Kolmistaan

40 x vinkkiä ruuhkavuosien ja parisuhteen yhdistämiseen

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Mä en tiedä yhtä ainoaa ystävää, kaveria, tuttua  mun lähellä, joka ei olisi JOLLAKIN tapaa kipuillut parisuhteen ja lapsiperhe-elämän yhdistämistä. En tarkoita, että kaikki parit, joilla olisi lapsia, olisi onnettomia tai kriisissä. Mutta kyllä lapset antaa parisuhteelle kuitenkin ihan uusia haasteita. 

En tiedä, johtuuko siitä, että mä olin jo äiti, kun tapasin A:n, mutta me ollaan puhuttu valtavat määrät yhteiselomme aikana siitä, kuinka voidaan vaalia meidän yhteistä, kahdenkeskistä suhdetta, vaikka ympärillä onkin lapsi/lapsia. Vaikka uusperheessä onkin ollut omat haasteensa, täytyy sanoa, että koska ei olla oltu ikinä “vain me kaksi”, on siitä ollut mun mielestä myös hyötyä meidän parisuhteen kannalta. Ollaan nimittäin nähty ja koettu todistetusti tavatessamme se, että me voidaan olla ihan hulluina ja ensirakastumisen huumassa toisiimme, vaikka samalla elämässä pyöriikin kaikki lapsiperheen reunaehdot – täit, flunssat, makaronilaatikot, Ryhmä Haut ja märille kurarukkasille haiseva eteinen. 

 

Mä en ajattele, että perheen ja lasten tuoma “taakka” parisuhteelle on aina osiensa summa. Eli ei kaikilla yksilapsisilla perheillä ole samanlaista, eikä kaikilla viisilapsisilla. Siksi perheiden keskenäinen vertailu on aivan urpoa. Lapsiperhe-elämän kuormittavuuteen kun vaikuttaa niin mielettömän moni asia. Se, millaisia lapset ovat. Onko heillä nepsy-piireitä, kehitysvammaa tai fyysisiä sairauksia. Onko perheen apuna isovanhemmat tai muut läheiset. Kuinka kuormittavaa työtä vanhemmat tekevät, kuinka usein harrastetaan, millaista roolia rahahuolet näyttelevät elämässä jne jne.

Itse kuitenkin koen, että hyppy yhden lapsen vanhemmuudesta suoraan kolmen lapsen perheeksi oli valtava. Ja se kuorma näkyi ja näkyy ihan kaikessa. Sen lisäksi, että ruokalasku on isompi, on kotona aina enemmän meteliä ja sotkua. Liikkuvat osat tuovat kaaosta, unettomuudesta puhumattakaan. Samalla se ei voi olla heijastumatta kahdenkeskiseen aikaan ja meidän aikuisten dynamiikkaan. 

Mä kyselin IG:ssä teidän vinkkejä parisuhteen ja ruuhkavuosien yhdistämiseen, ja sain teiltä IHANIA ja niin viisaita vastauksia. Kokoan ne nyt tähän listaksi, koska myös tosi moni vastasi tyylillä: “En mä vaan tiedä. KERRO PLIIS!” Jotkut vastaukset on päällekkäisiä, mutta kuitenkin vähän erilaisia, joten laitan tänne nyt mahdollisimman paljon erilaisia vastauksia, jotta niistä olisi apua mahdollisimman monelle. Jos vinkki 1 ja 2 ei sovi teille, ehkä neuvosta numero 13 onkin apua. 

Uskoisin, että moni vastasi nämä siitä näkökulmasta, että perheessä on kaksi aikuista, ja että nämä aikuiset (biologiset vanhemmat tai ei) asuvat lasten kanssa samassa taloudessa. Ja hei: Ei oteta tätä miksikään painepalloksi, tarkoitus on olla ideapankki. 

PARISUHDE JA RUUHKAVUODET. OLISIKO NÄISTÄ APUA? 

