kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 24.04.2022

Voiko Ivana Helsingin mekkoja enää käyttää?

Teksti
Karoliina Pentikäinen
32 kommenttia

avasin mun vaatekaapin riemusta kiljuen, kun palattiin evakkoasumisesta kotiin. Olin vedellyt kuukaudenpäivät muutaman paidan turvin, joten himo omalle mekkokaapille oli jo kova. Sen lisäksi, että evakkoasumisemme aikana oli tapahtunut valtavasti asioita kodissamme, oli sinä aikan ryöpsähtänyt myös keskustelu Ivana Helsingin toiminnan eettisyydestä ja inhimillisyydestä. 

Mä itse olin ottanut asiaan kantaa mun IG:ssä ja antanut aiheesta myös muutaman haastattelun Hesarille ja Ylelle, mutta pystyin puhumaan totta kai asiasta vain omasta kokemuksestani. Myöhemmin julkisuuteen on tullut aiheesta erilaisia ulostuloja myös Ivana Helsingin työntekijöiltä. Ne kuulostavat todella ikäville. Tosin niihin en voi ottaa tällä tietämyksellä enemmän kantaa, mutta se on kuitenkin selvä, että se yritys, jota olin vuosia fanittanut, onkin saanut ylleen melkoisen varjon.

Kun sitten katselin mekkokaappiani kotiinmuuton jälkeen, moni ennen niin ihanalle ja täydelliselle tuntunut mekko alkoikin näyttää omissa silmissäni tahratulle. Mieleeni alkoi väkisin hiipiä ajatus siitä, kehtaako Ivana Helsingin mekkoja enää käyttää. Onko ok pukeutua mekkoon, jonka taustalla on mahdollisesti todella epäammattimaisia ja epäinhimillisiä piirteitä?

Mun vaatekaapissa on parikymmentä Ivana Helsingin vaatetta. On neuletakki, neuleponcho, kimallemekko, paljettipaita, pitsimekkoja jne. Jos karsisin kaikki nuo vaatteet pois, olisi mun vaatekaappi  todella tyhjä. Luottomekkojen etsintä pitäisi aloittaa alusta, eikä tätä kokonaisuutta ole rakennettu hetkessä. Mun Ivana-mekkorakkaus on kestänyt seitsemän vuotta ja Ivana on myös merkki, joka vahviten kaapissani näkyy. Vaikka osa mekoista on tosiaan päätynyt minulle “mekkopalkalla”, kuten kaikki varmasti viimeistään tämän keissin jälkeen tietävät, olen myös sijoittanut niihin satastolkulla rahaa. Sekin kirpaisee. Jos kyse olisi yhdessä tai kahdesta vaatteesta, ei tätä postausta ja mietintää edes olisi. Mutta nyt kyse on kokonaisesta osasta mun tyyliä ja merkittävästä paketista viikoittain mun asuja. 

Vaikkei mekkojen käyttö tunnukaan nyt oikealle, tuntuu niiden hylkääminenkin toisaalta vähän typerälle. Vahinko on jo tapahtunut, enkä voi tässä hetkessä vaikuttaa siihen, millaiset työolot mekon ostohetkellä vaikka 2017 on ollut. Olen tehnyt ostoni tai yhteistyöni siinä tiedossa, joka minulla silloin on ollut yrityksessä. Jos laittaisin mekot nyt pois, olisi sekin epäeettistä – täysin käyttäkelpoiset mekot kierrätykseen. 

En tiedä, ajattelisinko asiasta eri tavalla, jos vaatteet eivät olisi osa ammattiani. Ja jokuhan voi ajatella, että mitä tässä nyt jauhamaan. Kyse on vain mekoista. Roskiin ja uusia tilalle. 

