Meillä muodostui viime talvena A:n kanssa oikeastaan ihan sattumalta sellainen tapa, että alettiin valmistamaan sunnuntaiaamuisin seuraavan viikon päivälliset joko kokonaan tai ainakin prepaten niin, että ruuat oli helppo lämmittää tai koota myöhemmin viikolla. En oikein muista, sovittiinko me koskaan, että “tällä tavalla toimitaan”, vaan tapa tuli meille ihan kuin vahingossa.
Nyt, kun arkea on ehditty elää kesälomien jälkeen jo pari viikkoa, ollaan siirrytty kesän huithapeli-ruokailuista taas normaaliin ruokarytmiin (ainakin arkipäivisin). Ja tämähän tarkoittaa sitä, että sunnuntaipreppaus on taas täällä.
Kun postasin aiheesta jotakin pientä Instagramiin, moni halusi kuulla, mitä me valmistellaan ja miten. Tässä siis kuluneen viikon preppaukset, joista lämpöisiä ruokia riitti meille neljäksi päiväksi, eli näistä syötiin sunnuntain lounas ja päivällinen, sekä maanantain, tiistain ja keskiviikon päivälliset. Normaalisti me pyritään preppaamaan safkaa niin, että siitä riittää myös torstaille, mutta tällä kertaa olin yksin kokkailupuikoissa sunnuntaina ja aineksetkin loppuivat vähän kesken, joten pientä ruosteessa oloa vielä havaittavissa tässä käytänteessä näin kesän jäljiltä. Torstaina vedettiinkin sitten Kokkikartanon sopat ja pikamunakkaat. Prepattuja kasviksia ja napsintavälipaloja riitti tosin perjantaille asti. Perjantain ja lauantain ruokia me harvoin prepataan tai suunnitellaan etukäteen. Silloin on kiva mennä flowlla, syödä enemmän “herkkusafkoja” ja esimerkiksi tilata ruokaa tai käydä ravintolassa.
MUN VINKIT RUUAN PREPPAUKSEEN:
- Kuori ja pilko iso määrä kasviksia ja juureksia kerralla. Menee samalla sotkulla ja vähemmällä vaivalla useampaan ateriaan. Tässä kuvassa on esim. perunat siivutettu (peruna-nacho-peltiin) ja kuutioitu (siskonmakkarasoppaan). Samoin porkkanat kuutioitu (keittoon) ja tehty tikuiksi (välipalanapsintaa varten).
- Juurekset ja kasvikset kestää prepattuina todella pitkään, jos ne vaan laittaa puhtaisiin, ilmatiiviisiin astioihin kylmän veden kanssa jääkaappiin.
- Pasta kestää hyvin keitettynä jääkapissa. Varsinkin, jos siihen lorauttaa vähän öljyä (ei mene könttiin). Tosin, eipä pastan keitto hirveän paljoa aikaa vie, mutta toisaalta, miksi ei keittäisi kerrallaan paria annoskertaa yhden sijaan.
- Pestoa kannattaa tehdä iso satsi kerralla, koska se toimii hyvin myös leivän päällä levitteenä.
- Lihat tykkään pilkkoa ja/tai paistaa etukäteen, mutta harvemmin valmistan liharuokaa täysin valmiiksi vielä sunnuntaina, jos sitä ei syödä maanantain tai tiistain aikana. Eli jos teen esim. makaronilaatikon preppauksen keskiviikolle tai torstaille, saatan paistaa jauhelihan etukäteen, keittää jopa pastat etukäteen sunnuntaina, mutta kokoan laatikon munamaidon kanssa vasta syöntipäivänä.
- Kun preppaat ruokaa, tarkista tuotteiden säilyvyyspäivämäärät hyvin ensin, jotta ruoka on syömäkelpoista vielä siinä hetkessä, kun ateria on suunniteltu nautittavaksi.
