Kaksi asiaa, jotka toistuu kerta toisensa jälkeen, kun ihmiset tulevat meille ensimmäisen kerran kylään. Ensin kysytään, paljonko on neliöitä. (Noin 82). Sen jälkeen ihmetellään, miten koti näyttää isommalle kuin mitä neliöt kertoo.
Kun käytiin ensimmäisen kerran katsomassa tätä kotia, oma fiilis oli tismalleen sama. Asunto vaikutti meille oikein passelille, mutta silti ihmetytti, voidaanko muka mahtua kotiin, jossa oli vain reilut 10 neliötä enemmän kuin entisessä. Innostutti, mutta samalla epäilytti, tullaanko mahtumaan. Päätettiin ottaa riski.
Asuminen ainakin toistaiseksi näissä neliöissä on onnistunut oikein hyvin. Mutta kyllähän se vaatii tiettyjä toimenpiteitä. Kuten naapuri kesällä sanoi, “ei näissä neliöissä ole varaa asua ratkaisuilla, jotka ei sovi oman perheen tarpeille”.
Koska pienissä neliöissä asuminen tulee aivan varmasti yleistymään seuraavien vuosikymmenten aikana asuntojen hintojen ja energian hinnan, sekä ekologisen heräämisen vuoksi, ajattelin, että voisin jakaa omat tipsini pieniin neliöihin. Mulla kun ei käytännössä ole ollut viimeiseen kymmeneen vuoteen muita kuin pieniä neliöitä.
VINKKI 1 – POHJARATKAISU
Kaiken lähtökohtahan on asunnon pohja. Jos katsoo vaikkapa Ikean esimerkkihuoneita ja “asuntoja”, huomaa, että neliöillä ei ole juuri väliä, jos huoneen/asunnon toiminnot on saatu sijoitettua juuri oikeaan paikkaan ilman hukkatilaa. Kun lähtee siis etsimään kompaktia kotia, kannattaa ensin miettiä, mihin asioihin tarvitsee ja haluaa enemmän tilaa, ja missä kohdissa voi taas säästää neliöissä.
Meillä oli edellisessä kodissa iso ja kauniin arvokas eteisaula, jossa oli enemmän neliöitä kuin yhdessäkään tämän nykyisen kodin makuuhuoneessa, ja joka oli käytännössä aivan turhaa hukkatilaa. Tällaisia tiloja siis kannattaa vältellä, vaikka kauniita ovatkin.
Nykyisessä kodissa neliöt on sijoitettu juuri niin kuin toivottiinkin. Olohuone on suhteessa iso, ja sinne mahtuu iso ruokapöytä, joka oli yksi kriteeri kotia ostaessa. (Pöydän piti mahtua siis keittiöön tai olkkariin.) Toisekseen me toivottiin kolmea makkaria, ja ne saatiin. Pieniähän nuo ovat kaikki, mutta sillä taas ei ollut merkitystä – pääasia oli, että kaikille löytyy oma, ovella suljettava paikka, joka mahdollistaa rauhoittumisen, yksityisyyden ja sen, että ihmiset voivat mennä nukkumaan pienessäkin kodissa eri aikaan ilman, että muiden on lopetettava jutustelu ja puuhastelu metelin pelossa.
Vessat eivät vie tilaa neliöitä, koska sata vuotta sitten ei tunnettu esteettömyyttä yhtä hyvin kuin nykyisin.
Ainoa asia, jossa neliöt olisi voitu käyttää vielä paremmin, olisi ollut se, jos olkkarin ja keittiön olisi saatu tupakeittiöratkaisu.
VINKKI 2 – OMAT TILAT, VAIKKA PIENETKIN
Pienissä neliöissä perhe on totta kai hyvin paljon yhdessä ja samoissa tiloissa. Mutta tästä huolimatta jokainen tarvitsee omaa tilaa. Tai siis meillä ainakin tarvitaan, jotta asumismukavuus säilyy. Tämä oli yksi syy, miksi maaliskuun remontissa aikuisten makuuhuoneen seinä vedettiin kiinni, ja huoneeseen asennettiin ovi. Samoin esikoisen huoneen äänieristeremontti tähtäsi samaan – nyt omat tilat on myös akustiikan kannalta paremmin omia tilojaan.
Mun vinkki onkin, että jos pieniin neliöihin on tarkoitus muuttaa, kannattaa jo etukäteen pohtia, miten jokaisen yksilön oman tilan tarve asunnossa toteutuu. Voiko huonejärjestystä muuttaa, voiko tiloja ajatella luovasti ja olisiko jonnekin tarvetta rakentaa lisäseinä? Avarat tilat on kauniita ja ihania, mutta ei välttämättä käytännölliset perheen kanssa.