Mutta kun minulle Ivana Helsinki-keissi ei ole vain mekkoasia. Vaatteet on liittynyt yli 10 vuotta vahvasti omaan ammattiini, ja joka vuosi tekstiiliteollisuudesta ja tuotanto-oloista on halunnut oppia enemmän. Se, missä ekoina blogivuosinani en tajunnut lainkaan omaa vastuutani siitä, minkä asioiden puolesta puhuin, viimeiset viisi vuotta ovat osoittaneet hyvässä ja pahassa sen, että omilla valinnoilla – ihan jopa niillä mekkovalinnoilla – on väliä myös muille. Eniten minua arveluttaakin Ivana-mekkojen käytössä se, että koen vastuuta siitä, mille brändeille annan markkinapaikan, oli kyse sitten asupostauksesta blogissa tai ihan vain peiliselfiestä joku työaamu. Olen jo vuosia tehnyt yhteistyöni paikallisten ja kotimaisten toimijoiden kanssa aina, jos siihen on ollut suinkin vain mahdollisuus, joten Ivanan mekon esittely tuntuisi nyt jotenkin falskille. Se on totta kai selvää, etten uusia mekkoja enää esittelisi tai niiden dropeista puhuisi, mutta kyllä vuoden 2015 mekonkin vetäminen päälleen on aina jonkinlainen statement, vaikkei niin haluaisikaan aina olevan. 

Mua kiinnostaisi nyt kuulla, mitä sinä ajattelet tästä keissistä? Onko (vanhan) Ivana-mekon pitäminen väärin vai oikein ja miten perustelet kantasi? Vielä en ole heittänyt mekkoja pois, mutta ei niiden pukeminenkaan ole käynyt mielessä. Toivoisin vähän apuja asian suhteen.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä ja Janita Autio, vuosina 2016-2019

Kommentit (32)

No kyllä voi,jos kerran tykkäät niisgä ja ne muodostavat ”vaatekaapin kulmakivet”. Se että suostuu mekko palkalla mainostamaan yritystä on kyllä omaa tyhmyyttä tai ahneutta. Eiköhän jokainen vaikuttaja osaa hinnoitella näkyvyytensä/aikansa/työnsä arvon. Ei pidä ahneuksissaan suostua mekkopalkalle,jos sitten jälkikäteen on sitä itkettävä. Paolan toiminnassa voi olla toivomisen varaa,mutta ei kukaan pakota suostumaan mainoskasvoksi,jos ei saa sopivaa korvausta. Ilmeisesti kuitenkin sinulle ja monelle muulle vaikuttajalle on enemmän kiin hyvin sopinut tuo mekkopalkka.

Erinomainen postaus! Jo se, että mietit asiaa ja Ivanan vaatteiden käyttäminen tuntuu epäeettiseltä, on mielestäni vastaus kysymykseesi.

Intuitio, se fiilis, kun joku asia tuntuu väärältä tai tökkii, on juuri se pieni sisäinen ääni, jota kuuntelemalla kannattaa kulkea kukin omaa polkuamme.

Blogiasi seurattuani olen ajatellut, että olet aika herkkä ja intuitiivinen ihminen elämäsi valinnoissa. Siksipä varmaan tämänkin äärellä pysähdyit.
Ehkä tunnet itsesi jossain määrin jopa petetyksi kun nämä ikävät adiat alkoivat paljastua.

Joku ehdotti mekkojen lahjoittamista Suomeen tulleille ukranalaisille naisille. Tietysti periaatteessa kannatan sitä.

Toisaalta kerrot, että olet laittanut mekkoihin satoja euroja, ja jos niistä luovut, jäisi mekkokaappisi aika tyhjäksi.

Niinpä voisit laittaa ne myyntiin johonkin laadukkaaseen second hand liikkeeseen (tai nettisellaiseen) ja tuotoilla ostaa mieleisiäsi uusia (tai 2nd hand) vaatteita. Toki se mitä saat mekoista voi olla vähäistäkin.

Ehkä ratkaisu voisi olla jopa vaihtokaupat jonkun samankokoisia vaatteita käyttävän kanssa, joka haluaisi tätä merkkiä? Mekko mekosta -tyyliin.

