Kolmistaan

Voiko Ivana Helsingin mekkoja enää käyttää?

Teksti:
Karoliina Pentikäinen

avasin mun vaatekaapin riemusta kiljuen, kun palattiin evakkoasumisesta kotiin. Olin vedellyt kuukaudenpäivät muutaman paidan turvin, joten himo omalle mekkokaapille oli jo kova. Sen lisäksi, että evakkoasumisemme aikana oli tapahtunut valtavasti asioita kodissamme, oli sinä aikan ryöpsähtänyt myös keskustelu Ivana Helsingin toiminnan eettisyydestä ja inhimillisyydestä. 

Mä itse olin ottanut asiaan kantaa mun IG:ssä ja antanut aiheesta myös muutaman haastattelun Hesarille ja Ylelle, mutta pystyin puhumaan totta kai asiasta vain omasta kokemuksestani. Myöhemmin julkisuuteen on tullut aiheesta erilaisia ulostuloja myös Ivana Helsingin työntekijöiltä. Ne kuulostavat todella ikäville. Tosin niihin en voi ottaa tällä tietämyksellä enemmän kantaa, mutta se on kuitenkin selvä, että se yritys, jota olin vuosia fanittanut, onkin saanut ylleen melkoisen varjon.

Kun sitten katselin mekkokaappiani kotiinmuuton jälkeen, moni ennen niin ihanalle ja täydelliselle tuntunut mekko alkoikin näyttää omissa silmissäni tahratulle. Mieleeni alkoi väkisin hiipiä ajatus siitä, kehtaako Ivana Helsingin mekkoja enää käyttää. Onko ok pukeutua mekkoon, jonka taustalla on mahdollisesti todella epäammattimaisia ja epäinhimillisiä piirteitä?

Mun vaatekaapissa on parikymmentä Ivana Helsingin vaatetta. On neuletakki, neuleponcho, kimallemekko, paljettipaita, pitsimekkoja jne. Jos karsisin kaikki nuo vaatteet pois, olisi mun vaatekaappi  todella tyhjä. Luottomekkojen etsintä pitäisi aloittaa alusta, eikä tätä kokonaisuutta ole rakennettu hetkessä. Mun Ivana-mekkorakkaus on kestänyt seitsemän vuotta ja Ivana on myös merkki, joka vahviten kaapissani näkyy. Vaikka osa mekoista on tosiaan päätynyt minulle “mekkopalkalla”, kuten kaikki varmasti viimeistään tämän keissin jälkeen tietävät, olen myös sijoittanut niihin satastolkulla rahaa. Sekin kirpaisee. Jos kyse olisi yhdessä tai kahdesta vaatteesta, ei tätä postausta ja mietintää edes olisi. Mutta nyt kyse on kokonaisesta osasta mun tyyliä ja merkittävästä paketista viikoittain mun asuja. 

Vaikkei mekkojen käyttö tunnukaan nyt oikealle, tuntuu niiden hylkääminenkin toisaalta vähän typerälle. Vahinko on jo tapahtunut, enkä voi tässä hetkessä vaikuttaa siihen, millaiset työolot mekon ostohetkellä vaikka 2017 on ollut. Olen tehnyt ostoni tai yhteistyöni siinä tiedossa, joka minulla silloin on ollut yrityksessä. Jos laittaisin mekot nyt pois, olisi sekin epäeettistä – täysin käyttäkelpoiset mekot kierrätykseen. 

En tiedä, ajattelisinko asiasta eri tavalla, jos vaatteet eivät olisi osa ammattiani. Ja jokuhan voi ajatella, että mitä tässä nyt jauhamaan. Kyse on vain mekoista. Roskiin ja uusia tilalle. 

Mutta kun minulle Ivana Helsinki-keissi ei ole vain mekkoasia. Vaatteet on liittynyt yli 10 vuotta vahvasti omaan ammattiini, ja joka vuosi tekstiiliteollisuudesta ja tuotanto-oloista on halunnut oppia enemmän. Se, missä ekoina blogivuosinani en tajunnut lainkaan omaa vastuutani siitä, minkä asioiden puolesta puhuin, viimeiset viisi vuotta ovat osoittaneet hyvässä ja pahassa sen, että omilla valinnoilla – ihan jopa niillä mekkovalinnoilla – on väliä myös muille. Eniten minua arveluttaakin Ivana-mekkojen käytössä se, että koen vastuuta siitä, mille brändeille annan markkinapaikan, oli kyse sitten asupostauksesta blogissa tai ihan vain peiliselfiestä joku työaamu. Olen jo vuosia tehnyt yhteistyöni paikallisten ja kotimaisten toimijoiden kanssa aina, jos siihen on ollut suinkin vain mahdollisuus, joten Ivanan mekon esittely tuntuisi nyt jotenkin falskille. Se on totta kai selvää, etten uusia mekkoja enää esittelisi tai niiden dropeista puhuisi, mutta kyllä vuoden 2015 mekonkin vetäminen päälleen on aina jonkinlainen statement, vaikkei niin haluaisikaan aina olevan. 

Mua kiinnostaisi nyt kuulla, mitä sinä ajattelet tästä keissistä? Onko (vanhan) Ivana-mekon pitäminen väärin vai oikein ja miten perustelet kantasi? Vielä en ole heittänyt mekkoja pois, mutta ei niiden pukeminenkaan ole käynyt mielessä. Toivoisin vähän apuja asian suhteen.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä ja Janita Autio, vuosina 2016-2019

X