Toiveet ja lupaukset vuodelle 2023

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Mä rakastan puhtaalta pöydältä aloittamista, joten vuodenvaihde on mulle erityisen mielekästä aikaa. Mulla on ollut kokemusta muutamastakin käänteentekevästä vuodesta, jossa kaikki on alkanut juurikin ilotulitusrakettien loisteessa esitetyistä toiveista ja päätöksistä, joten uskon uuden manifestointiin ihan täysillä.

Tänään mä koen, että olen nyt tässä hetkessä tosi hyvässä pisteessä mun elämässä kaikin puolin, joten ajattelen, että jos elämä jatkuu näin, ei suuria muutoksia tarvita. Suurin haave totta kai on oma ja läheisten terveys. Ilman sitä ei ole mitään.

Mutta jos joitain toiveita saisin esittää itselleni ja maailmankaikkeudelle, tässä olisi muutama:

1. Juurikin se terveys. Voisiko tänään olla vuosi, jolloin ei sairasteta perheenä niin paljon? Yritetään tehdä vielä paremmin ne asiat, mihin itse voidaan vaikuttaa. Ja sitten kestetään ne hetket, joihin ei voida. 
2. Liikunta. Haluan kehittyä liikkujana entisestään. Isoin pyyntö on se, että aito into ja iloa liikkumiseen säilyy. Kakkostavoite on se, että alkaisin saada muitakin kuin hyvän mielen tuloksia liikunnalla. Käytännössä se tarkoittaa kai enemmän kilsoja ja enemmän painoja. Suurin haaste liikunnassa tulee olla aikataulujen sovittamisen kanssa, joten sitä pitää työstää perheenä ja pariskuntana. 
3. Omien rajojen pitäminen ja terve itsekkyys. Mä olen ollut aikaisemmin sellainen, että jupisin ja kiroilin, kun olin liian ahtaalla, mutta silti painoin pää punaisena menemään ilman, että mietin omaa jaksamistani tai rajojani. Ensi vuonna opettelen pitämään työajan työaikana ja stressin poissa mun kehosta. Tämä pätee niin kaikkiin duuneihin kuin henkilökohtaiseen elämäänikin. Haastehan tässä on se, että olen (ollut) itse itseni pahin orjapiiskuri. 
4. Henkinen hyvinvointi ja omien ajatuskelojen kyseenalaistaminen. Vuonna 2022 opin, että omia, tosi juurtuneitakin ajatusmalleja voi muuttaa ja ihmisenä voi kehittyä. Vuonna 2023 (ja ikuisesti) tavoitteena avoimempi mieli ja itsemyötätunto. Olen päästänyt jo monesta mun pelosta ja rajoitteesta tänä vuonna, enkä malta odottaa, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. 
5. Somen vieminen uuteen suuntaan pienin askelin. Tein viime syksynä päätöksen, ettei yksikään mun kaupallinen kampanja nojaa vuonna 2023 lapsiin. Tarkoitan tällä sitä, ettei yhdenkään kaupallisen yhteistyön onnistuminen saa olla kiinni siitä, onko lapset kuvissa vai ei. Toisin sanoen aika varmasti saan heittää hyvästit mun tosi pitkäaikaisille lastentuote- ja vaateyhteistöille, mutta sitten se on niin. Toki lapset voi näkyä joskus kaupallisessa sisällössä sivuhenkilöinä ja aivan varmasti näkyvät anonyymisti ei-kaupallisessa sisällössä kuten tähänkin asti, mutta tämä on tosi iso harppaus mulle vaikuttajana, jonka tekeminen alkoi 2011 juurikin lapsisisällöstä.  Silloinhan kuvasin pääasiassa KAIKKIIN blogikuviin vain esikoistani.  Mä tykkään kirjoittaa perhesisältöä ja 95% mun IG:n seuraajista sitä myös toivoi*, mutta sitäkin voi tehdä niin monella tapaa. Äitinäkökulmaa vielä enemmän lasten asioiden sijaan. 
6. Uni.  Me aloitettiin miehen kanssa jo syksyllä sellainen projekti, jossa alettiin priorisoida meidän unta. Käytännössä se tarkoitti sitä, että mentiin unille 15 -90 minuuttia aikaisemmin unille kuin mihin oltiin totuttu. Se on tehnyt valtavan hyvää!! Kyllä välillä lipsutaan nukkumaanmenoajoista, mutta pääosin ollaan sängyssä jo ennen kymppiä, ja sitä menoa meinataan jatkaa. Ennen unta mä luen nykyisin aina kirjaa, ja se tuo unen paljon makoisammin kuin sinisen valon tuijotus. Ehkä vuoden 2023 aikana meillä ei enää kukaan myöskään herää ja herättele öisin.
7. Some. Mä rakastan somea. Se on mun työ ja samalla tapa ilmaista itseäni. Mutta huomaan rullaavani IG:ssä ihan turhanpäiväisestikin TUNTEJA päivässä. En tavoittele kuuta taivaalta, mutta jotkut somen aikarajat on käynyt mielessä. Ehdotuksia tämän suhteen saa antaa!

Millaisia lupauksia ja toiveita sulla on vuoden 2023 suhteen?

-Karoliina-

Kuva: Pixabay

*kysely @karoliina_pentikainen -tilillä Instagramissa  joulukuussa 2022