Niitä mekkoja, jotka ovat tulleet palkkiona markkinointityöstä, voisi tarjota takaisin firmaan. Ajatella niitä vain ”lainana”. Koska enää et promoa tämän firman tuotteita, palautat ne.

Varmaan itse löydät ratkaisun pulmaasi. Tsemppiä ja viisautta päätöksentekoon!

Monesti naljaillaan teistä vaikuttajista, että ”mihin te nyt oikeasti vaikutatte…”, mutta tosi asia on, että tässä monet sadat (tuhannet) katsovat teihin tässäkin vähän kinkkisessä asiassa.
(Jos päädyt joidenkin mekkojen palautukseen, ota mukaan jomman kumman iltapäiväleden kuvaaja ja toimittaja. Siinäpä sitä olisi sitä todellista vaikuttamista. Ja isossa mittakaavassa.)

Mukavaa vappua teidän koko perheelle!

Ongelma / pohdinta tuntuu omasta mielestäni täysin jonnin joutavalle tässä maailman tilanteessa. Jos itsestä tuntuu että ne ei enää tuota iloa niin myy pois. Jos taas haluaa niitä pitää niin ei niiden käyttäminen mitenkään ole hiljainen hyväksyntä negatiivisille asioille…

Asun ulkomailla enkä ole kuullut asiasta mitään. Tuli heti mieleen, että kesällä ehkä voin bongata Ivana Helsingin vaatteita edullisesti kirpputorilta. Ostan takuulla, jos jotain nättiä löydän. Eihän sitä vois tennareita/lenkkareita pitää jalassa eikä paljon mitään muitakaan vaatteita, sillä kaikki teollisuus Aasiassa on melkoista ihmisten hyväksikäyttöä mutta mikä on vaihtoehto… Kenen vaatekaappi koostuu pelkästä fair trade-tuotteista.

En ole asiaa seurannut mutta mielestäni kauniit vaatteet ovat pidettäviä.

Olen kyllä team vaikuttajien puolella. Uskomattoman epäasiallista toimintaa Suhoselta, joka pyrkinyt kuitenkin jatkuvasti hyötymään vaikuttajista oman brändin edistämisessä. Olisi sitten vähin äänin siirtynyt muihin markkinointikeinoihin, jos ei vaikuttajien käyttö Ivanalle toiminut. Sinuna pitäisin mekot ja käyttäisin omissa menoissa. Blogissa olet summannut tilanteen hyvin ja puolustanut vaikuttajia. Tästä syystä en antaisi enää lisää näkyvyyttä Ivanalle.

Miksi ihmiset kommentoivat, jos eivät ole edes perehtyneet koko caseen? Mielestäni firman pitäisi nyt kantaa vastuunsa, mutta sitä eivät ole tehneet. Keksivät vain muita syytettäväksi.
Vaikuttajana on hyvä, että pohdit asiaa julkisesti (niinhän sinun tulee tehdäkin, muuten joku olisi jo pian huutelemassa asiasta). Tavalliset kuluttajat voivat omantuntonsa mukaan käyttää tai olla käyttämättä Ivanoitaan, sinun roolissasi tarvitsee pohtia useammasta näkökulmasta. Ehkä sinuna käyttäisin mekkoja, jos ne edelleen itselle hyvältä tuntuvat, mutta en antaisi vaatteille sometilaa. Ristiriitaista.