VINKKI 3 – KODIN “LISÄNELIÖT”
Mä olen asunut Helsingissä pienessä kodissa, jonka taloyhtiön yhteiset tilat oli loistavat. Löytyi monta saunaa, iso pyykkitupa, kaksi kuntosalia ja lämmin – asunnon kokoon nähden valtava – varasto. Vaikka tuon kodin omat neliöt oli pienet, auttoi nämä ulkopuoliset tilat elämää hurjasti.
Meillä on nykyisessä kodissa harmittavan pieni varasto (koska itse koti on laajennettu kellariin), mutta toisaalta nykyisessä kodissa on iso taloyhtiöpiha, joka varsinkin kesäisin on oman kodin jatke. Kun muuttaa kompaktiin kotiin, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä kaikkea löytyy maksettujen neliöiden ulkopuolelta. Onko hyvä parveke tai piha? Onko loistava kerhotila tai harrastehuone tai yhteinen uima-allasosasto? Pienissä tiloissa varastolla on myös tärkeä merkitys, koska esillä eteisissä voi olla aina vain kyseisen kauden vaatteet.
Tässä kolme ensimmäistä vinkkiä! Sarja jatkuu myöhemmin!
-Karoliina-
Kommentit (7)
Lasketaanko tuohon 82 neliöön kellarissa olevat tilat myös? Vai tulevatko yläkerrassa olevien varsinaisten asuinneliöiden päälle?
Kolmen lapsen kanssa elämä alle sadan neliön vanhassa talossa toimi, vaati kyllä joka sopen järkevää käyttöä ja sopeutumista. Muutto ei tullut mieleenkään. No kahden teinin (tyttö/poika) ja yhden nuoremman kanssa ei enää toiminutkaan. Tuntui kurjalta, kun yökyläilyt oli hankalia järkätä ja oman tilan tarvetta kaipasi jokainen, myös me vanhemmat. Nyt asumme talossa, jossa on tilaa kavereille, vieraille, isomman porukan kokkailuun ja etätöiden tekemiseen. Myös kodinhoitohuone on lähes luksusta! Pakko ollut myöntää, että lisäneliöt toi tässä elämäntilanteessa arkeen paljon uutta hyvää, vaikka entinen koti niin rakas olikin.
Hei. Ruokailetteko arkisin yhdessä olohuoneessa vai vuoroissa keittiössä? Itse kokisin teidän wc, suihku ja pyykinpesujärjestelyt liian epäkäytännöllisiksi. Teinille antaisin myös alakerran huoneen että saisi kavereita kylään. 🙂 Meilläkin ehkä vähän neliöitä mutta itselle tärkeintä että ne on käytännöllisiä neliöitä arjen sujumisen kannalta.
Mä kans mietin,et jos teidän esikoiselle tulee vaikka kolme kaveria yökylään tai muuten vain kylään,missä mahtuvat nukkumaan tms ? 🙂
Olemme asuneet myös aina pienissä ja kompakteissa kodeissa ja se on riittänyt hyvin viisihenkiselle perheelle ja vieraille ainakin silllin kun kyseessä on ollut juhlat yms. niin että ollaan vietetty yhdessä aikaa.
Yhden huonon asian olen kuitenkin nyt huomannut mikä välillä harmittaa. Koululaiset tykkäävät olla kylässä tai tuoda kavereita kylään. Ja tykkään myös itse siitä, että talossa on elämää. Mutta olen huomannut, että menevät mielummin sen kaverin kotiin missä tilaa on enemmän tai sieltä löytyy harraste/nuorisolle isommat tilat tai oma kerros, jotta saavat paremmin omaa tilaa ja olla rauhassa. Meillä kyllä on jokaisella lapsella omat huoneet mutta sinne hankalasti mahtuu 4-6 kaveria samaan aikaan. 1-2 kaveria ihan jees. Ja myös se, että asumme yksi tasoisessa kodissa vähän häiritsee, tai se, että päiväkoti-ikäinen on liian utelias isompien touhuista. 😊
Kyllä välillä tännekkin tulevat leipomaan/kokkailemaan ja hengaamaan mutta tiedostavat silloin, että yksityisyys ja jutut eivät välttämättä jää heidän keskiseksi. Toisaalta se on hyvä vaivihkaa ilman stalkkausta saada kuulla juttuja ihastuksista yms. Vaikka kyllähän nuo muutenkin aika avoimesti kertovat asiansa mistä tykkään.
Meillä on vähän sama tilanne. Onneksi leipomani mokkapalat (aina pakastimessa) houkuttelevat lasta
kavereineen meille 🙂
Lasketaan joo mukaan! On ihan (yhtiövastikellistakin) asuintilaa.