5 x kirjavinkkiä alkavalle toukokuulle

Hanna Brotherus, Ainoa kotini. Olin viime viikolla Hanna Brotheruksen pitämässä koulutuksessa, ja koska tykästyin häneen siellä valtavasti, päätin aloittaa hänen kirjansa. Mulla on sellainen kuva, että luin tätä kirjaa joskus jo aikaisemmin, mutta ilmeisesti aika ei ollut silloin kypsä. Tällä kertaa kirja teki todella painavan jäljen, näin siitä jopa unta. Kirja, eräänlainen Brotheruksen omaelämänkerta,  on kirjoitettu eriskummallisen rehellisellä ja avoimella tavalla olematta silti millään tavalla tirkistelyä tai kiusallista luettavaa. Kirjan sivut täytyy perheestä, rakkaudesta, työstä, kehosta ja ylipäätään elämästä yltäkylläisesti. Brotheruksen tapa tehdä kauniita lauseita on ihmeellinen.

Karita Tykkä, Hyvä elämä – Tasapainon voima. Sain kirjan syntymäpäivälahjaksi mun mieheltä. Ihan ensimmäisenä kiinnitin huomion kirjan visuaaliseen ilmeeseen. Sitä on ihana katsella ja selailla. Itse kirjan sivut on täynnä erilaisia hyvän elämän teemoja resepteistä harjoituksiin ja pidempiin pohdintapätkiin. Mun mielestä kirja toimiikin parhaiten sellaisena oppaana, jonka pariin voi palata ja joskus riittää yksi sivu, joskus sitä voi lukea pitkät hetket putkeen. Tasapainon voima on Hyvä elämä -sarjan kolmas kirja. Mä ihailen Tykän harkittua ja viimeisteltyä some-sisältöä, mutta samalla hänen sisältönsä tuo välillä myös paineita. Kirja kuitenkaan ei herätä paineita, vaan toimii aidosti elämän apurina.

Juha Itkonen, Teoriani perheestä. Mä olen lukenut kaikki Itkosen kirjat, joten ei yllätys, että pidin tästäkin. Ilmeisesti tämä omaelämänkerrallinen pohdinta, jossa kuljetetaan nykyisyyttä ja mennyttä samoilla sivuilla, puhuttelee nyt minua, kuten Brotheruksenkin kirjassa. Kirja kertoo Itkosen lapsuudenperheestä ja nykyisestä perheestä rinnatusten. Tarinoissa Itkonen heijastelee omaa vanhemmuuttaan suhteessa omiin vanhempiinsa.  On ihanaa lukea aidoista perheistä. Oman lisänsä tarinoihin tekee se, että Itkosellakin on kaksoset. Jollakin tapaa kirjan kohdat juuri heistä oli erityisiä, koska Itkonen olisi osannut pukea sanoiksi niin hyvin ne asiat, joita itsekin tunnen ja näen.

Aurora Airaskorpi, Vapauden tavoittelijat, Miksi haluamme irti palkkatyöstä. Mä muistan, että olen törmännyt Airaskorpeen joskus kymmenen (?) vuotta sitten työkuvioissa, mutta en saa päähäni, missä yhteydessä. Tartuin kirjaan BookBeatissa kuitenkin sillä perusteella, että kirjailijan nimi herätti assosiaation. Kirja kertoo ihmisistä työelämän ja vapaudenkaipuun keskellä. Mä olen itse pohtinut valtavasti omaa suhdettani työhön (ja sitä kautta arvoihini), joten kirja tuli kun tilauksesta. Mä pidin kirjassa erityisesti siitä, ettei siinä vaan kannustettu hyppäämään pois oravanpyörästä, vaan kirja aidosti kertoo, mitä hyppäämisen jälkeen tapahtuu. Monestihan tällaisissa kirjoissa hehkutetaan hyppyä, mutta ei realistisesti tarkastella sitä, ettei kaikki hypynkään jälkeen ole vain ruusuilla tanssimista. Tästä kirjasta voi siksi oppia niin paljon, että siinä hypyn hyvistä ja huonoista puolista puhutaan analyyttisesti.

Maaret Kallio&Susanna Ruuhilahti, Murkens – pullopostia mereltä.*  Kirja on satutietokirja tunteista ja vuorovaikutustaidoista. Kirjassa Murkens haluaisi saada käsiinsä pullopostin, mutta se ei ole ihan yksinkertaista. Siksi sen saavuttamiseksi tarvitaan monen ystävän apua, koska jokaisella ystävällä on jokin erityistaito, joka vie Murkensin tavoitetta eteenpäin. Mä pidän valtavasti näistä ”uuden ajan lastenkirjoista”, joissa jotakin taitoa, teemaa tai ohjetta kuljetetaan älykkäällä tavalla eteenpäin, eikä tyylillä ”roskat pitää poimia”.  Julia Savtchenkon kuvitukset on mielettömiä.

-Karoliina-

*kirja saatu