Köynnöskasvit – Kasvata kiehtovat köynnökset
Köynnöskasvit – Kasvata kiehtovat köynnökset

Köynnöskasvien suosio tuntuu kasvaneen viime vuosina, ja se näkyy suomalaisissa pihoissa. Köynnöskasvien kirjo on laaja. Tarjolla on monivuotisia ja yksivuotisia lajeja, joista jokainen löytää varmasti mieleisensä.

Kärhöt (Clematis)

Köynnöstä valittaessa on otettava huomioon, millaiseen kasvupaikkaan kasvi aiotaan istuttaa. Osa köynnöskasveista viihtyy varjoisassa paikassa, osa auringossa. Kannattaa myös miettiä, halutaanko köynnöksestä näkösuojaa vai onko koristearvo ehkä tärkeämpi valintaperuste.

Seuraava esittely perustuu lajitietoihin ja kasvatusohjeisiin, jotka Viherlandian puutarhurit ystävällisesti antoivat tätä juttua varten.

Monivuotisia köynnöskasveja

  • Lännenpiippuköynnös
  • Humala
  • Kiinanlaikkuköynnös
  • Kärhöt
  • Köynnösruusut
  • Tuoksuköynnöskuusama
  • Säleikkövilliviini

Yksivuotisia köynnöskasveja

  • Kelloköynnös
  • Keijunmekko
  • Keisarinelämänlanka
  • Köynnöskrassi
  • Mustasilmäsusanna
  • Ruusupapu
  • Tuoksuherne

Lue myös: Fengshui-puutarha – Näin käytät fengshuin viittä elementtiä

Monivuotiset köynnökset ilahduttavat joka vuosi

Monivuotiset köynnökset ilahduttavat kasvullaan joka vuosi. Oikein istutettuina ja hoidettuina monivuotiset köynnöskasvit tuovat iloa pitkään. Istutuksessa kannattaa huolehtia siitä, että multasyvyys on riittävä. Yleisimmin 50–70 cm on sopiva multasyvyys.

Mullaksi sopii tavallinen neutraali puutarhamulta. Kevät- ja syyslannoitus ovat tärkeitä monille monivuotisille köynnöksille. Arimpia lajikkeita kannattaa suojata talveksi talvensuojaturpeella ja pakkaspeitteellä. Keväisin kuivat oksat voi leikata pois.

Humala (Humulus lupulus)

Humala (humulus lupulus)Helppohoitoinen humala viihtyy auringosta varjoon ja on nopeakasvuinen. Humalan varret kasvavat keskikesään mennessä 3-4 metrisiksi. Humalan tunnusmerkki ovat tummanvihreät vastakkaiset, karheat 3-5 liuskaiset ja hammaslaitaiset lehdet. Kooltaan humalan lehdet ovat suuria, ja ne voivat kasvaa jopa kaksikymmentäviisisenttisiksi. Humala on monivuotinen perenna, joka talvehtii juurakolla.

Humalan voi istuttaa tavalliseen puutarhamultaan, mutta parhaiten se viihtyy syvässä ja voimakkaassa maassa. Savimaa ei sovellu humalalle. Humala ei myöskään viihdy kuivalla aurinkoisella seinustalla, sillä kuivassa kasvupaikassa humalaan iskevät herkästi kirvat ja härmä. Multatilan syvyyden tulee olla 50-70 cm. Humala vaatii tuen kasvaakseen. Hyvä tuki on esimerkiksi puinen säleikkö, jota pitkin kasvi voi kiipeillä. Jos haluat, että humala kukkii, istuta kasvi aurinkoiseen paikkaan.

Humalan emikukinnot ovat kellanvihreitä ja ne muistuttavat pieniä käpyjä. Koristekasvina humala vaatii vähän hoitoa. Keväällä humalalle kannattaa antaa kevätlannoitetta ja syksyllä vastaavasti syyslannoitetta. Kuivana kesänä humalan kastelusta on huolehdittava. Jos ötökät iskevät humalaan, voi niitä torjua yleistorjunta-aineella ruiskuttamalla aamulla tai illalla. Paahteen aikaan tai sateella torjuntaruiskutusta ei kannata suorittaa. Humala menestyy kasvuvyöhykkeillä I–VII.

Kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta)

Kiinanlaikkuköynnös on aurinkoisen paikan monivuotinen köynnös, jonka lehdenkärjet ovat valkoiset. Loppukesästä lehdenkärjet muuttuvat punavalkolaikullisiksi. Kiinalaikkuköynnös viihtyy myös puolivarjossa. Kiinanlaikkuköynnös tekee myös valkoisia kielonnäköisiä tuoksuvia kukkia, jotka ovat piilossa lehtien alla.

Kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta)

Kiinanlaikkuköynnös viihtyy multavassa ja ravinteikkaassa maassa. Kasvi on muuten melko vaatimaton maan suhteen, mutta vesi ei saa seistä sen juurilla. Kiinanlaikkuköynnös on peittävä kasvi, jonka vuosikasvu on noin 1 ½ metriä. Kiinanlaikkuköynnös vaatii tueksi harvan säleikön. Kasvi kestää myös kuumuutta. Kiinanlaikkuköynnös on helppohoitoinen ja nopeakasvuinen.

Keväisin kiinanlaikkuköynnös leikataan, mikä saa taimen haaroittumaan. Kiinanlaikkuköynnöstä voi kokeilla kasvattaa näkösuojaksi myös suuressa ruukussa parvekkeella. Tällöin on huolehdittava siitä, että kasvilla on tarpeeksi syvä multatila ruukussa. Saviruukkuun kiinanlaikkuköynnöstä ei kannata istuttaa. Talveksi ruukussa kasvava kiinanlaikkuköynnös viedään viileään kellariin. Kiinanlaikkuköynnös menestyy kasvuvyöhykkeillä I–III.

Kärhöt (Clematis)

Nopeakasvuisia kärhöjä on monta lajia. On pienikukkaisia ja suurikukkaisia kärhöjä. Suurikukkaisia kärhöjä kutsutaan jalokärhöiksi. Pienikukkaisiin kärhöihin kuuluu esimerkiksi alppikärhö, joka menestyy kasvuvyöhykkeillä I–V. Alppikärhön kukat ovat sinililat, valkoiset tai ruusunpunaiset sen mukaan, mikä lajike on kyseessä. Suurikukkaiset kärhöt aloittavat kasvun uudestaan keväisin, kun taas pienikukkaiset kärhöt kasvavat edellisen vuoden osista.

Kärhöjä on saatavilla monen värisinä. Kärhöt istutetaan hyvään multaan, jonka syvyyden tulee olla 50 cm. Kärhöt voi istuttaa 10-15 cm syvempään kuin mitä ne ovat ruukussa ostettaessa. Kärhöt menestyvät auringosta puolivarjoon. Runsaimmin kärhöt kukkivat aurinkoisessa paikassa. Kärhöjen tyvelle on hyvä laittaa hiekkaa, ja lisäksi kärhöjä on lannoitettava pitkin kesää. Kuivina kausina kärhöjä tulee kastella.

Jos kärhö istutetaan seinustalle, kannattaa sen eteen laittaa kasvamaan jotain matalaa kasvia, joka varjostaa tyvialuetta. Kärhöjä voi kasvattaa myös suurissa ruukuissa parvekkeella. Ruukussa kasvavaa kärhöä on hyvä kastella säännöllisesti. Talveksi ruukussa kasvava kärhö siirretään kellariin.

Suurikukkaiset jalokärhöt voi siistiä syksyllä noin metrin korkeuteen. Keväällä kuivan osan voi katkaista pois. Myös pienikukkaiset kärhölajikkeet voi siistiä. Jalokärhö lajikkeiden kirjo on suuri, ja lajista riippuen ne menestyvät tavallisimmin kasvuvyöhykkeillä I–IV.

Köynnösruusut (Rosa)

Köynnösruusut viehättävät romanttisilla kukillaan. Köynnösruusut viihtyvät puutarhan suojaisimmassa ja lämpimimmässä paikassa seinustalla auringossa. Köynnösruusut on istutettava 15 cm syvemmälle kuin mitä ne ovat ostettaessa taimiruukussa. Köynnösruusu penkki on perustettava hyvin: mullan sekaan kannattaa laittaa hevosen- tai kanankakkaa. Penkin pohjalle on hyvä laittaa salaojitus. Penkistä on hyvä tehdä kohopenkki, jolloin maa pysyy lämpimämpänä. Köynnösruusut vaativat tueksi säleikön.

Köynnösruusut (Rosa)

Kesäaikaan köynnösruusuja on lannoitettava ja kasteltava säännöllisesti. Kasteluveteen voi sekoittaa kastelulannoitetta, mikä edesauttaa runsasta kukintaa. Myös syyslannoitus on tärkeä. Keväällä kuivat oksat voi leikata pois. Talveksi köynnösruusut on suojattava laittamalla juurelle talvisuojaturvetta ja pakkaspeite. Pohjantähtiköynnösruusu ei kuitenkaan vaadi talvisuojausta. Valkokukkainen pohjantähti menestyy Oulun korkeudella saakka.