No eipä paljon mitään vois pitää päällä kuin itse kasvattaminen lampaiden villasta itseneulottuja villa vaatteita … Jos mikä on kamala mutta sinulla on paljon vaikka ihan alusvaatteita yms. Jotka ei oo eetisesti ok kontekstissa tehty… Järki käteen , voit olla hehkuttamatta merkkiä ja vaatteita joita pidät päällä ja kiinnittää kirjoituksissa painon oikeasti tärkeisiin asioihin kuin vaatteisiin tai materiaaliin… Ja jos tuntuu pahalle elä enää osta mitään mistä et ole varma kaikesta alkuperästä… Järki käteen.. ymmärrän että olet hehkutellut jotain tiettyä vaate merkkiä ja koet että sinulla on vastuu mutta olet vain ihminen ja kulttuja.. ja tehnyt nyt kaiken oikein.. typerintä olisi veivata kaikki mekot roskii tai roviolle…

Ja miehän en tiedä asiasta enempää kuin silmäilin julkaisusi. Saat Paola Suhosen kommenteista. Kia sitä kun julkisesti omalla naamalla tekee julkaisua pitää olla valmis kaikkeen ei niin hyvään.. ja aina kun sanoo omaa mielipidettä on joku joka on toista mieltä. Tsemppiä kaikille

Olet paljon kirjoittanut vaikuttajamarkkinoinnista. Nyt on näytön paikka. Myös vaatteiden kierrättäminen on vastuullista. En näe mitään järkeenkäypää perustelua käytölle enää.

Tottakai sinun kannattaa jatkaa mekkojen käyttämistä! Olet ilmeisesti itse hyväksynyt ” mekkopalkan” ja todennäköisesti silloin iloinnut saamistasi mekoista eli olet osa sitä systeemiä.

Olen ollut Ivanalla työharjoittelussa, nähnyt ja elänyt ne työolot ja joudun kantamaan siellä syntyneitä pahoja fiiliksiä varmaan loppuelämäni. Omistin ennen harkkaa yhden ivanan käsilaukun, mutta vein sen jo kesken harkka-ajan kierrätyskeskukseen. Minusta tuo firma ei ansaitse mitään näkyvyyttä tai kunnioitusta, enkä kannusta ketään käyttämään mitään ivana helsingin tuotteita.

En rehellisesti sanoen ymmärrä sitä mahdotonta mylläkkää, joka syntyi Paola Suhosen kommenteista. Niiden sanojen takana oli ihan oikeaa viisautta. Itse saman ikäpolven kasvattina kuin Paola, hänen uraansa alusta asti seuranneena ja koko tämän somemaailman syntyä ja nousua seuranneena, pystyn allekirjoittamaan hänen sanansa. Nykypäivän somemaailma on täynnä itsensä korkealle jalustalle asettaneita influenssereita niiden ihan oikeasti ammattimaisten ja laadukasta työtä, kuten sinä, tekevien lisäksi. Itse kannan jatkossakin tyytyväisenä Ivana Helsinkini.

Mitäpä jos annatkin mekot Ukrainan pakolaisnaisille Suomessa.
Arvelisin, että kaikille tulisi hyvä mieli.

Paola Suhonen suuntasi kritiikkinsä ammattiasi kohtaan. Itse olet usein esitellyt merkkiä ja esiintynyt Ivana vaatteissa. Jos sinua ei häiritse, että myös sinun ammattitaitosi julkisesti kyseenalaistettiin, niin sen kun jatkat käyttämistä ja samalla myönnät kritiikin oikeaksi. Itse en kyllä käyttäisi.

Totta kai käytät mekkojasi. Mietipä missä ja miten tämän päivän vaateteollisuutta tuotetaan ja millaisissa oloissa oikeasti vaateita tehdään.
Juuri tilasin uuden Ivanan mekon, puuvillaisen, upean, upealle naiselle.
Ja aina voi lähteä meillä Suomessa, jos työolot ei miellytä. Maailmalla ei juurikaan voi, mikäli haluaa survive. Näin sitä 11 vuotta. Nyt ilolla ostan Ivanan mekkoja! Työolot selvitetään työpaikan sisällä, ei julkisuudessa ja jos ei miellytä, aina voi lähteä. Elämä on valintoja, mä valitsen Ivanan❤️ Kiitos että olet Paola Suhonen

Mitä epäeettistä siinä on, jos annat/myyt/lahjoitat mekot, joita et tahdo enää pitää, jollekin joka haluaa tai jonnekin, josta tällainen ihminen voi mekon löytää/ostaa. Roskiin heittäminen sen sijaan olisi kyllä minunkin mielestäni typerää. Varmasti riittää ihmisiä, jotka mekot yhä kelpuuttaisivat.

