Long bob -hiukset

Ajattelin monta vuotta, että kasvatan hiukset niin pitkiksi, kun ne vaan suostuvat kasvamaan. Viime kuukausina olen kuitenkin turhautunut mun tukkaan kerta toisensa jälkeen – Arkena pitkät hiukset on ”toiminut”, koska olen voinut nostaa ne vaan nopeasti ponnarille tai nutturalle. Mutta jos olen halunnut laittaa hiuksia juhliin tai pitää niitä auki, on tukka vaan roikkunut lötkönä ja raskaana naaman sivuilla. Mikään kihara- tai lainekampaus ei ole onnistunut, koska mun hiusten liukas laatu + pitkien hiuksien raskaus on suoristanut kaikki kiharayritykset kerta toisensa jälkeen. Selkeästi kesän ja syksyn hiustenkasvu on ollut se ratkaiseva juttu, jonka jälkeen mikään mun entisistä hiuskikoista ei ole enää toiminut.

Kun vietettiin kaksosten synttäreitä viime viikolla, mulla oli ollut aamun paplarit päässä ja siitä huolimatta hiukset oli jo puolen tunnin päästä hiusten laitosta ihan suorat, ajattelin, ettei tässä ole mitään järkeä. Hetken mielijohteesta varasin kampaajan sunnuntaina ja jo keskiviikkona mulla oli long bob, eli pitkä polkka.

Näin muutaman päivän kokemuksella voin sanoa, että kannatti. Ihanaa, kun hiukset yltää edelleen kiinni, mutta nyt niitä voi pitää myös auki. Ihan inspiroi miettiä, millaisia kampauksia tähän tukkaan voi kehitellä, koska selkeästi tukkaa on helpompi laittaa ja laitetut jutut myös pysyy paremmin.

Myöhemmin talvella haluaisin, että väri muutettaisiin vielä Jennifer Anistonin vaaleanruskeaksi, mutta nyt mennään täällä. Mun omat hiukset on niin tummat, että oikean sävyn saavuttaminen ei ole ihan helppo nakki.

Hassua, miten jossakin vaiheessa suhtauduin pitkiin hiuksiin tai hiusten värjäämättömyyteen niin ehdottomasti. Nyt mietin, että hiukset(kin) on hauska leikki – jos tekee mieli jotain, sen kun muutetaan. Ei tämäkään asia ole niin vakava. Ehkä talvella vedän sentin siilin, otan pidennykset, laitan permiksen tai värjään mustiksi. Kuka tietää.

-Karoliina-