Köynnösruusujen ongelmaksi voivat tulla kirvat. Jos kirvoja tulee ruusuihin, on niiden torjunta aloitettava hyvissä ajoin ruiskuttamalla puutarhan yleistorjunta-ainetta lehtien ylä- ja alapinnoille, joissa kirvat tavallisimmin ovat.

Köynnösruusun voi istuttaa myös parvekkeelle suureen ruukkuun. Ruukun tulee olla mielellään 40 cm syvä, jotta multa pysyy riittävän kosteana. Ruukun pohjalle kannattaa laittaa muutaman sentin kerros ruukkusoraa. Ruukussa kasvavaa köynnösruusua tulee kastella säännöllisesti. Talveksi ruukussa kasvava ruusu viedään viileään kellariin. Lajikkeen mukaan köynnösruusut menestyvät kasvuvyöhykkeillä I–III.

Lännenpiippuköynnös (Aristolochia macrophylla)

Lännenpiippuköynnös (Aristolochia macrophylla)Piippuköynnös on hidaskasvuinen varjossa ja puolivarjossa viihtyvä köynnöskasvi, jolla on isot herttamaiset lehdet. Kasvutavaltaan piippuköynnös on rehevä. Piippuköynnös tekee myös nimensä mukaisia pieniä vihertävän ruskeita kukkia, jotka muistuttavat käyräpiippua. Piippua muistuttava kukka on 2-3 cm korkea.

Piippuköynnös tulee istuttaa hyvään neutraaliin puutarhamultaan suojaiselle paikalle. Multasyvyyttä saa olla 50-70 cm. Piippuköynnös istutetaan pintaan. Istutuksen yhteydessä piippuköynnöksen kastelusta on huolehdittava.

Jatkovuosina piippuköynnös on helppo hoidettava. Katkenneet oksat poistetaan, ja kasville annetaan keväällä kevätlannoitetta ja syksyllä syyslannoitetta. Kylmässä paikassa kasvava piippuköynnös kannattaa suojata pakkaspeitteellä, sillä kasvi on hieman arka. Piippuköynnös menestyy kasvuvyöhykkeillä I–IV.

Säleikkövilliviini (Parthenocissus inserta)

Säleikkövilliviini on reheväkasvuinen auringosta varjoon viihtyvä köynnöskasvi, jolla on runsas vihreä lehtimassa. Lehdet ovat viisisormiset. Säleikkövilliviini hurmaa myös kirkkaan punaisella syysvärillään. Säleikkövilliviini vaatii nimensä mukaisesti tuekseen säleikön. Säleikkövilliviini on helppohoitoinen ja nopeakasvuinen.

Säleikkövilliviinin voi istuttaa seinustalle normaaliin puutarhamultaan. Multatilalla tulee olla syvyyttä 50-70 cm. Jos seinustalla on routaeristeitä, kannattaa kasvi istuttaa vähän kauemmaksi ja ohjata seinustalle. Keväisin säleikkövilliviinille on hyvä antaa kevätlannoitetta ja syksyllä syyslannoitetta.

Jos säleikkövilliviini leviää esimerkiksi ikkunan eteen tai räystäälle, voi kasvia leikata siistimmäksi. Toisaalta ikkunan peittävä säleikkövilliviini voi olla romanttinenkin. Säleikkövilliviini menestyy paikasta riippuen kasvuvyöhykkeillä I–V.

Tuoksuköynnöskuusama (Lonicera caprifolium)

Tuoksuköynnöskuusama (Lonicera caprifolium)Tuoksuköynnöskuusama on auringossa ja puolivarjossa viihtyvä köynnöskasvi, jolla on riippuvat kukat. Kukat ovat väriltään kermanvaaleat ja hennosti punertavat. Kukat ovat voimakkaasti tuoksuvia ja ne ovat tiiviinä kukintoina versojen latvoissa. Tuoksu on voimakkainta illalla ja yöllä. Kukkien tuoksu houkuttelee pihaan perhosia.

Tuoksuköynnöskuusaman lehdet ovat melko pieniä ja kasvusto kapea. Syksyllä kasvi tekee myrkyllisiä punaoransseja marjoja. Tuoksuköynnöskuusama on nopeakasvuinen ja tuuhea kasvultaan. Tuoksuköynnöskuusama kasvaa 2–3 metriseksi.

