Kolmistaan

5 x vinkkiä, jos haaveilet uudesta työstä

Teksti: Karoliina Pentikäinen
Mä saan yllättävän usein instassa viestiä sellaisilta naisilta, jotka haaveilevat uranvaihdoksesta Suurin osa heistä on opettajia, jotka ovat aivan loppu omaan työhönsä. Kertoo jotain nykyisestä koulumaailmasta. Toisaalta ammatin vaihtaminen on tosi yleistä oman käsityksen mukaan alalla kuin alalla, eikä siihen tarvita mitään dramaattista burn outia edes taustalle.  Nykyisin kun on sallitumpaa ja ”normaalimpaa” vaihtaa alaa kuin ennen. Uusille urille voi lähteä useammankin kerran elämässä.
Mä olen vaihtanut mun alaa ikään kuin vahingossa. Kouluttauduin ylioppilaaksi tulon jälkeen opettajaksi ja aloin tehdä niitä töitä. Koko opeurani ajan kuitenkin kirjoitin lehtitekstejä ja blogia harrastusmielessä ja lopulta siitä tuli mulle ammatti. Ensin sivutoiminen, sitten toinen päätyö opetyön lisäksi ja vuosien jälkeen, kun työmäärä kasvoi, jätin mun opeviran ja aloin pariksi vuodeksi ”pelkäksi” vaikuttajaksi.  Markkinointipäälliköksi päädyin taas vaikuttajahommien kautta. Vahingossa kai siihenkin.
Vaikka uranvaihdos ei olekaan ollut asia, jota olen suunnitellut erityisemmin, olen toki tehnyt töitä ja ahkeroinut sen eteen, missä nykyisin olen. Olen tehnyt töitä, joista pidän, ja sitten ikään kuin tietämättäni pohjustanut jotain, joka edessä on häämöttänyt. En ajattele, että opeura on sen huonompi kuin nykyinenkään, mutta mulle tämä vaihdos – siinä elämänvaiheessa – oli hyvä valinta. Ehkä joskus siirryn takaisin opeksi tai teen jotain ihan muuta. Ajattelen, ettei nämä asia olet ikuisia.
Koska ammattinvaihdos kiinnostaa, ajattelin jakaa tähän mun ajatuksia aiheesta. Eli:
5 X VINKKIÄ, JOS HAAVEILET UUDESTA TYÖSTÄ: 
  1. Mieti, mistä nautit. Älä vielä mieti AMMATTIA, vaan enemmänkin sitä, haluatko tehdä luovaa työtä, nautitko ulkoilmasta, oletko people person jne. Vasta kun nämä asiat on selviä, ala miettiä, mitkä ammatit tukisi omia kiinnostuksenkohteitasi. Mä esimerkiksi tykkään, että työ on vaihtelevaa ja jossa saa ikään kuin keksiä uutta, olla luova. Mulle on myös tärkeää, että saan vastuuta, ja että saan olla tarpeeksi yksin. Vapaudesta on tullut mulle viimeisen viiden vuoden aikana yksi tärkeimmistä elementeistä, ja siksi tarkkaan sovittuihin työaikoihin palaaminen tuntuisi tässä vaiheessa ahdistavalle.
  2. Kartoita, teetkö nyt jo jotain sellaista, josta olisi apua uuden uran tavoittelussa. Mitä harrastat? Voisiko tällainen tekeminen poikia joskus euroja?  Vai onko sinulla joku erityistaito (kielitaito, organisointikyky, HR-taidot…) joka voisi olla uudessa työssä eduksi. Itse luulin vuosia, ettei kirjoittamisella voi tienata yhtikäs mitään, kunnes yksittäiset free-kirjotustyöt muuttui vähän pidemmiksi pesteiksi ja sitä kautta aloin ymmärtää, että elämässä voi kirjoittaa erilaisia tekstejä – kaupallisia ja ei-kaupallisia. Toisilla maksetaan asuntolaina, toiset ruokkivat sielua ja jotkut – halleluja – tekevät molemmat.