- Hedelmät säilyy samalla tavalla kylmässä vedessä pilkottuna ja kuorittuna kuin kasviksetkin.
Mitä preppausvinkkejä sä antaisit? Varsinkin välipalakasvisten ja hedelmien preppaus on musta tosi kiva tapa lisätä omaa ja lasten terveellistä napsimista.
Viikolla syötyjen ruokein reseptit vielä jakoon: Vegaanipeston ohjeen löydät tästä ja peruna-nachojen ohjeen tästä.
-Karoliina-
Kommentit (44)
Herättipä keskustelua tämä mielenkiintoinen aihe! Mielestäni preppaus tai ylipäätään ruuan valmistaminen ennakkoon on tosi hyvä tapa helpottaa arkea. Itse koen, että työpäivän jälkeen väsähtäneenä ja nälkäisenä ruuanlaitto ei ole niin mukavaa puuhaa, mutta iltaisin se on huomattavasti mielekkäämpää. Usein siksi tulee valmistettua ruoka seuraavaa päivää varten joko kokonaan valmiiksi tai vähintään pilkottua esim. keittoa varten kasvikset. Tuo säilyvyysasia on pohdituttanut minuakin enkä sen vuoksi ole muutamaa päivää pidemmälle ruokia tehnyt. Paljon puhututtaneen makaronilaatikonhan voisi toisaalta varmaan myös pakastaa, jos kokonaan tekisi ennakkoon ja säilyvyys pidemmälle epäilyttää. Toki en tiedä miten pakastaminen vaikuttaa sen koostumukseen ym. Sosekeitot ainakin toimii hyvin pakastamisenkin jälkeen. Pinterestistä löytyy aika paljon vinkkejä preppaukseen, taidanpa mennä vielä vähän sinne inspiroitumaan 🙂 Mukavaa viikonjatkoa!
On jäänyt mieleen, että kirjoitit aiemmin valmistavasi ihan joka ilta vihannekset ja hedelmät aamun tuorepuristettua mehua varten? Eikö siinä samalla voisi kuoria hedelmät syötäväksi ettei tarvitse mitään limaisia viikon vanhoja syödä? Lisäksi teet aamun smoothien valmiiksi illalla? Onko se tapahtuu vielä käytössä?
Kesällä ollut taukoa mehun teosta, ja itse asiassa keväällä aamumehu siirtyi iltamehuksi. Silloin mies pilkkoo mehuainekset mehuntekohetkellä. Nykyisin harvoin syödään enää smoothieta. Tuorepuuroa (prepattuna) tai peruspuuroa aamulla keitellen.
Meillä tehdään isoja satseja ruokaa, joista riittää viisihenkiselle perheelle aina noin pariksi päiväksi kerrallaan. Broileria ostetaan tarjouksesta/ hävikkialesta ja pilkotaan pakasteeseen valmiiksi. Valmiista suikaleista en välitä.
Kaikki ruokavinkit ja arkea helpottavat asiat kiinnostavat. Työpäivän päätteeksi on kurjaa alkaa kiireellä laittamaan ruokaa. Kokkailu on kivaa, kun siihen on aikaa.
Ehkä siksi juuri myös tykätään tätä tehdä sunnuntaisin, koska silloin siihen on aikaa paneutua enemmän!
En yleensä ikinä kommentoi (harvoin luen mitään blogeja etes), mutta onpa se kumma että tuntuu, että mitä vain sinä kirjoitat, niin aina on joku etsimässä sieltä maailmaa suurempia merkityksiä, lukemassa rivien välistä jotain inhottavaa ja täysin lyttäämällä jotakin, mitä kirjoittelet. Ihmiset eivät nähdäkseni muista, että tämä on kertomusta siitä miten, sinä tai teidän pere tekee asioita, ja hyö voivat tehdä ihan miten itse lystäävät.
