tässä oikeasti ollaan. 

Meidän taloyhtiö täytti viime vuonna 100 vuotta. Samoin siis meidän koti. Virallisesti meidän koti on 83,1 neliötä, ja yhtiöjärjestyksessä lukee “2h+keittiö+kellaritila”. Noh. Ihmiset ja perheet vuosikymmenten saatossa on muuttanut tiloja, remontoinut ja laajentanut, joten tuo virallinen selite ei aivan kerro, millaisessa kodissa me elellään.  Tämän postauksen suuntaa-antavat pohjakuvat piirsi rakas esikoiseni. 

Tällä hetkellä meidän yläkerrassa on keittiö, vessa, eteinen, makuuhuone (kaksosten huone), olohuone, sekä vanhaan kylpyhuoneeseen rakennettu esikoisen makuuhuone. Alakerrassa – siellä vanhassa kellarissa siis – on minun ja miehen makuuhuone, kylpyhuone ja kodin toinen vessa. Meitä edelliset asukkaat tekivät tämän mittavan (herranpieksut, onneksi tekivät, koska meistä ei olisi ollut tähän) remontin, jossa kotia laajennettiin alakertaan parikymmentä neliötä. Alakerta ei ole minusta mikään luola, vaan siellä on yhtä korkeat huoneet kuin ylhäälläkin. Ainoa kellarimaisuus tulee siitä, ettei alakerrassa ole kuin yksi minikokoinen ikkuna. Käytiin katsomassa ennen tätä pariakin kotia, jossa kellarista/ullakosta oli tehty asuintila, mutta niihin ei olisi voitu muuttaa, koska mies ei olisi mahtunut kunnolla seisomaan noissa tiloissa. Monesti tuollaiset tilat näköjään tupataan jättämään aika mataliksi. 

Kompaktius tulee esille meidän kodissa mun mielestä muutamassakin jutussa. Ensinnäkin meidän lastenhuoneet on todella pienet. Yhteensä huoneet on 15 neliötä ja nyt pohditaankin, saataisiinko suhdelukua 4,5 neliötä ja 11 neliötä jotenkin tasattua niin, että esikoisen huone hieman kasvaisi. Toisekseen meidän kodissa ei ole kodinhoitohuonetta, ei oikeastaan edes nurkkaa, johon kuivausteline mahtuisi. Kolmanneksi yläkerran vessa on oikeasti niin pieni, että sinne ei iso ihminen mahdu. WC:n koko on tarkalleen ottaen 0.9 neliötä, jonka vuoksi meidän aikuisten ainoa mahdollinen makuuhuoneen paikka on alakerrassa, jonka vessaan kaksimetrinen mieskin mahtuu. 

Sitten kuitenkin positiivisiin juttuihin: Mä koen, että tässä kodissa neliöt on käytetty hirmu hyvin ja ”oikeisiin” paikkoihin. Olkkari, jossa hengataan eniten, on reilu asunnon kokoon nähden. Keittiöstä on ulko-ovi suoraan meidän pihaan, ja kesällä portaat ja meidän piha on aivan kun jatkumoa keittiölle. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun ollaan kesällä vaan hegattu naapureiden kanssa meidän portailla ja popsittu grilliruokaa tai Oonilla paistettuja pitsoja.  Eteisen koko on myös hyvä. Samoin sekin helpottaa arkea, että meidän kotiin pääsee peräti kolmesta ovesta. Kun saadaan varsinkin kellarihommelia ja sen ovenpielustaa ja kakkosvarastoa järkättyä oikein, voi olla, että meillä on ensi talvena jopa köyhän miehen kuraeteinen, joka on tietysti luksusta kaupunkikodissa. 

Olen joskus pohtinut, että keittiön ja olkkarin yhdistäminen samaan tilaan voisi säästää neliöitä. Ihan jo siksikin, että silloin riittäisi yksi ruokapöytä meidän ison pöydän ja arkiaamupalapöydän sijaan. Asunnon pohja ei kuitenkaan, ainakaan järkevällä budjetilla, taipuisi niin isoon remonttiin ja toisaalta on ihanaa, kun nuo tilat ovat ihan erilliset toisistaan. Puolensa molemmissa.

Sellainen koti siis meillä. 

