kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 20.12.2021

Hukassa

Teksti
Karoliina Pentikäinen
15 kommenttia

Meillä/mulla on säännöllisesti hukassa seuraavat asiat. Ja kun ne on tarpeeksi usein – eli usein – mua alkaa pännimään niin, että uhkaan taas sadannen kerran tyhjentää koko kämpän ja jättää vain välttämättömimmät, että edes NE löytyisi tästä pirtistä. 

Tämmöiset asiat on hukassa ihan liian usein:

Vessapaperi. KYLLÄ! Luit oikein. Mä kannan meidän yläkerran vessaan viikoittain selkä vääränä rullia ja aina kun istahdan pöntölle, tajuan, ettei täällä TAASKAAN ole yhtä ainoaa arkkia vessapaperia. (Tai jos on, rulla on vähintään tungettu kokonaisena papereineen päivineen pönttöön). Pienet kuskaa rullia ja paperia jatkuvasti pois vessasta. Siitä rullataan nukenpeitoksi ja ties minne. Tänään löysin kolme avattua rullaa keittiöstä.

Sakset. Muistan, kun äiti sanoi joskus omassa lapsuudessani, että pulttaa sakset kohta Postin pakkauspisteen tavoin kettingeillä keittiön seinään, jos niitä ei koskaan palauteta paikoilleen. Ymmärrän nyt vahvasti mun äitiä.

Sukat. Juu elikäs olen sukkatehtaassa töissä, ja varsinkaan esikoisella ei tästä huolimatta ole koskaan saman parin sukkia jalassa. Ei, vaikka kannan protoa ja ykköslaatua ja kakkosta ja ties mitä viikoittain tehtaalta kotiin. 

Avaimet. Veikkaan, että mulla on joku geeni, johon kuuluu ominaisuus avainten hukkaamiseen. Mulle on sekä töihin, että kotiin myös vara-avain. Nekin on hukassa. En voi syyttää edes lapsiani tästä. Story of my life since 1985.

Kaikki mikä on varastossa. Niin kauan, kun meidän taloyhtiössä alettiin tehdä yleisten tilojen remppaa, mulla oli tosi hyvä järkkä varastossa. Mulla olipa jopa varastojen ovilla laput, joissa luki, mitä kampetta lootat pitää sisällään (ja lootissa itsessään toki myös). Sittemmin kaikki yleisten tilojen kamat piti tunkea rempan vuoksi omaan varastoon, ja loppu on historiaa. “Ei lapseni. Tänä vuonna et saa nahkarukkasia, koska en tiedä, missä ne on.” Eikä ole näkynyt myöskään sitä viime talvena kalliilla ostettua valkoista kuusenjalkaa, ei Sylvania Family-hahmoja, eikä remppalaatikkoa. Joskus haaveilen, että hävitän varastosta ihan kaiken. 

Mitä teillä on hukassa?

-Karoliina-

Kommentit (15)

Avasimet, puhelin, lompakko, vihkisormus…

Kuulosti niin tutulta tää teksti. Oon saanut mun mieheltäni muutama vuosi sitten joulukahjaksi Tile-laattoja, joita voi laittaa esim avaimiin (omiini ja lasten). Pari vuotta sitten hän hommasi myös tarrallisia versioita, ja olen kiinnitellyt niitä vaikka mihin, esim kuulokkeisiin, jotka ovat aina hukassa. Käteviä kuin mitkä! Täytyy olla vain kännykkä, josta pirauttaa hukkuneeseen asiaan. Kunhan ei oo se kännykkä hukassa. No, tähän ongelmaan ratkaisuksi hommasin myös äkykellon, josta voi kätevästi pirauttaa omaan kännykkäänsä… 😅

Sukkapidike. Nämä ovat pelastaneet elämäni. Saa ihan tavallisista kaupoista, esim. Prismasta. Heti, kun otan sukat pois jalasta, laitan parin yhteen sukkapidikkeellä. Sitten vaan sukat pyykkikoriin ja sieltä pesuun. Sukkapidikkeellä saa sukat kätevästi ripustettua kuivumaan. Ja olen mä sukkia pidikkeiden kanssa kuivuriinkin nakannut. Ei enää ikinä epämääräisten sukkakasojen lajittelua. Suosittelen!

http://www.supi.fi/

PS. Ei maksettu mainos. Olen vain erittäin tyytyväinen kuluttaja. Kiitos äidille, joka näitä mulle joskus joululahjaksi osti.

