kolmistaan

Kansanomaiset asiat, joista pidän (ilman ironiaa)

Teksti: Karoliina Pentikäinen

Ihanista ihanin Aamukahvilla-Henriikka teki aamulla tosi hyvät IG-storyt siitä, kuinka välillä dialogi esimerkiksi netissä  menee siihen,  että toiset ihmiset ilmaisevat ylemmyydentuntoaan toista ihmisryhmää kohtaan. Tämän ”alemman” ryhmän mestoilla – vaikkapa söpössä kahvilassa – käydään ikään kuin larppaamassa kansanomaista meininkiä, jonka jälkeen voi sitten palata omaan kuplaansa. Sinne vähän ylemmäs.

Postaus kolahti tosi kovaa, koska itse näin ikuisena maalaisena (vaikka kaupungissa asunkin), moni mulle rakas ja tärkeä asia ei ole mitenkään erityisen trendikästä. Tai siis on, jos sen laittaa saatesanoilla ”Mikko Alatalossa on kyllä vanhaa kunnon OG-meininkiä ja noi ironiset lasit kruunaa koko jutun”, mutta jos aidosti tykkää vaikkapa nyt Alatalosta, on asia aivan eri.

Some tietysti on oiva alusta luomaan kuilua ihmisten välille, kun moni normaalin kommunikoinnin sävy ja tapa puuttuu, ja monista asioista tulee kovin mustavalkoisia. Olen myös huomannut, että joskus, kun  joku vaikuttaja tykkää jostain hyvin kansanomaisesta jutusta tai pukee esimerkiksi ylleen jonkun ei-niin-trendikkään-firman kolttuja, täytyy asia ikään kuin selittää ironian kautta. (Tämä on tietysti defenssiä, jonka ymmärrän tätä työtä tehneenä enemmän kuin hyvin!) Monesti vaikuttaja ilmaisee näissä tapauksissa itse jo heti storyn alussa tietävänsä, että kyseessä on jotenkin ”nolo” juttu, jottei kukaan muu pääse lyömään vyön alle ensin. Tyyliin:  ”hei, yleensähän Tokmanni ei ole mikään trendipaikka, mutta mä haluan normalisoida markettimuotia jargon jarjon jargon…”. Tällä vaikuttaja tietysti haluaa pelastaa oman nahkansa, ettei kukaan kuvittelisi, että hän TOSISSAAN puketuisi Tokmanniin, mutta samalla hän tulee arvottaneeksi kauppoja ja samalla myös ihmisiä eri kasteihin.

Nyt kun miettii koko tätä keissiä ja kaiken maailman ironisia viiksiä, tulee tosi typerä olo. Että pitääkö aikuisten ihmisten ihan oikeasti häpeillä sitä, että tykkää tavisjutuista?

Mä listasin tähän mun suosikkeja sieltä ei-niin-trendikkäästä kuplasta, eikä tässä ole mitään ironiaa.

  • Eppu Normaali, Miljoonasade ja oikeastaan kaikki ikivihreät suomirockbändit. Olen elänyt esim. Eppujen tahdissa KOKO elämäni pikkulapsiajoista lähtien, ja mulle nuo sanoitukset tosiaankin kuvaavat tuntojani paremmin kuin yksikään Flown esiintyjä. (En dissaa Flowta, mieletön festari ja osallistun salettiin vielä monta kertaa, mutta ei samalla tavalla kosketa mun hankasalmelaista sielua kuin Tahroja paperilla.)
  • Voikkuleipä, jonka päällä on vaan oikeaa voita ja perusmarkettijuustoa, kuten Polaria tai Oltermannia. Jos jotain haluaa hifistellä, niin pari siivua kurkkua. 
  • Reality-TV-sarjat. Varsinkin, jos niissä aiheena on rakkaus. En keksi parempaa viihdettä. Harvoin fiktiokäsis yltää samalle tasolle viihdyttävyydessä. 
  • Perussuodatinkahvi. Jos en saa espressoa (jonka juon sen tehoaspektin vuoksi – vähemmän juomaa, enemmän kofeiinia), haluan peruskaffen. 
  • Pakettimatkat, all inclusive ja ristelyt. Mä en keksi tähän elämäntilanteeseen parempaa lomaa kuin joku edellä mainittu. Pidän helpoista ja valmiiksi pureskelluista matkakohteista, ja tähän elämäntilanteeseen joku reppureissu tai seikkailumatka olisi kauhistus.
  • Amarillon Chicken Pocket. Kenen mielestä se ei ole muka hyvää? Ylipäätään Amarillo! Vitsi miten pitkän matkan se on kulkenut suomalaisten elämässä.
  • Tuulipuku. Aivan ässä, inhoan palella. Ei haittaisi yhtään, vaikka olisi Pentsun kanssa samanlaiset. 
  • Mariskoolit. Söpöjä ja niihin on mielettömän ihana laittaa karkkeja. En omista yhtään, mutta lainaan äidiltä melkein aina, jos meillä on synttärikemut.
  • Jääkiekko ja pesäpallo. Nyt kun sitä on tullut katseltua viime vuodet enemmän kuin aikaisemmin, vitsi on hyviä lajeja. Tarpeeksi nopeita, jaksaa seurata. Toisin kuin kuningaslaji, jonka aikana meinaa nukahtaa, eikä pelin loppumisaikaa edes tiedä, kun kelloa ei pysäytetä keskeytysten ajaksi. Niinku mitä että? Padelista en viiti edes puhua. 
  • Axe. Syytän teiniaikojeni ihastuksia, mutta kyllä sellainen perus-Axe tuoksuu edelleen oikein hyvälle, jos sellainen löyhähdys sattuu tulemaan kauppakeskuksen käytävällä tai kuntosalin ovella vastaan.
  • Plussakortit, S-etukortit ja muut kantiskortit. Mitä järkeä maksaa jostain tuotteesta enemmän, jos siitä saa yhtä korttia vilauttamalla alennusta?

 

Kerro, mistä ihan tavallisesta ja kansanomaisesta sinä pidät?

-Karoliina-

 

Lue myös

X