  1. Iltojen pyhitys toiselle, kun lapset nukkuu → puhelimet ja TV pois. 
  2. Yhteinen iltapala ja yhteinen tv-ohjelma. 
  3. Pienet hellyydenosoitukset keskellä arkea. Pussaa, halaa ja silitä päivittäin. 
  4. Yhteinen iltasuihku/sauna.
  5. Huumori. 
  6. Etukäteen sovitus yhteiset menot, joita odottamalla jaksaa vaikeiden päivien läpi.
  7. Molempien oma aika ja yhteinen aikuisten aika balanssissa. 
  8. Samalla puolella oleminen.
  9. Sen muistaminen, että oman toiminnan tulee tähdätä myös puolison auttamiseen ja huomioimiseen.
  10. Säännöllinen kahdenkeskinen aika kotona ja kodin ulkopuolella.
  11. Kotitreffien järjestäminen esim kerran viikossa, kun lapset nukkuu.
  12. Kalenteriseksi. 
  13. Seksin harrastaminen silloin, kun siihen on mahdollisuus. Esimerkiksi etätyöpäivänä lasten ollessa päiväkodissa/koulussa. 
  14. Valitse taistelusi – kaikesta ei kannata sanoa ja valittaa, vaikka tekisikin mieli. 
  15. Tärkeää on se, että haluaa kumppanille aidosti hyvää.
  16. Puhuminen, kysyminen, kuunteleminen  ja omien ajatusten sanoittaminen. 
  17. Arkisilla teoilla huomioiminen. Kun ei tarvitse riidellä pyykkivuorista, jää aikaa enemmän romantiikalle.
  18. Kotitöiden jakaminen.
  19. Tasa-arvo parisuhteessa.
  20. Avoin keskustelu.
  21. Tärkeää antaa puolisolle vapaus mennä omiin harrastuksiinsa.
  22. Yhdessä nukkuminen.
  23. Yhteinen harrastus. 
  24. Ajattelemalla rakkauden kautta: “Toinen on yhtä väsynyt kuin minä autan siis häntä.”
  25. Yhteiset unelmat. 
  26. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä.
  27. Joskus auttaa, kun muistelee alkuaikoja ja sitä, mihin toisessa rakastui alunperin.
  28. Puolison katsominen ikään kuin vieraan ihmisen silmin.
  29. Päätös olla samaa joukkuetta, ei vihamiehiä.
  30. Treffit 1-2 kertaa kuussa ja hoitaja kotiin. 
  31. Kalenteriin yhteistä aikaa joka viikko.
  32. Oman toiminnan tarkastelu toisen syyttämisen sijaan. 
  33. Kunnioittaminen.
  34. Arjen pienet yllätykset.
  35. Sen muistaminen, että ollaan muutakin kuin vanhempia. 
  36. Yhteiset päiväkahvit ja lapsille Pikku Kakkosta.
  37. Kunnon suudelmat tikkapusujen sijaan.
  38. Rakastan sua -viestit kesken työpäivän.
  39. IAVV = irti arjesta vaikka väkisin. Yhteistä aikaa aina, kun mahdollista.
  40. Fyysisen läheisyyden muistaminen. 

 

Tässä listassa oli tosi monta hyvää vinkkiä. Jotkus uusia, ja jotkut tuttuja, jotka helposti pääsee unohtumaan. 

Mulle kolahti erityisesti tuo kohta “oman toiminnan tarkastelu toisen syyttämisen sijaan”.  Mä esimerkiksi viime viikolla harmittelin, että A on kireä. Sitten tajusin, että mä olen VÄHINTÄÄ N yhtä kireällä tuulella kuin hän. Harvoin sitä voi olla hassu ja rela, jos puoliso kiristelee vieressä. Hyvä ja huonokin kun tuppaavat kiertämään.

Keräsin IG:ssä myös listaa siitä, mitä ruuhkavuosissa ei kannata tehdä. Kiinnostaisiko sekin? Hauskaa nimittäin oli se, että jotkut vinkit toistuivat sekä täällä “tee näin -puolella” kuin myös “älä tee ainakaan näin -vastauksissa”.  Arvaatteko, mitkä kohdat oli sellaisia? 

-Karoliina-

 

Lue myös

X