Kolmistaan

Joulu hiipii kotiin

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Mä olen useana vuonna vähän panttaillut joulun laittamista kotiin, etten vaan tekisi sitä liian aikaisin. Tänä vuonna mietin, että miksi ihmeessä. Mikä edes on “liian aikaisin?” Musta joulussa nimenomaa fiilistely etukäteen on  parasta. Varsinkin, kun meikä on sitä laatu ihmisiä, joka haluaa heittää kuusen mäkeen jo tapsan iltana. 

Meillä kävi siivoojaa perjantaina, ja mä asettelin iltapäivällä sitten kotiin  punaiset tyynyt, muutaman kranssin ja Osmian Kaneli-tuoksukynttilöitä. Mä ostin yhden tällaisen kynttilän joskus pari viikkoa sitten, mutta kävin hamstraamassa kaksi lisää tällä viikolla Design Kavereiden myymälästä Koskarista , koska en halua tämän tuoksun loppuvan ollenkaan joulun aikana. Mulle joulu on erityisesti tuoksua, ja tämä kynttilä vaan tuo just sen oikean joulun fiiliksen.

Muuten olen luopunut oikeista kynttilöistä kokonaan. Tilasin koronakaranteenin tylsyyksissäni Zicos-liikkeestä ihan helkkarin poskettomalla summalla feikkikynttilöitä. Olin ihastellut näitä Uyunin kynttiläitä somessa jo usean kerran, koska näyttivät eniten aidoille feikeille, joihin olin törmännyt. Ja hyviä ne onkin. Ja turvallisia. Jotenkin ahdistaisi mennä alakertaan, ja jättää yläkertaan (tälle vauhtisakille) kynttilä palamaan. Hauskaa noissa kynttilöissä on se, että niihin on KAUKOSÄÄDIN. 

Muutenkin tämä aito-feikkidilemma on suuri. Haluaisin nyt jo kuusen, mutta eihän se jouluun säily. Käytiin tämä keskustelukin miehen kanssa.

Minä: “Pitäskö sittenkin ostaa tekokuusi, kun sen voisi laittaa jo nyt?”

Mies: “No mun mielipide on se, että en halua feikkiä.”

Minä: “No en minäkään.”

Eli kai me nyt sitten odotetaan vaan oikeaa kuusta. Kuinkahan aikaisin sellaisen uskaltaisi tuoda sisälle, jos kuusesta olisi tarkoitus luopua tapaninpäivänä? 

Mä olen ennen ajatellut, että on turhaa ostaa jouluastioita, jouluvilttejä tai joulupaitoja, kun niiden käyttöaika on niin lyhyt. Ja lyhythän se onkin, myönnän, mutta jotenkin olen kääntänyt näemmä kelkkani tässä asiassa. Jos joulun (tai minkä tahansa kauden) fiilistely tuo iloa, miksi ihmeessä sitä ei saisi tehdä? Siksi meidän tytöillä onkin nyt jouluisia vaatteita ja mäkin olen harkinnut jonkun lumiukkokulhon ostamista. Haluaisin aivan kauheasti hommata meidän kaikkiin tuoleihin taljat, mutta ne on tosi kalliita ja kaiken lisäksi tiedän, että ne riivitään alas kymmeniä kertoja päivässä tai ainakin niihin liiskataan banaani ja pyyhitään räät nenästä. Että ehkä nyt sitten vielä hetken mietin.

Mun klassikkojutut joulutunnelmakotiin menee tällä kaavalla: Paljon kausivaloja ja kynttilöitä (tai “kynttilöitä”). Joulun tuoksu, ripaus punaista, paljon joulukasveja ja havuja. Millä tavalla teillä tehdään kotiin joulua? Vai tehdäänkö ollenkaan? Odotoan jo kovasti, että pääsen hakemaan Opuntiasta ensi viikolla meidän varsinaisen joulukranssin ja havunoksia. Tuntuu hassulle näin maalaistytölle, että oksat (ja esimerkiksi pääsiäisen pajunkissat) on ostettava kukkakaupasta. 

Ihanaa ekaa adventtia!

-Karoliina-

 

 

Lue myös

X