Koronavuosipäivä
Tänään mun pienin sisko täyttää 31 vuotta. Ja samalla meidän iskän ”uusi elämä” vuoden. Vuosi sitten kahdeksas helmikuuta nimittäin mun sisko täytti kolmekymmentä, ja samana päivänä mun isä saatiin herätettyä – monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen – hengityskoneesta takaisin hereille. Päivä oli yksi mun elämän ikimuistoisempi ja hienoimpia. Muistan edelleen, kun matkasin taksilla moikkaamaan mun siskoja Ratinan Panchoon ja taksikuski kysyi, olenko voittanut lotossa. Sanoin, että kyllä. Juuri sille tuntui, kun isä pelastuikin koronasta.
Jännää tässä tarinassa toki on se, että juuri tänään meillä sairastetaan koronaa. Esikoinen on jo koulukuntoinen, Ompun karanteeni loppui eilen. Mesin testi näytti vielä viime viikolla negaa, ja hän on (kop,kop) ollut ihan kunnossa.
Mä kävin lääkärissä sunnuntain, kun keuhkoissa alkoi tuntua tosi pahalle. Oli poskiontelotulehdus ja mätä valunut keuhkoihin ja…korona.
Branderin Janika sanoi instassa viikonloppuna, että on tosi helpottunut siitä, että sai nyt koronan. Mulla on vähän sama tunne. Tätä tautia on pelätty niin kauan, ja joka kerta saanut olla vainoharhainen, kun jonkun nenä on vuotanut vähän, että jotenkin tuntuu helpottavalle, että nyt se sitten tuli. Kun mies sairastui tautiin marraskuussa, mehän eristettiin hänet eri kotiin puoleksitoista viikoksi. Nyt kun esikoinen sai taudin, elettiin ihan normisti kotona ilman mitään perheen sisäisiä eristyksiä. Totta kai tauti on matkalla muuttunut ja ohjeistukset myös. Ja tietysti tauti voi edelleen olla TODELLA rankka ja jopa hengenvaarallinen, mutta silti kahden vuoden pelko ja odottelu on myös tehnyt sen, että sairastaminenkin tuntuu jo hyvälle vaihtoehdolle.
Toivotaan, että ensi vuonna ei tarvitse viettää tällaista vuosipäivää enää taudin kourissa.
Sanoin lapsille, että pappa on siitä erikoinen kaveri, että sillä vuoden sisällä kahdet synttärit. Onnea, iskä, 1v. !
-Karoliina-
kuva: pixabay
Kommentit
Meidän perhe on myös kuluneen viikon aikana vetänyt koronan läpi. Ohjeistus todellakin on tällä hetkellä se, että oireettomat perheenjäsenet käyvät töissä, koulussa ja päivähoidossa normaalisti. Ei sen ohjeen noudattaminen ole syy kehottaa ketään häpeämään. Kyllä meilläkin oli enemmän kuin oletettavaa, että tauti tulee käymään koko viisihenkisen perheen läpi. Siitä huolimatta vanhempi, joka ei työn luonteen vuoksi voinut jäädä etätöihin, meni työpaikalle. Kunnes tuli päivittäisellä testaamisella positiivinen. Arvaa oliko tullut altistamista työpaikalla? Toki. Toinen hoiti sairaita lapsia kotona, mutta jos koronassa olisi ollut isompi lapsi, jota ei enää saa hoitaa kotona, työmaa olisi kutsunut. Ja altistumisia aiheutettu. Meillä myös vanhin lapsi kävi koulussa. Ja altisti. Tiesitkö, että virallisesti olisi pitänyt anoa lupaa poissaoloon ja koulu olisi sitä harkinnut? Ehkä koulu katsoo läpi sormien ja hyväksyy vain ilmoituksen, että lapsi on nyt pois, mutta virallisesti näin ei pitäisi toimia. Onko tässä epidemian vaiheessa oikeasti enää edes järkeä pitää koululaista useita päiviä pois koulsta vain seuraamassa tilannetta? Meidän vanhimmalle poissaoloa olisi kertynyt omaehtoisesta poissaolosta 5 päivää ja sen jälkeen koronatartunnan ilmettyä 3 päivää. Aika pitkä poissaolo yläkoululaiselle, jolla kokeet ym. jäävät rästiin. Aivan sama tilanne ei tietysti ole päiväkoti-ikäisen kohdalla tai perheissä, joissa etätyö on mahdollista. Syyllistäminen on kuitenkin niin turhaa. Virus on hyvin altis leviämään jo ennen oireilua eli tartunnat ehtivät levitä hyvin jo ennen kuin sairauden oireita edes huomataan ja tartuttajia on juuri nyt tosi paljon ihan joka paikassa.
