Kolmistaan

Vaalea vai tumma keittiö?

Teksti:
Karoliina Pentikäinen

Mä olen sillä tapaa kokonaisvaltainen ihminen, että silloin, kun innostun jostain asiasta oikein täysillä, en osaa oikein ajatella mitään muuta.  Tällä hetkellä mun ajatusten jokaisen luppoajan täyttää meidän kodin remontti- ja sisustusasiat. Mietin niitä, googlaan niitä, puhun niistä ja näen niistä unia.  Jos en meinaa saada illalla unta, olen innoissani, kun kerrankin ehdin miettiä remppa-asioita hiljaisuudessa ja rauhassa.  

Pohdin eilen, minkä takia mua kiinnostaa koti ja sen kohentaminen niin paljon, ja tulin yksinkertaisesti siihen tulokseen, että koti on mulle vertauskuva turvasta. Siellä on pelkästään kivoja ihmisiä ja mä kutsun sinne pelkästään kivoja ihmisiä. Koti saa näyttää omalle. Se on itse valittu ympäristö. Aikalailla (ei tosin aina) sen tunnelmaankin voi vaikuttaa itse enemmän kuin moneen muuhun paikkaan.

Se, miksi juuri remontit, sisustus ja seinien värit on mulle tärkeitä, liittyy osin visuaaliseen puoleen itsessäni, osin siihen, että rakastan tiettyä järjestystä. Kolmen lapsen perheessä järjestys on hyvin häilyvä käsite, mutta edes TIETO siitä, että asioilla on omat paikkansa tai ainakin VUODEN päästä asioilla on omat paikkansa, huojentaa kauheasti.  Voitte pitää mua tylsimyksenä, mutta ne ohikiitävät hetket, kun myös kaapit on siistit, olen aivan fiiliksissä. Ja kun joskus mietin, mitä tekisin, jos voittaisin lotossa: No veisin  lapset aina puoleksi päiväksi hoitoon ja järjestelisin ja sisustaisin kotia sen ajan. En ottaisi pt:tä, en alkaisi sijoittajaksi tai harrastaisi napatanssia. Mä kohentelisin sohvatyynyjä ja dymottaisin purkkeja. Itse asiassa olen  leikitellyt ajatuksella, voisinko ensi keväällä remontin yhteyteen ottaa parin viikon loman, jolloin voin siivota, karsia ja järkätä. 

Samalla, kun haaveilen siististä kodista, tajuan myös sen, että meidän arki on siisteyden suurin vihollinen:  Pienet neliöt ja pienet lapset. Pienesti aikaa järjestyksenpitoon. Yritä nyt sitten tasapainotella realiteettien ja esteettisen silmän ristipaineessa.

Onneksi kaikki kotiin liittyvät asiat ei ole enää haavetasolla, vaan muutamat asiat on edennyt ihan konkreettisesti. Keittiöasia on edennyt jo toimintojen, matskujen ja värien valintaan. Kuvituksena meidän sisustussuunnittelijan, Petra-Miisan, mood boardit meidän keittiöstä. Saa kommentoida, pitäisikö meidän tummempaan vai vaaleampaan suuntaan.

Vaikka itsekään ei olla vielä ihan varmoja sävyjen suhteen, ei mua huoleta, mitä tästä tulee. Mä luotan Petra-Miisaan kuin muuriin. Jos hän sanoo, että joku homma toimii tai ei toimi, en vänkää vastaan. Hän tuntee jo meidän (mun? hah) tyyliin niin hyvin, että tiedän, ettei huteja tule. Itse asiassa kaikki ne meidän kodin ratkaisut, joissa olen luottanut häneen, on niitä meidän kodin lempikohtia tällä hetkellä. Ne, missä viime kerralla (eli vuosi sitten muuton yhteydessä, kun rempattiin hieman) vähän emmittiin, ja tehtiin himmaillen, Petra-Miisan ehdotuksia laimentaen, on alkanut kyllästyttää jo nyt. Esimerkkinä tästä alakerran liian pliisu tapetti. 

Onko muuten jotain aiheita, liittyen kotiin, joista haluaisitte mun kirjoittavan?

-Karoliina- 

Kuvat: osa sisustus- ja remonttisuunnitelmaa  

 

X