Tuoksuköynnöskuusama viihtyy runsasravinteissa ja -multaisessa maassa. Sen voi istuttaa myös kalkkiperäiseen savi- tai hiekkamaahan. Tuoksuköynnöskuusama sopii hyvin seinämälle, säleikköön tai pergolaan.

Keväällä kuivat oksat leikataan pois ja huolehditaan kevätlannoituksesta. Myös syyslannoitus on tärkeä. Tuoksuköynnöskuusama menestyy kasvuvyöhykkeillä I–III. Hyvässä ja suojaisassa paikassa tuoksuköynnöskuusama voi menestyä myös IV-vyöhykkeellä.  Tuoksuköynnöskuusama voi olla talvenarka.

Lue myös: Puutarhatrendit Chelsean kukkamessuilta Lontoosta

Yksivuotiset köynnöskasvit parvekkeille ja terasseille

Yksivuotisia köynnöskasveja on tarjolla moneen makuun. Seuraavassa on esitelty joitakin suosittuja ja helppohoitoisia yksivuotisia köynnöskasveja. Kaikkia yksivuotisia köynnöskasveja voi hyvin kasvattaa parvekkeella tai terassilla. Yksivuotiset köynnöskasvit kannattaa istuttaa kesäkukkamultaan, joka sisältää ylläpitolannoitetta ja kastelukiteitä. Tavallinenkin puutarhamulta sopii, mutta silloin kastelun yhteydessä on annettava säännöllisesti kastelulannoitetta koko kesän ajan.

Kesäkukkamultaankin istutettuja köynnöskasveja on syytä lannoittaa kastelulannoitteella juhannuksesta alkaen, sillä kesäkukkamullassa olevat ravinteet liukenevat vähitellen pois. Säännöllisesti kastelusta on myös huolehdittava.

Kelloköynnös (Cobaea scandens)

Kelloköynnös on nopeasti kasvava ja peittävä yksivuotinen köynnöskasvi, jolla on runsas ja tiivis kasvusto. Kelloköynnöksestä saa hyvän näkösuojan. Kelloköynnös voi kasvaa kesän aikana 3-4 metriseksi. Kelloköynnöksen kellomaiset kukat ovat lilahtavat. Vihreät siemenkodat ovat kananmunan puolikkaan kokoisia ja lyhtymäisiä. Kukinta alkaa heinäkuun puolen välin jälkeen.

Kelloköynnöksen kukkimista edistää lannoituksen vähentäminen kesäkuun lopussa. Kelloköynnöksen voi laittaa peittämään seinää tai muuria ja sen tueksi sopii verkko. Runsaimmin kelloköynnös kasvaa puolivarjossa. Kelloköynnöksen voi laittaa myös aurinkoiselle paikalle. Jos kelloköynnös kasvaa paahteisessa paikassa, sitä on kasteltava runsaasti.

Kelloköynnös sopii hyvin suuressa ruukussa kasvatettavaksi parvekkeelle. Kastelusta on huolehdittava säännöllisesti. Kelloköynnös on hallanarka, joten kesän hallaöinä se kannattaa suojata hallaharsolla. Kelloköynnöksen voi hankkia valmiina taimena tai sitä voi yrittää kasvattaa siemenistä maaliskuussa. Kelloköynnöksen siemenet ovat kynnenmuotoiset. Siemeniä kylvettäessä kannattaa laittaa siemenet multaan sivuttain pystyyn.

Keijunmekko (Rhodochiton atrosanguineus)

Keijunmekko (Rhodochiton atrosanguineus)Keijunmekko on ainoa kylmää kestävä köynnöskasvi. Keijunmekko kestää syyshalloja ja jopa pientä pakkasta. Keijunmekosta onkin iloa toukokuusta kuudeksi kuukaudeksi eteenpäin. Keväällä kasvihuoneen lämmöstä ostettu taimi ei kestä heti kylmää. Taimi kannattaakin karaista kestämään kylmää vähitellen.

Keijunmekko ei ole kovin peittävä, ja sitä voi kasvattaa amppelissa ilman tukea riippuvana kesäkukkana. Keijunmekko kasvaa 2-3 metriä korkeaksi. Keijunmekko kannattaa hankkia valmiina taimena, sillä sitä on vaikea saada itämään siemenistä. Keijunmekko viihtyy aamupäivän auringosta puolivarjoon. Keijunmekko tarvitsee tuen. Esimerkiksi narut ovat hyviä tukia keijunmekolle.

