kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 06.01.2022

Muotisanat, jotka ärsyttää

Teksti
Karoliina Pentikäinen
20 kommenttia

Tiedättekö sen tunteen, että INHOAA jotain sanaa ja sanontaa, mutta sitten kun sitä kuulee tarpeeksi kauan, alkaa itse käyttää moista? Mulle kävi juuri näin, kun puhuin ennen joulua palaverissa, että mua resonoi aihe X. Whaaaaat? Mistä resonointi tunti peleille, vaikka mulla nousee aina karvat pystyyn, kun sitä käytetään.

Seuraavat termit ärsyttää yhtä lailla (ja tiedän käyttäväni suurinta osaa silti myös itse):

  • tilanne eskaloitui 
  • ferritiini (varsinkin, kun se annetaan JOKA HELKKARIN VAIVAN ratkaisuksi)
  • toksinen (ihan oikeasti KAIKKI ei vaan ole toksista. Tai miksi ei voi sanoa asian olevan haitallista/satuttavaa/myrkyllistä? No siksi ei voi, koska pitää olla trendikäs!)
  • narsisti silloin, kun sitä käytetään täysin väärin. Kaikki mulkut tyypit tai joka ikisen ihmisen eksä ei ole narsisti.
  • armollisuus silloin, kun se tungetaan jokaiseen lauseeseen ja lehtijuttuun parantavaksi voimaksi. Ihmiset ylipäätään alkavat toistella tiettyjä mantroja musta usein ilman, että oikeasti miettivät sanojen sisältöä kovin tarkkaan. Voit sanoa ystävälle, joka on burn outin partailla, että tämän tulisi olla armollinen itselleen. Tai sitten voit ehdottaa ystävälle, haluaisiko hän tulla valmiiseen pöytään syömään tai saada vapaaillan lapsista.

 

Sen sijaa wörttiä on ihana, aivan rakastettava sana.

 

Mitä trendisanoja sinä inhoat ja rakastat?

 

-Karoliina-

 

Kommentit (20)

”Enköhän” .

Ihan kauhea vastaus siihen, että kysellään jossain ryhmässä esim. jos haluaa kutsua kavereita iltaa istuu viikon päästä lauantaina, niin joku moukka vastaa ”enköhän pääse”.

Se kuulostaa siltä, että tulen jos ei ole muuta parempaa menoa!

Facebookin kirppiksillä viljelty sana ”paristi” kuten esim. käytetty paristi. Voi jeesus s**tana, että ottaa aivoon, eihän se ole mikään sana. Miks ei voi vain laittaa, että käytetty muutaman kerran tai pari kertaa…

Sitten tietenkin kestoinhokit masuasukki, rakkauspakkaus, olla jonkun kera kun puhutaan ihmisistä esim. jossain instakuvatekstissä ”Ravintolassa dinnerillä kera bae”, #kiitollinensiunattuonnellinen

Epämukavuusalue, tiimipelajaaja, moniosaaja, nälkäinen työntekijä, crossfit

Itseä häiritsee resonoida sanassa sen kieliopillinen väärinkäyttö. Tai siis, eikö se ole ”resonoi hänessä” eikä ”resonoi häntä”..
Viimeaikaisista ylivoimaisesti rasittavin on sos.

Inhoan: Voimaantuminen ja maadoittuminen
Tykkään: Ihana

Lisään listaan vielä ADHD silloin, kun ei todella puhuta neuropsykologisesta diagnoosista eli tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriöstä.
Kun perheen marsu tai vaikka kynttilän liekki on ”ihan adhd”.

Termin puhekielinen viljely tuntuu todella alentavalta meistä, jotka yritämme selviytyä häiriön kanssa arjestamme päivittäin.

Olla ihan best.
Samaan sarjaan menevät muutkin sanat, joille puhuja tai kirjoittaja ”ei löydä” suomenkielistä vastinetta. Kuten vaikka bebe. Yht’äkkiä kukaan ei odottanut enää vauvaa, vaan jokaiseen perheeseen syntyikin bebe.
Tai se, että kasvonaamio on face mask tai joku on tosiaan ”wörttii”.
Super on sanana kovin tarttuva. Lemppari niin arkipäiväinen, että ällöttää.

Erityisesti ärsyttää, kun suomen kielestä tuntuu kokonaan hävinneen sana palkintopalli. Kukaan ei siis enää tavoittelee mitalisijaa, vaan kaikki haluavat nousta podiumille.
Äkkiäpä katosi sana koko kielestä ja vaihtui jokaisen urheilutoimittajan ja valmentejan sanavarastossa toiseksi sanaksi. Itse palkintopalli kun on edelleen ihan saman näköinen kuin ennenkin.

Sanan ’teini’ käyttö silloin, kun lapsi on vielä lapsi.
Välillä tuntuu, että ihmisillä on kova kiire saada taloon teini-ikäinen. Sellainen kun voi puhekielessä olla jo vasta koulunsa aloittanut alle kymmenvuotias. Vasta kuuntelin keskustelua, jossa äiti kertoi perheen teini-ikäisestä. Kävi ilmi, että hän oli jo kolmannella luokalla.
Teiniksi ehtii kyllä yläasteella sitten.

Dinneri, aivan järkyttävä. ”Ensin sauna, sitten dinneri” käy hermoon pahasti jostain syystä

Ehdottomat inhokit: skeduloida ja masinoida. Miksei suomen kielen aikatauluttaa, järjestää, toteuttaa, tai vaikka hoitaa ole käyttökelpoisia?

Ja palsu. Kun on pitkään käyttänyt sanaa paltsu, uusien kollegojen käyttämä vaihtoehto on outo mutta niin se vaan tarttuu omaankin kielenkäyttöön!

Yksi isoimmista inhokeista on se, kun nykyään kaikki pitää sanoittaa! ”Hän osasi hienosti sanoittaa tunteensa” tms.
Arggghhh!! Miten puhumisesta tuli yhtäkkiä sanoittamista!? 😁

Passiivis-aggressiivinen. Ei varmaan tarvitse selittää.

Erityisesti nuorten käyttämä ”legit”!!! En voi sietää (enkä ymmärtää, mitä sillä ees tarkoitetaan). Myös finglishin käyttö ärsyrrää.

”Olla kiitollinen” silloin kun ollaan kiitollisia aivan kaikesta! Liika on liikaa..

Dinneri. Meillä on sille jo suomenkielinen sana: lounas tai päivällinen (dinneriä käytetään paljon molemmista)… En vaan kestä 😀

Oon samaa mieltä armollisuudesta. Kaikissa terveysartikkeleissa muistutetaan että pitää olla armollinen itselleen ja sallia pulla ja jäätelö ja ei pidä mennä lenkille jos kehossa ei siltä tunnu. Itsellä tämä ”armollisuus” on johtanut vaan huomattavaan ylipainoon 😀 tiedän, että sillä tarkoitetaan, että kaikkea kohtuudella, mutta itse en ole päässyt siihen tasapainoon.

Joo sama: dinneri _triggeröi_ (toinen ärsykkisana) mut täysin. 😄

Entisen työpaikan HR aina toisti sanaa fasilitoida / fasilitointi. Arrggggh!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X