Samaa mietin. Mun mielestä, jos haluaa ja kehtaa käyttää niin käyttää. Itse pistin omani kiertoon, mutta en arvostele toisten vaatetusta. Jos taas ei kehtaa käyttää niin miksi säilöä kaapissa eikä laittaisi kiertoon?

Itse myin omat mekot eteenpäin. Ei tuntuisi enää hyvältä käyttää niitä.

-Elisabeth

Hei,
Olen IVANAHelsinki fani yrityksen alusta asti. Olen seurannut keskustelua ja olen todella pettynyt. Eihän näissä lehtijutuissa ole kuin yksi puoli ja vain joidenkin ”vaikuttajien” mielipiteitä ja tietysti harmillista tietoa harjoittelussa olleilta. Mistä tietää mikä on totta mikä ei? Tiedätkö kaikkien käyttämiesi vaatteiden valmistuksesta ym. kaiken?
Olen Paola Suhosen kanssa samaa mieltä siinä, että olemme menossa aivan väärään suuntaan ja pinnalliseen feikki/netti/some-maailmaan. On vain hyvä esimerkki nuorille, että joku vetäytyy somesta.
Aion käyttää vanhoja IvanaHelsingin mekkoja ja ostaa myös uusia. Tämän kesän mallisto on aivan ihana!

Minua ehkä vaivaa vähän tämä sama myös. On toki kurjaa, jos työntekijälle tai harjoittelijalle tarjotaan huonoja työoloja, MUTTA
kyllä aikuisen ihmisen pitäisi osata ottaa työelämässä myös vastuuta itsestään. Jos ei tarjottu työ tunnu hyvältä tai oikealta, on asia nostettava keskusteluun jo siinä hetkessä, ei vasta ”sitten joskus”, kun ”kaikki muutkin”.
Nuorten kesätyöt ovat meidän aikuisten vastuulla, mutta aikuisten omasta työelämästä jokaisen on kannettava rippusen vastuuta myös ihan itse.

Minusta on epäeettistä heittää kauniita ja hyvänlaatuisia sekä täysin käyttökelpoisia vaatteita roskikseen. Jos minulla olisi minkki- tai joku muu arvokas turkki, käyttäisin senkin loppuun. En sitten tietysti enää ostaisi uusia ”epäeettisiä” vaatekappaleita sen jälkeen. Onko kyse omasta turhamaisuudesta olla ”poliittisesti korrekti” toisten silmissä vai mistä?

En missään nimessä kannustaisi sinua heittämään mekkoja pois. Kuten itse sanoit, vahinko on jo tapahtunut. Olet käyttänyt vaatteisiin paljon rahaa ja työaikaa. Mekot näyttävät upeilta päälläsi ja jos itsestäsi tuntuu hyvältä käyttää niitä ja ne tuntuvat päällä edelleen hyvältä, sinuna käyttäisin niitä. En kuitenkaan antaisi merkille enää näkyvyyttä somessa tai ostaisi uusia.

Jos olisin sinä, niin ilman muuta pitäisin jo olemassa olevia Ivanan vaatteita (sopii sinulle täydellisesti). Mutta uusia en tietenkään ostaisi ennen kuin yritys on tehnyt tiettyjä muutoksia todistetusti.

Ymmärrän dilemman. Nuo mekot ovat sinun päälläsi kuitenkin tosi kauniita, sääli olisi jättää käyttämättä. Käyttäisin ja nauttisin omasta ja mekkojen kauneudesta ja jättäisin syvällisemmät pohdinnat uusien vaatteiden hankintoihin.

