Käärme unessa on pohdituttanut monia ja saanut myös erilaisia selityksiä.
Käärme unessa on pohdituttanut monia ja saanut myös erilaisia selityksiä.
Lifestyle

Käärme unessa: Uneksimme joukolla samoista asioista, joilla ei ole mitään tekemistä arkemme kanssa – tästä se johtuu

Unissa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Käärme on unessa yksi selittämättömältä tuntuvista vakiovieraista, toisilla putoaa hammas yö toisensa jälkeen. Unien järjettömyyksille voi olla järjellliset selitykset.
Teksti: Lotta Pellas Kuvat: iStock

 


Nykyihmisistä harva joutuu kohtaamaan vihaista villieläintä. Miksi ihmeessä tämän vuosituhannen kaupunkilaiset näkevät käärmeitä unissaan, vaikka niihin ei ole minkäänlaista arkielämän kosketusta?

Unien tulkinnasta on olemassa valtavasti kirjallisuutta, joka usein perustuu tähtien asentoon tai kiisteltyyn freudilaisuuteen. Viime aikoina on kuitenkin julkaistu yhä enemmän vaikuttavaa unikirjallisuutta, kuten Anna Tommolan kirjoittama Yöllinen elämämme. Miksi näemme unia? ja Markku Siivolan kirja Unien opissa. Unet itseymmärryksen palveluksessa.

Tieteen näkökulmasta katsottuna unet ovat aivojen tuotetta. Mikään unissa ei ole yliluonnollista, eikä mikään niiden sisällöstä tule unennäkijän mielen ulkopuolelta. Unien tarkoitus – se, miksi ihmiset ylipäätään näkevät unia – on kuitenkin suurilta osin mysteeri.

Käärme unessa ja muita uhkakuvia

Anna Tommolan kirjan mukaan ihmisen geeneissä on kyky varoa tietynlaisia uhkia. Tyypillisistä unikuvista putoaminen, pakeneminen, uhkaava luonnonilmiö ja pedon kitaan joutuminen ovat evolutiivisista syistä pelottavia. Myös käärme unessa voi liittyä samaan.

Ihmisten unet ovat täynnä universaaleja aiheita: villipetoja, paha-aikeisia tuntemattomia, takaa-ajoja ja lähestyviä hyökyaaltoja. Ihmiskunnan alussa nämä ovat olleet henkeä uhkaavia vaaroja. Yksityiskohdat vaihtelevat, mutta kaikkialla maailmassa ihmiset todennäköisesti näkevät unia melko samankaltaisista teemoista.

Esimerkiksi käärme unessa on usein selitetty unentulkinnoissa seksuaaliseksi lataukseksi, penisvertaukseiksi tai varoitukseksi myrkyllisestä ihmisestä lähipiirissä. Tällainen symbolilähtöinen unitulkinta voi olla yhtä hedelmätöntä kuin tarotkorteista ennustaminen.

Markku Siivolan kirjassa oudoksutaan unien tulkitsemista symbolien avulla: merkitysten hakeminen on liian rationaalista ajattelua siihen nähden, miten aivomme unessa toimivat. Unessa asiat assosioituvat vapaasti.

”Uni voi alkaa ’merkitä’ jotakin vasta päivätajunnan prosesseissa, joissa koetamme saada unen loppumattomuutta mahtumaan järkemme maljaan, kun esimerkiksi muistamme unen ja jaamme sen toisten kanssa. Symboleita eli jonkun toisen edustuksia ne ovat vain rationaalisen ajattelun ahtaasta kulmasta katsottuna”, Siivola kirjoittaa.

Väkivaltaa unissa

Tappamisunet ovat ahdistavia ja suhteellisen yleisiä. ”Eri tutkimusten mukaan jopa 20–35 prosenttia ihmisistä muistaa joskus unessa tappaneensa jonkun”, Tommola toteaa kirjassaan.

Vaikka näkisi väkivaltaisia unia, ne eivät ole merkki siitä, millainen ihminen tietämättään on.

Hereillä koettujen aggressioiden ja tappamisunien välillä on melko tuoreen saksalaisen yliopistotutkimuksen mukaan kuitenkin yhteys. Hereillä ollessa koetut mielentilat ja tunteet heijastuvat unien sisältöihin. Sisällöt ovat kuitenkin yleensä voimakkaasti liioiteltuja.

Samasta kirjoittaa Siivola. Kielikuvat ja hurtti huumori – ”voisin vaikka tappaa sen” – vaihtuu yöllä selkeämmiksi kuviksi.

Nukkuva nainen.

Hereillä ollessa koetut mielentilat ja tunteet heijastuvat unien sisältöihin.

Toistuvia unia

Ihmiset näkevät yllä mainituistakin myös toistuvia unia. Joidenkin psykologien mukaan toistuvissa unissa on kyse ratkaisemattomista asioista unennäkijän elämässä. Yöaikaan ne muistuttelevat olemassaolostaan kerta toisensa jälkeen. Jatkuvasti tai säännöllisin väliajoin uniin nousevat asiat toistuvat, koska niistä on jäänyt niin vahva tunnemuistijälki.

Tommolan mukaan on tutkimuksia, jotka osoittavat, että toistuvat unet voivat yhteydessä heikentyneeseen henkiseen hyvinvointiin ja stressitekijöihin. Ilmeisesti suurimmassa osassa toistuvista unista on kielteinen sävy, kuten epäonnistumista.

Lue myös: Miksi en muista uniani? Asiantuntija paljastaa, mistä taipumus kertoo

Kehon fyysiset reaktiot siirtyvät uniin

Tommolan mukaan suurin osa ihmisistä on ainakin joskus nähnyt vessaunia. Hän siteeraa psykologian dosentti Katja Vallia: unityypin selittää mahdollisesti fyysinen tarve. Kun ihminen ei malta herätä, liioiteltu versio hädästä pyrkii hänen tietoisuuteensa. Nukkuessaankin aivot monitoroivat edelleen ympäristöä ja kehoa.

Lue myös: Nukun huonosti ja menin unitutkimukseen – tämä selvisi, kun untani mitattiin

Ilman aivan ilmeistäkin yhteyttä unennäköön voivat vaikuttaa kehon fyysiset signaalit.

Vessaunen ja pissahädän yhteys on aika yksinkertainen, mutta yleismaailmalliset putoavien hampaiden unet ovat ehkä myös fysiologisesti selitettävissä. Kun nukkuessaan narskuttelee hampaitaan tai puristaa leukojaan yhteen, se voi muovautua osaksi unta.

Uniin voi siirtyä epäsuorasti paitsi kehossa tapahtuvia fyysisiä reaktioita, myös hajuja.

”Esimerkiksi ruusun tuoksu ei välttämättä saa uneksimaan tuoksuvista ruusuista, mutta miellyttävät tuoksut saattavat yleisemmällä tasolla laukaista miellyttäviä ja pahat hajut taas epämiellyttäviä unikokemuksia”, Tommola kertoo tutkijoiden havainneen.

Lähteet:

Anna Tommola: Yöllinen elämämme. Miksi näemme unia? Atena 2020.

Markku Siivola: Unien opissa. Unet itseymmärryksen palveluksessa. Kirjapaja, uudistettu laitos 2020.

X