Jos joku on oikeasti kiinnostunut ruokahygieniasta, sen voisi sanoa aika paljon kivemminkin, ja nuo sanavalinnat paljastaa, että ihan ilkeyksittään haluavat sanoa inhottavasti. Harvapa näitä uskaltaisi näin sanoa päin naamaa, tai etes kehtaisi.
Kivaa viikkoa kirjoittajalle, ja parempia päiviä myös ikäville kommentoijille!
Hei syysvaahtera ! Et juurikaan lue blogeja ja silti kirjoitat,että lähes aina täällä on negatiivisia kommentteja ? Jos et lue,mistä tiedät että on negatiivisia ? Hyvä,että asioista keskustellaan.Tuntuu vaan,että useimmat mielellään nostavat omaa toimintatapaa korkeammalle kuin muiden..Itse teen aina niin jne…
Kiitos ja kivaa viikkoa myös sinulle, Syysvaahtera!
Mä tein opiskeluaikoina itselleni makaronilaatikon sunnuntaina ja siitä riitti torstaihin saakka päivällinen, kun lounaan söin koulussa 😀 Jostain syystä en ole nyt saanut lasten kanssa tämmöstä preppausta tehtyä. Heinäkuussa oltiin kaksi viikkoa mökillä, joista ekalla viikolla siellä oli minä, mun sisko ja mun neljä lasta. Me todettiin siskoni kanssa ettei haluta olla koko viikkoa keittiössä joten tehtiin 3x annos makaronimössöä ja nakkikeittoa. Oltiin tunti keittiössä ja siinä oli meidän ma-to lounaat että päivälliset. Saatiin vähän vaihtelua ja lapset ei kertaakaan sanoneet ”en syö” kun molemmat oli heille mieluiset vaihtoehdot 😀 Ehkä mun pitääkin hommata iso kannellinen lasivuoka, johon voisin tehdä arkea varten isot setit ruokaa. ainakin ma-to, kun lapsilla on harrastuksia, niin ei tarvi miettiä ehtiikö syödä koulun ja harrastusten välissä.
Isojen satsien tekeminen tai valmistelu kerrallaan kyllä säästää aikaa! 🙂
Eikun nyt tajuisin. Sunhan oli vain tavoitteena saada klikkauksia noihin aiempin reseptipostauksiin. Tuskin te edes syötte aina niitä samoja perunanachoja kun puhut preppauksesta, mutta siatpa senkin ohjeen linkitettyä. Not so good job.
Oot oikeassa, ei me aina syödä perunanachoja. Tällä viikolla kuitenkin syötiin. Niin isoa vaivaa mä en jaksaisi nähdä, että ihan vain kuvaa varten siivuttaisin perunat!
Mihin vaiheeseen asti preppaat peston? Usein ihmiset kokevat että se kannattaa tehdä ihan käyttökelpoiseksi asti eikä jättää preppausvaiheeseen?
Preppaan peston kokonaisuudessaan valmiiksi pestopastaa, välipalaleipiä jne. varten.
Itse en tuhlaisi sunnuntaita ruokapreppailuihin, enkä söisi vedessä lilluneita kasviksia tai vanhaa makaronia tai lihaa. Pienet ilmeisesti menevät nukkuun edelleen jo klo 19, itse käyttäisin sen jälkeen pienen hetken seuraavan päivän ruokien preppaukseen, esim. Tuorepuuro aamuksi, salaatti seuraavaksi päiväksi tms. Makaroni on sen sijaan parasta tuoreena, kiehuu samalla, kun kattaa pöytää. Mutta jokainen tietysti tyylillään, ihan hauska kuulla eri tyyleistä.
Sinäpä sen sanoit; tähän on varmasti eri tyylejä mitkä sopivat eri perheisiin!