Avainten hukkailuun liittyen, oletko muuten kuullut viheltävästä avaimenperästä tai kokeillut sitä. Minä olen kuullut mutten kokeillut ja mietin toimiikohan sellainen.

Mun pomolla oli joskus piipittävä avaimenperä… Se alkoi piipittää, kun sille vihelsi. Joo… se piipitti myös, kun minä jostain ärsyyntyneenä kimitin =D Vähänkö noloa =D

Säännöllisin väliajoin on puhelin tai avaimet hukassa. Työavaimet onnistuin yhtenä talvena kadottamaan lopullisesti kahteen kertaan, eli jouduin kahteen kertaan pyytämään esihenkilöltä uudet🙈. Olen ajautunut kotonahukkaamisessa jo aika rentoutuneeseen tilaan – odottelen, että kyllä se tavara jostain ilmestyy. Paras keino on ruveta järjestämään kotia, niin löytyy nekin asiat, joiden ei vielä tiennyt olevan hukassa😅.

Kolmen kärki:
– kännykän laturi
– koiran kynsitrimmeri
– tutti

Oi helkatti – tutti (tutit) oli paha. Meillä niitä oli tytöillä varmaan 20-25 ja joskus oli päiviä, ettei kummallekaan meinannut löytyi yhtään.

Siksi meillä tutteja säilytettiin vain kahdessa paikassa: muovirasiassa pinnasängyssä ja vaunuissa. Lapset eivät kulkeneet päivällä ympäriinsä tutti suussa (sillä miksi olisivat?) ja tutti jätettiin unilta aina sänkyyn tai päiväunilta vaunuihin.
Reissussa tuttia on lakattu kantamasta mukana vauvan ollessa noin kolmen kuukauden.

Käsilaukun pohjalla, lelulaatikossa tai lattialla pyörivät tutit ovat olleet minusta aina niin ällöjä, joten se motivoi rajaamaan rakkautta tuttiin. Opin työni puolesta onneksi myös jo hyvissä ajoin inhoamaan isompien lasten likaisia ja löyhkääviä tutteja. Sellaisia ”ei me noin isolle enää uutta osteta” -malleja.

Ps. Katoaviin sukkiin auttaa se, että lisää ostamisen sijasta vähentää. Jos on vain 3-4 paria / käyttäjä, niin niistä kyllä pidetään huoli ihan toisella tavalla

Siis just tänään hukkui lapsen hyvä hanska, eikä etsinnöistä huolimatta löytynyt. Harmittaa niin paljon! Pitäisi olla joku nettisivu jonne voi laittaa myyntiin parittomia asioita ja näin voisivat parittomat löytää toisensa.

Meillä esikoisen sukka ongelma on ratkaistu, että hänellä iso kasa samanlaisia (sidosteen)sukkia. Täysin samalla kuosilla siis, ja ei sekoittumisen vaaraa. Kuopus taas pitää sukistaan parempaa huolta ja hänellä on muutamaa eri kuosia, mutta jalassa aina samaa paria. Kuopus on tarkka mitä päälleen pistää ja värit valikoidaan tarkkaan.

Mietin tismalleen tätä samaa systeemiä esikoisen kanssa. Mutta jostain syystä saa aina vihiä uusista sukkamalleista ja väreistä 😅

Nuo sukat ovat ongelma. Muistan kun teini-ikäinen kuopukseni kävi pokkaamassa ilman kenkiä Vuoden parhain poikapelaaja- pystin ja tuli kuvatuksi useisiin eri julkaisuihin, hänen sukkansa valokuvissa, joita julkaistiin laajasti, olivat eri paria. Ja se näkyy selvästi, tokikaan sukat eivät ole eriväriset, mutta näkyy selvästi, että ne ovat eri paria. Tämä nuori mies on jo omillaan asuva nuori aikuinen ja sukat eivät enää sekoitu. Meidän tytöillä oli myös alakoulussa eri paria olevia sukkia jaloissaan.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X