Kommentit
Mäkin sain tänään koronan. Sama fiilis kuin sulla. Pitkän odottelun, monista jutuista kieltäytymisen ja varomisen jälkeen tää on helpotus. Elämä voittaa! Tervetuloa jumpat, matkat ja kauppareissut!
Todella tekopyhää toimintaa, kun pidät usein igssä koronavalistusta ja sit teidän perheessä sairastetaan koronaaa ja viet yhden lapsista päiväkotiin, jolla suurella todennäköisyydellä on myös korona; tartuttamaan kaikki muut lapset ja henkilökuntaa. Kyllähän järkikin jo sanoo, että ois voinut seurata altistuneen oireita kotona vaikka pari päivää kuten ompullakin alkoi nyt kuume. Huhhuh, häpeä
Meidän perhe on myös kuluneen viikon aikana vetänyt koronan läpi. Ohjeistus todellakin on tällä hetkellä se, että oireettomat perheenjäsenet käyvät töissä, koulussa ja päivähoidossa normaalisti. Ei sen ohjeen noudattaminen ole syy kehottaa ketään häpeämään. Kyllä meilläkin oli enemmän kuin oletettavaa, että tauti tulee käymään koko viisihenkisen perheen läpi. Siitä huolimatta vanhempi, joka ei työn luonteen vuoksi voinut jäädä etätöihin, meni työpaikalle. Kunnes tuli päivittäisellä testaamisella positiivinen. Arvaa oliko tullut altistamista työpaikalla? Toki. Toinen hoiti sairaita lapsia kotona, mutta jos koronassa olisi ollut isompi lapsi, jota ei enää saa hoitaa kotona, työmaa olisi kutsunut. Ja altistumisia aiheutettu. Meillä myös vanhin lapsi kävi koulussa. Ja altisti. Tiesitkö, että virallisesti olisi pitänyt anoa lupaa poissaoloon ja koulu olisi sitä harkinnut? Ehkä koulu katsoo läpi sormien ja hyväksyy vain ilmoituksen, että lapsi on nyt pois, mutta virallisesti näin ei pitäisi toimia. Onko tässä epidemian vaiheessa oikeasti enää edes järkeä pitää koululaista useita päiviä pois koulsta vain seuraamassa tilannetta? Meidän vanhimmalle poissaoloa olisi kertynyt omaehtoisesta poissaolosta 5 päivää ja sen jälkeen koronatartunnan ilmettyä 3 päivää. Aika pitkä poissaolo yläkoululaiselle, jolla kokeet ym. jäävät rästiin. Aivan sama tilanne ei tietysti ole päiväkoti-ikäisen kohdalla tai perheissä, joissa etätyö on mahdollista. Syyllistäminen on kuitenkin niin turhaa. Virus on hyvin altis leviämään jo ennen oireilua eli tartunnat ehtivät levitä hyvin jo ennen kuin sairauden oireita edes huomataan ja tartuttajia on juuri nyt tosi paljon ihan joka paikassa.
Heippa! Toimimme Tampereen koronaohjeistuksen mukaan. Voit lukea ohjeet täältä: https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/koronavirus.html
Itse asiassa toimimme myös ehdottamasi ”pari päivää kotona – neuvon” mukaan myös. Ompulle tuli kuume torstaina, veimme molemmat tytöt heti samana iltana koronatestiin. Mesi sai negatuloksen, mutta veimme hänet päiväkotiin vasta seuraavan viikon keskiviikkona. Katsoimme tilanteen kehittynistä vapaaehtoisessa karanteenissa 5 päivää.
Pahoittelut, mutta et saanut minua nyt kiinni sittenkään tekopyhästä toiminnasta. Ei ole tapana puhua jotain ja toimia toisin. Koronavirusohjeistuksen noudattamainen ja koronatietoisuusen levittäminen on minulle tärkeä aihe!