-Karoliina-

Kommentit (11)

Moi, kiinnostaa miten tuo reilun 4 neliön makuuhuone on toiminut lapsella? Tuntuuko siis liian pieneltä? Vastaavanlainen pystyttäisiin omaan nykyiseen kotiin tekemään, mutta pieni koko arveluttaa…

Me asutaan pienehkössä rintamamiestalossa. Vaikka asutaan omakotitalossa, silti on sellainen #kompaktikaupunkikoti-fiilis. Talomme siis sijaitsee melko lähellä kaupungin keskustaa – isommat (uudemmat) neliöt olisi saanut kauempaa, mutta haluamme asua näin. Meillä on kellarissa takkahuone, josta voisi myöhemmin saada aikuisten makuuhuoneen. Yläkerta on avointa tilaa, mikä toistaiseksi toimii mutta ei enää lasten kasvettua. Kellarin tila ei ole makuuhuoneeksi ideaali, sillä siitä on uloskäynti ja kulku kylpyhuoneeseen. Teidän makuuhuone kiinnostaa tästä syystä – lisää kuvia kaikista kulmista siis toivon!

Jos esikoisen ”huone” on entinen kylpyhuone niin siellä oletettavasti on edelleen viemäröinti ja vesiputket jossain seinien sisällä/lattian alla. Silloin sinne voisi varmaankin remontoimalla (on varmaan kyllä kalliimpi remppa) saada uuden avokeittiön nykyisen olohuoneen yhteyteen purkamalla seinän niiden väliltä. Näin asuntoon saisi yläkertaan 2 makkaria ja alakerrassa olisi vielä kolmas makuutila.

Olette varmaankin miettineet, että keittiö ja viereinen makuuhuone yhdistettäisiin keittiö-olohuoneeksi ja nykyisen olohuoneen tilalle tulisi makkari tai pari pientä. Sehän tuosta pohjasta tulee ekana mieleen. 🙂

Mietin myös kovasti pohjaa, kun tykkään tuollaisista pähkinöistä, mutta enpäs keksinyt tuota 😄 Olkkarista tosiaan saisi ison ikkunan jakamalla 2 makkaria ja ”turhia” väliseiniä purkamalla uusi olkkari saisi avaruutta entisestä kylppäristä ja eteisestä. – Tämä siis ihan teoreettinen ratkaisu, mielenkiintoista nähdä mihin oikeasti päädytään. Itsekin priorisoin ehdottomasti asuinympäristöä ja vamhoja taloja ja olen valmis tinkimään neliöistä niiden vuoksi. Tosi kiva aihe tämä kompakti asuminen 👍🏻

Ja nykyisestä esikoisen makkarista saisi pienen kodarin tässä kombinaatiossa 🙂

Ai niin unohdin kertoa, että tilava ja lasitettu parveke joka iso plussa. Ja asuinalue Jyväskylä Huhtasuo/Varikko. Ihana paikka ja kauppakeskukset lähellä ja palvelut.

Minun mielestä kompakti ratkaisu. Itse olen asunut pienesti asunnoissa. Mutta olen yh-äiti. Nyt olen naimisissa ja molempien lapset aikuisia, niin neliöitä on 42/46 ja oma sauna. Tilava parveke. Miun sairaus myös vaikuttaa, joten kiitän, että on pieni. Astma ja kipusairaus. Ja kuitenkin viihtyvä koti.

Minusta on hienoa, että ihmiset asuttavat myös vanhoja taloja ja/tai pieniä koteja. Niissä kun yleensä on monesti enemmän persoonaa ja tunnelmaa sekä kodikkuutta kuin mitä isoissa ja/tai uusissa kodeissa. Me halusimme järkevän pohjaratkaisun vuoksi vanhemman talon. Sen vuoksi päädyimme 70-luvun taloon ja vaikka talossa on neliöitä rapiat 120 ja sitä on remontoitu meidän ja aikaisempien omistajien puolesta, löytyy sieltä edelleen niitä vanhan talon kompastuskiviä, joiden kanssa sitten vain mietitään, että miten ne saisi toimivimmiksi säilyttämällä kuitenkin talon henki (esim. kylpyhuone on iso neliöiltään, mutta sinne jälkikäteen rakennettu kodinhoitohuone on epäkäytännöllinen ja pieni). Sen vuoksi on mielenkiintoista seurata, kuinka muut ratkovat näitä ongelmia vanhemmissa ja pienemmissä neliöissä 🙂

Kiinnostaa syöttekö arkisin perheenä olohuoneessa ison pöydän ääressä vai vuorotteletteko keittiön pikkupöydän ääressä? 🙂

Me mahdutaan itse asiassa kaikki pikkupöydän ääreen. Silloin ruoka otetaan tosin sivutasolta, ja pöydässä vaan lautaset.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X