  3. Hakeudu (virtuaalisesti tai livenä) sellaisten ihmisten seuraan, joiden työtä ihailet. Katsele vaikkapa IG:n kautta, mitä he tekevät ja miten. Jos mahdollista, jututa sellaisia ihmisiä ihan livenäkin. On helpompi vaikkapa miettiä, kuinka elättäisi itsensä kuvataiteella, jos seuraa kuvataiteilijoita lähietäisyydeltä. Silloin usein näkee, mistä palasista heidän palkkansa koostuu. Kun tämä selvitys on tehty, on helpompi pohtia, mistä palasista omakin palkkasi voisi tulevaisuudessa koostua. Jos haaveenasi on ennemminkin jokin spesifi ammatti, eikä monista palasista haalittu freelancerin työ, kysele ammatinharjoittajalta, mitä työ todellisuudessa pitää sisällään. Kun mä aloitin bloggaamisen, katselin todella paljon, mitä kokeneemmat ketut silloin tekivät. Kun taas aloitin markkinointipäällikkönä, soitin ihan rehellisesti parille markkinointipäällikölle ja kysyin, mitä multa odotetaan, mitä ne tekee, paljon he saavat palkkaa jne. Tyhmä ei ole se, joka kysyy, ajattelen. Mä puhun tässä paljon rahasta, mutta kyse ei ole mistään tonnitukkujen käärimisestä vaan siitä, että työn tarkoitus on tuoda sellainen elintaso, ettei joudu näkemään nälkää.
  4. Kouluttaudu TAI ala opiskella tekemisen kautta. Joihinkin ammatteihin vaaditaan koulutus, toisia töitä voi tehdä ilmankin, kunhan on kartalla siitä, mitä tekee. Jos haaveilet ammatinvaihdoksesta, jos todella HALUAT sitä, ala ottamaan askelia yksi kerrallaan. Mahdollista vakiduunia tuskin kannattaa ekasta mielijohteesta jättää, mutta mieti, voitko aloittaa unelmatyösi tavoittelun ensin vaikkapa kevytyrittäjänä. Ehkä työnantajasi antaa tehdä nelipäiväistä työviikkoa, jolloin omalle urahaaveelle jää yksi työpäivä viikossa, mutta saat silti palkkaa jostakin, vaikkei ideasi heti olisikaan kassamenestys. Jos taas uusi ura vaatii kouluttautumista, selvitä, voiko ammattiin opiskella osa-aikaisesti tai itsenäisesti tai vaikkapa avoimessa yliopistossa. Tämä on luultavasti raskain vaihe, koska yhtä aikaa täytyy pitää tulovirta vanhoilla töillä, mutta jotta uusissa töissä kehittyy, täytyy niiden eteen paiskia töitä hartiavoimin (ilmaiseksi). Omasta kokemuksesta tämä oli myös vaihe, jossa ajauduin burnikseen, joten olkaa varoivaisia ja tunnistakaa omat rajanne.
  5. Fake it till you make it. Kun mä aloin kirjoittaa ensimmäisiä juttujani joskus lukioikäisenä, mä luin kaikki Katja Ståhlin tekstit ja apinoin niiden tyyliä ja rakennetta aivan häpeilemättä. Jotta löytää oman äänensä (oli kyse sitten omasta tavasta tehdä asiakaspalvelua, taidetta tai tuotantotyötä), kannattaa matkan varrella ottaa oppia parhailta. Se ei ole noloa, eikä väärin. Kun aikaa kuluu, oma tapa tehdä työtä löytyy aivan varmasti.

Oletko vaihtanut ammattiasi täysin toiseen? Mitä vinkkejä sinä antaisit toisille samasta haaveileville?

-Karoliina-

Kuva: Pixabay

Lue myös

X