Miten sinulla on muka arkena niin kiire ettet ehdi makaronia keittämään? Sinähän käyt lenkillä ja kuntosalilla lastesi päiväkotipäivän aikana? Eikö siinä kohtaa voisi ruokaa laittaa uuniin tai keitto keittämään? Ei vaikuta kovin kiireiseltä erjelta, mutta ehkä sen korostamisella saat itsellesi jotain tärkeyden tunnetta?
Oma vinkkini on opettaa lapset omatoimisiksi. Jos harrastuksiin on kova kiire niin pitää osata itse valmistaa joku eväs tai vaihtoehtoisesti laittaa ruoka aluille. Edellisenä iltana voi kuoria perunat valmiiksi mutta kyllä ne pitää seuraavana päivänä sitten jo käyttää.
Kuten vähän Tuitsulle tuossa aikaisemmin vastasin, varmasti kokkailla ehtisi viikollakin. Näin ollaan kuitenkin koettu meille toimivaksi, ja sitä aikaa säästyy sitten viikolla muille asioille!
Mikä ajansäästö tulee siitä, että kuorii hedelmiä etukäteen veteen lillumaan? Onko ne edes hyviä vielä monen päivän jälkeen? Mikset anna hedelmää lapsen käteen ja opeta kuorimaan? Olen itse myös opettanut lapset hyvin nuorena keittämään esimerkiksi riisit valmiiksi kun aikuiset tulevat töistä. Silloin saa tuoretta ruokaa eikä monta päivää jääkaapissa seissyttä ruokamyrkytysriskiä. Oma vinkki on että tee sunnuntaina VALMIIKSI iso satsi laatikkoruokaa mitä lämmitetään alkuviikosta. Vaikea uskoa että sunnuntaina keitetty makroni on enää torstaina syöntikelpoista. Eikä tuo edes säästä aikaa. Ainoastaan tukkii jääkaapin.
Me ollaan koettu, että kun yksillä sotkuilla kuorii ja pilkkoo kerrallaan enemmän, säästyy aikaa. Ja tulee helpommin napsittua kasviksia, kun niitä on valmiina silloin, kun pikkunälkä iskee.
Meillä lapset ovat kyllä mukana todella paljon omalla tasonsa mukaisella tavallaan keittiössä. Ja koko ajan oppivat enemmän!
Vinkkinä, seuraavan päivän ruokavalmistelut voi tehdä vaikka samaan aikaan kun lapset syö iltapalaa. Ja esikoinen on varmasti taitava ja osaa kuoria ja pilkkoa kasviksia, keittää pastaa jne niin saa nopeasti ruoan työpäivän jälkeen lautaselle. Minäkään en lihoja paistelisi tai pastaa keittäisi kaappiin seisomaan, aina niissä piilee riski bakteerien kasvulle. Esim jauhelihan paisto kun ei montaa minaa vie. Ennemmin suosin kerralla vaikka parin ruoan valmiiksi tekemistä sunnuntaina ja niitä voi syödä alkuviikon. Sitten toinen setti puolivälissä viikkoa, jos arki on kiireistä eikä ehdi samana iltana valmistaa.
Totta, kyllä preppailua voi tehdä myös iltaisin! Ja useimmiten mielellään lapset ovat mukana laittamassa oman ikätasonsa mukaisesti. Ja koko ajan opetellaan lisää. 🙂
Jauhalihat paistetaan ja makaronit keitetään sunnuntaina valmiiksi torstaina tehtävää makaronilaatikkoa varten, huhheijaa.
Kannattaisiko mieluummin tehdä se makaronilaatikko ihan alusta loppuun jo sunmuntaina ja syödä sitä alkuviikosta. Sohva-etäpäivinä ehdit varmasti jossakin välissä pilkkoa hedelmiä ja kurkkuja lapsille välipalaksi, jotta ei tarvitsisi monta päivää lionneina niitä syödä.
Ihan en nyt ymmärrä mikä tuossa purkkirumbassa nopeuttaa arkea, kun mikään ei kuitenkaan ole valmista, eikä enää tuorettakaan.
