Näissä asioissa olen kääntänyt takkini!

Yksi vinkki, jonka olen antanut (kysyttäessä) aloitteleville somettajille, on se, että koskaan ei kannata kirjoittaa/puhua valheita. Jos ja kun on aiheita, joista ei halua puhua (niiden oikeilla nimillä), silloin ei kannata puhua ollenkaan. Valehtelu itsessään on toki jo kyseenalaista, mutta somessa on sellainen puoli, että vuosien saatossa ei enää todellakaan muista, mistä on joskus kirjoittanut. Ja jos ei muista, ei voi muista myöskään, mistä tarinasta täytyy pitää kiinni. Koska aina tulee olemaan niitä, jotka muistaa ensimmäisen tarinan, ja sitten siitä tulee vaan kiusallisia tilanteita.

Mä olen törmännyt tämäntyyppiseen ilmiöön lukuisia kertoja silloin, kun olen vuosien saatossa muuttanut mielipiteeni jonkun asian suhteen, enkä ole muistanut infota asiasta ulospäin. On ihmetelty, miten syönkin nyt leipää X, kun olen aina sanonut, että leipä Y on parempaa. Tai miksi kiharran tukkani lämpöraudalla, vaikka pari vuotta sitten vannoin hiuspatukoiden nimeen.

Tästä syystä onkin tullut tavaksi lisäillä nykyisin kirjoituksiin disclaimereita vähän joka paikkaan, ja kirjoitella tyylillä ”nyt tuntuu tälle” tai ”en ole varma, ajattelenko aina näin, mutta…”. Vähän ehkä tylsää, mutta olipa kyse kynsilakasta, ruuasta, ihmissuhteista tai telkkariohjelmamausta, harva asia kestää ikuisesti muuttumattomana.

Kun viime viikolla instagramissa ihmeteltiin, miten mulla oli hame päällä, vaikka olen ennen käyttänyt vain mekkoja, jäin miettimään, missä muissa asioissa mieli on muuttunut. Tässä listaa:

• Juusto. Ennen halveksuin kevytjuustoja, nykyisin mulle on aivan sama, onko mun arki-iltapalaleivän päällä oikeaa kermajuustoa, 5% Polaria vai jotain siltä väliltä.
• Kynnet. Mä en voinut vuosikausiin kuvitella itselläni pitkiä kynsiä, mutta nyt mulla oli koko kesän pitkät kynnet, ja tykkäsin niistä kovasti. Tällä hetkellä on taas lyhyet, mutta mistäs sitä jatkosta tietää.
• Urheilu. Inhosin ennen, rakastan nyt niin, että oikein innostuttaa ajatella salille menoa.
• Me too. Kun ilmiö tuli julki, ajattelin asioista aika kapeakatseisesti. Tyyliin: ”Mitä sitten, jos tyttöjen perään välillä vihellellään. Ei se ketään tapa. Turhaa liioittelua.”  Öh, tota, noloa. Kyllä kaikenlainen epäasiallinen käytös on vaan epäasiallista sontaa. Piste.
• Lakanat. Ennen meillä vaihdettiin ne joka viikko, nykyisin pari kertaa kuussa.
• Valot. ”Kuka mummo jaksaa napsutella valoja koko ajan päälle ja pois?” #energiakriisi# KLIK,KLIK,KLIK,KLIK.
• Pasta Carbonara. Ennen musta ainoassa oikeassa pekonipastassa kuului olla kuohukermaa. Nykyisin – Hanna G.:n ohjeella –  riittää pekonin kaveriksi pelkkä keltuainen,mustapippuri ja parmesaani.
• Hameet. Minä ennen: ”Ei lainkaan mun juttu.” Minä nykyisin: ”Voisko ollakin?” 
• Pyykinpesu. Pesin jääräpäisesti pyykkiä vuosikaudet lajitellen vaatteet liiankin tarkasti värien mukaan. Nykyisin luotan siihen, että lähestulkoon kaikki värikkäät voi pestä yhdessä, tummat yhdessä ja valkoiset yhdessä. Ja totta kai neuleet. Mutta tällä tavalla säästyy valtavasti aikaa, vaivaa ja energiaa. Eli kyllä: Olin väärässä, kun sanoin, että sinisävyiset ja punasävyiset tulee pestä erikseen.

 

Missä asioissa sinä olet muuttanut mielesi viime aikoina?

-Karoliina-