Keijunmekkoa ei saa päästä kuivahtamaan. Sen kastelusta onkin huolehdittava, etenkin jos se laitetaan aurinkoiseen ja paahteiseen paikkaan. Keijunmekon lehdet ovat sydämenmuotoisia. Kukassa verholehdet muodostavat vaaleanpunaiset kellot. Kellojen sisällä on teriö, joka on tummemman punainen tötterö.

Keijunmekko on kotoisin Meksikosta, jossa se on monivuotinen kasvi. Suomessa keijunmekkoa kuitenkin kasvatetaan yksivuotisena.

Keisarinelämänlanka (Ipomoea nil)

Elämänlanka on tullut tutuksi rikkakasvina, joka leviää nopeasti joka paikkaan. Keisarin- elämänlanka ei kuitenkaan ole rikkakasvi, vaan koristeellinen viljelty köynnöskasvi. Keisarin- elämänlanka on kotoisin tropiikista, jossa se kasvaa monivuotisena. Meillä sitä kasvatetaan kuitenkin yksivuotisena.

Keisarinelämänlankalajike Scarlet O`Hara tekee runsaasti punaisia kukkia, ja se vastaa päivänpunaa. Kukan halkaisija on 5-8 cm. Kukka kestää vain päivän, mutta kukista voi nauttia pitkään, sillä kasvi tekee paljon nuppuja.

Keisarinelämänlangan lehdet ovat herttamaisia muodoltaan ja niiden halkaisija voi olla yli 10 cm. Keisarinelämänlangan varret voivat kasvaa 2-5 metrisiksi. Keisarinelämänlanka on hallanarka, joten se kannattaa istuttaa ulos, kun hallaöiden vaara on ohi. Keisarinelämänlanka viihtyy aurinkoisella ja suojaisalla kasvupaikalla humuspitoisessa kasvualustassa. Keisarinelämänlanka tarvitsee kiipeilytueksi esimerkiksi ristikon.

Köynnöskrassi (Tropaeolum majus)

Köynnöskrassi (Tropaeolum majus)Köynnöskrassi on erittäin helppohoitoinen kasvi, joka menestyy niin auringossa kuin varjossa. Köynnöskrassi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Liian ravinteikkaassa kasvualustassa vaarana on se, että köynnöskrassi kasvattaa enemmän lehtiä kuin kukkia. Tarjolla on useita eri lajikkeita, joiden kukat ovat keltaisia, oransseja, kermanvalkoisia punaisia tai punamustia. Kukat ovat syötäviä ja niillä voi koristella esimerkiksi salaatin.

Köynnöskrassi sopii kasvatettavaksi amppeleissa, köynnöskehikoissa tai maanpeitekasvina. Köynnöskrassi on hallanarka, joten taimet kannattaa istuttaa ulos kesäkuussa, kun hallaöiden vaara on ohi. Köynnöskrassi kannattaa hankkia valmiina taimina, sillä siemenestä kasvattaminen on melko hidasta. Valmiina ostetut taimet myös kukkivat nopeammin kuin siemenistä kasvatetut taimet. Köynnöskrassi kukkii läpi kesän ensimmäisiin syyspakkasiin saakka.

Mustasilmäsusanna (Thunbergia alata)

Mustasilmäsusanna on runsaasti kukkiva kasvutavaltaan hento köynnös, joka viihtyy lämpimällä ja suojaisalla paikalla. Paahteesta mustasilmäsusanna ei pidä. Mustasilmäsusanna vaatii tasaisen kosteuden, mutta sitä ei tule kastella liian märäksi.

Mustasilmäsusanna on hallanarka, joten se kannattaa istuttaa ulos kesäkuun alussa, kun yöhallan vaara on ohi. Mustasilmäsusannaa on saatavana lajikkeina, joiden kukat ovat valkoisia, keltaisia tai oransseja. Kukkien keskustassa on musta ”nielu”. Kukat ovat halkaisijaltaan noin 5 cm. Kukkiakseen mustasilmäsusanna vaatii jonkin verran suoraa auringonvaloa, joten sen voi laittaa kasvamaan aurinkoon tai puolivarjoon.

Mustasilmäsusannan lehdet ovat sydämenmuotoiset. Lehdet ovat kooltaan noin kymmenensenttimetrisiä. Mustasilmäsusanna kukkii kesäkuusta syyskuuhun. Kuihtuneet kukat tulee nyppiä pois. Se lisää kukintaa.