Tämä tapa on koettu meillä toimivaksi! Jos se ei tunnu toimivalta tai kauhistuttaa, ei sitä tietenkään kannata toteuttaa!
En ymmärrä, miksi pitää kommentoida jotain ilkeää. Jos postaus tai tyyppi ei nappaa, ei ole pakko lukea tai seurata. Some on nykyään muutenkin niin täynnä myrkyllistä ja inhottavaa komentointia, toivoisin aikuisilta enemmän empatiaa ja esimerkkiä siitä, miten kommentoidaan ja kohdataan toiset ihmiset.
Empaattista viikon jatkoa sinullekin, Elina. <3
Mitä ilkeää näissä kommenteissa on ollut? (Toki osa aika kärkkääseen tyyliin kirjoitettuja kyllä.) Mutta kuitenkin asiallisia, perusteltuja kysymyksiä jutun aiheesta. En itsekään ymmärrä miten nämä ns. preppausvinkit auttaisivat arjessa tai juurikaan edes nopeuttaisivat ruuanlaittoa. Puhumattakaan siitä että kuinka ikävä ajatus olisi syödä päiväkausia ennakkoon keiteltyjä pastoja tai vedessä lilluneita kasviksia, joista on huuhdottu näin pois myös osa vitamiineista.
Oikeasti hyödyllisille, järkeville vinkeille olisi kyllä aina käyttöä.
On ihan ok kysyä ja kyseenalaistaa! Toki asioita voi sanoa monella tapaa. 🙂
Me ollaan kyllä koettu, että yksillä sotkuilla ja kerrallaan monen ruuan tekeminen säästää aikaa meillä.
Vinkkini on se, että makaronit voi laittaa kuivina makaronilaatikkoon, ei tarvitse keittää etukäteen!
Tämä on totta! Toki uuniaika sitten pitenee jonkun verran.
Sama! Ja viel helpottaa jos paistaa sipulin ja jauhelihan isossa teräskattilassa, sekottaa joukkoon kaikki muut lootan aineet sellaisenaan ja tyrkkää kattilan uuniin:)
🙂
Hei,
en ymmärtänyt tästä postausta nyt ollenkaan… Jos olen oikein ymmärtänyt niin teillä molemmilla vanhemmilla on ilmeisesti sangen joustavat työajat ja lapsetkin koulussa/päiväkodissa. Miten arki voi viikolla tuolloin olla niin kiireistä ettei ehdi edes makaroneja keittää tai kurkkuja pilkkoa tai paria porkkanaa kuoria? Ja yhtä kauan se makaronilaatikko on siellä uunissa keskiviikkonakin oli se makaroni ”prepattu” sunnuntaina tai keitetty sitten vasta ennen uuniin laittoa.
Me ollaan koettu, että preppailu yksillä sotkuilla ja monen pannun pöhistessä samaan aikaan, me saadaan lisää aikaa paremmin viikolle kaikelle muulle. Kuten harrastamiselle, perheelle, ystäville. Varmasti kokkailua voisi harrastaa viikollakin (ja toki harrastetaankin), ja se kalenteriin saadaan mahtumaan, mutta tämä on todettu toimivaksi meille.
Postaus herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Tiedostatko, että otat melkoisen terveysriskin syöttäessäsi torstaina edellisenä sunnuntaina paistettua jauhelihaa? Ajatuskin etoo. Pasta ei myöskään säily tuota aikaa. Kun niitä vinkkejä kysyit: sunnuntaina valmiiksi joku uuniruoka, jota menee maanantaina ja tiistaina. Ti-iltana tai keskiviikkona sitten ke-to ruoka, esim. se keitto. Varmaan bestis-työpäivän lomassa ehdit yhden keiton laittaa tulille ilman preppaustakin.
Haluatko avata, että mistä se paljon puhumasi kiire syntyy? Useissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät ihan fyysisesti töissä ja silti lasten hakujen jälkeen laittavat ruuan. Olet antanut ymmärtää, että Atte hoitaa lasten hoitoon viennit ja haut jolloin sinulla luulisi olevan etätyön lomassa olevan aikaa laittaa ruoka hellalle tai uuniin.
Kaiken kaikkiaan tulee olo, että tässä(kin) asiassa elämän simppeleistä jutuista tehdään kamalan vaikeita. Atte voisi puhua vähän järkeä touhuun.
En ole mikään ruokaviraston asiantuntija, mutta meillä on preppailua näin tehty ja mitään haittoja ei olla kyllä koskaan huomattu. Toki jos ajatus huolettaa tai epäilyttää, ei sitä kannata itse tehdä!
Sunnuntaina paistettu jauheliha on torstainakin vielä varsin hyvää syötävää 🙂 ite valmistan joskus sunnuntaina makaronilaatikon jota syödään koko seuraava viikko.
Juu, meillä ei kyllä ole koettu mitään ongelmia tällaisessa ruokapreppauksessa. Kunhan jäähdytys tapahtuu nopeasti ja säilöntälämpötila on oikea.
Preppailen itsekin ruokia. Mulla ei ole aikaa tehdä arkena ruokia etukäteen kun ei mahdollisuutta etätöihin, ja lapset harrastaa jne kiirettä syömään. Teen vkoloppuna tai keskellä viikkoa kerran isoja satseja ruokaa valmiiksi, esim just laatikoita tai lihapullia paljon. Kiiressä sit keitetään ne pastat tai tehään nopeet salaatit siihen kylkeen samana päivänä. Jääkaappiin ei mahdu hirveesti etukäteisruokia pitkälle ajalle ja haluan muutenkin tuoretta ruokaa, niin pakastan usein näistä isoista satseista annoksia ja loppuviikosta voi sit mikrossa lämmittää näitä. Joskus isoilla lapsilla kiire harrastuksiin ja ite oon vielä työmatkalla ni jääkaapissa valmiina heille nälkääpitäviä valmisruokia, esim laatikoita, piirakoita tms. Iltaisin keitän puurot tai teen sämpylät illalle, näitä en säilö kun haluan tuoretta ruokaa vaan syödään ne heti. Kiireaamuina sit myslit, pikapuurot, marjat, piirakat, munakkaat ei nyt vie montaa minuuttia ja ne tekee siinä hässäkässä. Nyt alkaa olemaan kiva kun isot osaa tehdä itsenäisesti jo valmiiksi jotain, esim pyydän työmatkalla lapsilta et tekevät salaatin valmiiksi tai uuniin joku pakasteesta lämpiämään tms. Vihanneksia ja hedelmiä lapset syö enemmän jos pilkottu valmiiksi, mut näitä teen vain seuraavalle/samalle päivälle tai he tekevät sen itse.
Tuo annosten pakastaminen on kyllä sellainen, mitä voisi harrastaa enemmän! Ja tuoreet sämpylät; aivan parasta. <3
Enpäs ole ajatellutkaan, että vedessä voisi ”säilöä” kasviksia/hedelmiä jääkaapissa. Pitääkö näihin vaihtaa vesi viikon aikana, vai onko esim. omenat ihan ok vielä perjantaina, jos ne on sunnuntaina pilkottu rasiaan? Eivät mene limaisiksi?
Kyllä omeniakin olen pilkkonut veteen, mutta nyt en kuitenkaan muista tarkasti, montako päivää ne säilyivät! Usein sieltä häviävät käyttöön aika nopsaa. 🙂
Jäin miettimään, että miten noiden vedessä säilöttyjen vihannesten ym vitamiineille käy, kun c vitamiini ainakin on vesiliukoinen. Nehän liukenee siihen säilöntäveteen!
Hei, tuotapa en tullut ajatelleeksi. Pitääpä tutkia asiaa!