Tieto lisää tuskaa. Vaikka ostohetkellä ei ko.asioita tiennyt, onko se ok jälkikäteen työntää pää pensaaseen, ja jättää reagoimatta asiaan? Omilla valinnoillaan edelleen lisätä julkisuutta tuotteelle, joka ei ehkä sitä ansaitse. Millasia ajatuksia itselläsi herää, jos näet jonkun somejulkun päällä esimerkiksi turkista, tai Niken/ Adidaksen lapsityövoima-hikipajan myrkyillä kyllästetyt kengät, tai mainostavan Sheinin valikoimaa?

Käyttäisin vaatteita, koska ei niiden poisheittäminen ja uusilla korvaaminenkaan eettisesti ja kulutuksen kannalta hyvä vaihtoehto olisi. Asukuvista ja blogista jättäisin pois, koska sinulla on kuitenkin paljon seuraajia joiden mielipiteisiin ja -haluihin voit vaikuttaa – et ole aiemmin tiennyt ongelmista, mutta nyt voit olla antamatta lisää näkyvyyttä. Näin ainakin itse tekisin.

Hyvä että asia pohdituttaa! Mutta miksi nämä mekot olisi sen kummempia kuin koko muu vaatekaappisi, tai kodin sisustus? Kuinka paljon tiedät kaiken muun ostamasi ja käyttämäsi eettisyydestä? Hyvä että näitä tapauksia nousee aika ajoin esille niin tietoisuus kasvaa, mutta keskustelun jättäminen yhden tapauksen tasolle ei riitä, kun ongelma on rakenteellinen. Eli siis toivottavasti näiden kautta voisimme pohtia kuluttamista ylipäänsä, ei vaan sitä mitä yhden tietyn brändin käyttäminen tekee omalle imagolle.

Tosi hyvä kysymys tässä. Blogissa on kuitenkin kehuttu kai ainakin Zaran farkkuja ja joskus esitelty yksittäisiä H&M-ostoksia, niin tuleeko niistä vaatekaappia avatessa samanlainen ristiriitainen olo? Inditexin ja HM:n ongelmat on kuitenkin olleet vuosia jo tiedossa.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa jatkaisin varmaankin itselleni tärkeiden vaatteiden käyttöä mutta pitäisin ne mahdollisuuksien mukaan poissa vaikuttajakanavista. Laajemmin puolestaan pohtisin edellisen kommentoijan kysymyksiä ja mm. sitä, että suomalaisvaikuttajien epäreilu kohtelu herättää ajatuksia mutta kestämätön tekstiilituotanto ihmisoikeuksia riistäen ei niinkään. (Ihan luonnollista että lähempänä olevat asiat koskettaa enemmän, siksi näitä on hyvä pysähtyä erikseen miettimään.)

En ole koko Ivana keissiä seurannut kuin parin otsikon verran, joten en osaa siihen ottaa mitään kantaa.

Suhtaudun selvästi vaatteisiin myös enemmän pelkkinä vaatteina, sillä ihan hyvillä mielin pukeuduin IvanaHelsinki -mekkooni pääsiäisenä. Ihan vaan, koska pidän siitä.

Kyse on kunnioituksesta. Moni vaikuttaja oli tehnyt hyvää hyvyttään( mekkopalkalla, eli käytännössä ilmaiseksi), töitä Ivanan hyväksi, koska oli ajatellut, että haluaa tällä tavalla tukea kotimaista naisyrittäjää.

Mä teen suurimman osan duuneista palkalla, mutta joskus sitä haluaa käyttää omaa asemaansa sellaista brändien hyväksi, joilla ei ole mahiksia maksaa markkinoinnista. Kun sitten jälkikäteen kuulee, että omaa työpanosta on vähätelty, se ei ole kovin cool. Varsinkin,kun on päivänselvää, miten yritys on tukeutunut vuosia myynnissääm vaikuttajiin. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä Ivanan liikevaihto 22-23, kun kukaan ei enää tee heidän kanssa yhteistyötä. Uskon, että tulos tulee romahtamaan.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X