Mustasilmäsusanna kasvaa noin 2 metriä korkeaksi. Mustasilmäsusanna sopii hyvin amppeleihin riippuvaksi kesäkukaksi ilman tukea. Mustasilmäsusannan voi laittaa myös kasvamaan esimerkiksi pajuobeliskiin, johon se voi kiipeillä.

Ruusupapu (Phaseolus coccineus)

Ruusupapu on auringossa viihtyvä köynnöskasvi, joka sopii hyvin kasvatettavaksi parvekkeella. Ruusupapu vaatii tueksi naruja, joita vasten se voi kiipeillä. Ruusupapu on hallanarka, joten se kannattaa istuttaa ulos kesäkuun alussa, kun hallaöiden vaara on ohi. Ruusupavun voi kasvattaa myös siemenistä suoraan lämpimään maahan.

Ruusupavun lehdet ovat halkaisijaltaan noin 10 cm ja muodostuvat kolmesta lehdykästä. Ruusupavun kukat ovat valkoiset, punaiset tai oranssinsävyiset. Ruusupavun palot ovat litteitä ja noin 10 cm pitkiä. Palot ovat syötäviä keitettyinä. Ruusupapu kasvaa 2-4 metriä korkeaksi. Ruusupapu kasvaa melko nopeasti. Ruusupapu on helppohoitoinen köynnöskasvi.

Tuoksuherne (Lathyrus odoratus)

Tuoksuherne (Lathyrus odoratus)Tuoksuhernettä kasvatetaan sen kauneusarvon vuoksi. Tuoksuherneen kukat ovat kauniita ja tuoksuvia. Kukat ovat lajikkeesta riippuen vaaleanpunaisia, valkoisia, liiloja jne. Tuoksuherneen peittävyys on vaatimaton. Tuoksuherne menestyy aurinkoisella ja puolivarjoisalla kasvupaikalla. Tuoksuherne on hitaasti kasvava.

Tuoksuherne vaatii tuen. Matalakasvuiset lajikkeet voi tukea kukkakepeillä. Korkeammaksi kasvaville tuoksuherneille tueksi sopivat narut tai säleikkö. Kukinta alkaa heinäkuun puolivälin jälkeen ja kestää vähän aikaa. Kukintaa voi pidentää nyppimällä säännöllisesti kuihtuneet kukat pois. Jos kuihtuneita kukkia ei nypitä, niistä tulee siemenpalkoja. Tuoksuherneen kukat ovat erinomaisia leikkokukkia.

Tuoksuhernettä voi esikasvattaa siemenestä toukokuun alusta alkaen. Siemeniä tulee liuottaa vedessä noin vuorokausi ennen niiden istuttamista. Siemenet laitetaan taimimultaan siten, että niissä näkyvä viivapuoli tulee ylöspäin. Yhteen ruukkuun voi laittaa itämään 1-2 siementä. Kun pienet taimet ovat noin 10 cm korkeita, ne tulee latvoa. Tuoksuherneestä kasvaa tuuheampi latvomisen ansiosta. Suorakylvön kasvupaikalle voi suorittaa, kun maan lämpötila on yli 10 astetta. Kylvösyvyys on 2 cm ja itämisaika 6-14 vuorokautta.

Tuoksuherne kasvaa noin 2 metrin korkuiseksi. Saatavana on myös matalakasvuisia lajikkeita, jotka sopivat erittäin hyvin amppeleihin ja parvekelaatikoihin. Matalakasvuiset lajikkeet kasvavat noin 40 cm korkeiksi.

Lue myös:

Pihavalaistus kuntoon
Kymmenen puutarhavinkkiä Kekkilältä

Vihreää terapiaa puutarhassa

Teksti: Sanna Toikkanen
Kuvat: Sanna Toikkanen, Sari Weckström, Viherlandia
, Colourbox

Tilaa Annan uutiskirje

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kommentit

Köynnökset ovat kivoja ja helppoja kesäkasveja, jotkin kärhöt jopa selviävät talvestakin. Harmi kun kransseihin tulee aina jotain toukkia, jotka nakertavat lehdet. Ostin viime kesänä ruusupapua, se menestyi hyvin ja kasvoi nopeasti. Nyt on taas kärhö kokeilussa, menestyy I-IV, toivon että olisi vielä ensi kesänä. Jalokärhö kuoli muutama vuosi sitten, mutta se olikin herkempi.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *