Black Friday - hitti vai huti?
Ensin oli Single’s Day, kohta Black Friday, sitten tulee Cyber Monday ja ehkä vielä Cyber-viikkokin. Aleja ja tarjouksia siis piisaa.
Kuten olen kertonut, mä olen alehaukka. Mulle ei ole niin väliä, minkä vuoden malli joku vaate tai elektroniikkaa on, joten näen taloudellisesti fiksuna, että ostan esimerkiksi lasten ulkovaatteet pääasiassa alesta. Totta kai välillä unohdan jotkut ostot etukäteen ja sitten Wolttaan taas kerran kurarukkasia Reimalta, mutta pääasiassa yritän ennakoida. Tosin teinin kanssahan tämä ei enää toimi, mutta pienten lasten ja omien kamppeiden kanssa toki.
Vaikka tykkään kytätä aleja ympäri vuoden, mulle tämä Black Friday -sumaviikko ei ole koskaan näytellyt kovinkaan suurta roolia. Ehkä olen “huomannut” sen olemassaolon vasta viime vuosina (onko sitä aikaisemmin edes ollut Suomessa?), tai sitten se on suuruudellaan ihan pelottanut mua. Jotenkin olen epäillyt, voiko kunnon alelöytäjä edes tehdä aikana, jolloin kaikki muutkin ovat ostohousut jalassa. Ehkä voi, ehkä ei: nythän on uutisoitu paljon siitäkin, että moni yritys on nostanut tuotteiden hintoja vähän ennen aleviikkoja, jotta ale näyttäisi suuremmalta. Ei kuulosta reilulta!
Olisi varmasti trendikästä kritisoida aleviikkoja, ja toisaalta maapallon ekologista kantokykyä ajatellen kaikki turhan paskan ostaminen onkin turhaa paskaa. Mutta toisaalta ajattelen, että on aleviikoissa jotain hyvääkin. Yhteiskunta tarvitsee kulutusta toimiakseen, joten pidän tärkeänä, että ne jotka voivat ostaa, ostavat. Vaikka nyt sitten aleista, jos ei muuten. Tiedän, että monille yrityksille tämäkin Black Friday ja joulu on aivan elinehto sen suhteen, voiko yritys ylipäätään olla enää edes elossa tammikuussa. Joten on tosi tärkeä valita myös aleviikkojen aikana tarkkaan se, minne ja kenelle haluaa rahaansa syytää!
Toisekseen ajattelen, että alejen moralisointi on vähän elitististä. On paljon ihmisiä, joille se, ostaako alesta, ei ole mikään moraalikysymys, vaan ennemminkin täysi pakko. Joko ostetaan lapselle toppakengät alesta, tai ei osteta ollenkaan. Tiedän, että kuluttamisessa on isot varjopuolet, mutta yksilön tasolla tilanne voi — varsinkin näinä aikoina — olla sellainen, että pitää oikeasti miettiä, ostaisiko mitään normaalihinnalla.
Mä koen, että hyvät alelöydöt tuovat yhtä aikaa iloa mun mielelle ja hyötyä meidän talouteen. Mulle aleostaminen onkin eräänlainen peli, josta voi onnistuessaan saada valtavasti iloa ja riemua. Kun näen lapsella tosi hyvän Reiman haalarin tai Gugguun pipon, ja tiedän sen olevan roimalla alella hankittu, myhäilen itsekseni. Pieniä ne ovat, äiti-ihmisen kiksit!
Mä olen ostanut jo suurimman osan joululahjoista (“niin mitä että?”, ihmettelen itsekin), joten nyt ei ole mitään erityistä kytättävää tästä alesta. Itselleni ostan muutamat alusvaatteet, jos tulee hyviä tarjouksia, ja lasten ensi vuoden ulkotamineet taidan ostaa vasta tammikuun aleista. Nyt tuntuu tosi vaikealle arvioida heidän viskaritalven kokoaan.
Lue parhaat alehaukkailuvinkit vielä täältä!
-Karoliina-
