Kauneus

”Helposti 200 euroa kerralla” – suomalaisnaisilla on yhteinen kauneudenhoitorutiini, josta he eivät tingi

Kysyimme ulkonäkötutkijalta ja Annan lukijaraadilta kauneudesta ja kuluttamisesta. Käynti kauneudenhoidon ammattilaisella tuo hyvää mieltä, kohottaa itsetuntoa ja toimii arjen hemmotteluhetkenä.

Teksti:
Terhi Harper
Kuvat:
iStock, OM-arkisto

Puhtaus, siisteys ja luonnollisuus kuuluvat perinteiseen suomalaiseen kauneusihanteeseen.

Kysyimme ulkonäkötutkijalta ja Annan lukijaraadilta kauneudesta ja kuluttamisesta. Käynti kauneudenhoidon ammattilaisella tuo hyvää mieltä, kohottaa itsetuntoa ja toimii arjen hemmotteluhetkenä.

Tutkija Anna Grahn istahti kampaajan tuoliin viimeksi maaliskuussa. Samalla käynnillä Turun yliopiston taloussosiologian tohtorikoulutettavan hiuksiin laitettiin vaaleita raitoja ja pesupaikalla värjättiin hänen kulmansa.

Kampaajalla käyminen on monien suomalaisten naisten tapaan myös Annalle yksi tärkeimmistä omaan ulkonäköön liittyvistä kulutuskohteista – siitäkin huolimatta, että pitkähiuksisena hinta kirpaisee.

– Raitoihin kuluu rahaa helposti kaksisataa euroa kerralla, minkä vuoksi olen harventanut kampaajakäyntejäni, vaikka ulkonäön kohentamiseen sijoitetun rahan vastineeksi saan toki muutakin, kuten kauan kaivatun keskusteluhetken kampaajan kanssa.

Annan kyselyssä 92 prosenttia kertoi käyvänsä kampaajalla. Se oli lukijoiden mainitsemista kauneudenhoitopalveluista ylivoimaisesti suosituin.

Taloussosiologian tohtorikoulutettava Anna Grahn on tutkinut ulkonäkökeskeistä urheilukulttuuria. 
Taloussosiologian tohtorikoulutettava Anna Grahn on tutkinut ulkonäkökeskeistä urheilukulttuuria. 

Itsensä hemmottelu on aiempaa hyväksyttävää

Perinteiseen suomalaiseen ulkonäköihanteeseen on aina kuulunut puhtaus, siisteys ja luonnollisuus. Ulkonäköpalveluihin satsaamisesta ei ole haluttu huudella julkisesti. Kahden viime vuosikymmenen aikana ilmapiiri on kuitenkin alkanut muuttua.

– Elämme monella tavoin yltäkylläisyyden yhteiskunnassa, jossa hemmottelu on aiempaa hyväksyttävämpää.

Kaupan liitto arvioi suomalaisten käyttävän kuluvana vuonna keskimäärin 230 euroa henkilöltä kosmetiikkatuotteisiin. Niin tuotteet kuin kauneudenhoitopalvelut, kuten vaikkapa huolitellut kynnet tai tuuheat ripsenpidennykset, merkitsevät monelle oman ulkonäköpääoman tietoista kasvattamista.

– Erityisesti asiakaspalvelutehtävissä viehättävä ulkonäkö mielletään nykyään yhä enemmän osaksi onnistunutta asiakaspalvelukokemusta ja yrityksen palvelukulttuuria.

Ulkoiset vaatimukset, kuten tatuointien pitäminen piilossa tai toivomus siitä, että työpaikalle tullaan huoliteltuna ja ehostettuna, voivat olla Grahnin mukaan ääneen lausuttuja tai hienovaraisen sanattomia.

Annan kyselyyn vastanneista suurin osa satsaa mielellään kauneudenhoidon palveluihin. Freesi tukka ja hoidetut kynnet piristävät mieltä. 
Annan kyselyyn vastanneista suurin osa satsaa mielellään kauneudenhoidon palveluihin. Freesi tukka ja hoidetut kynnet piristävät mieltä. 

Ulkonäköpääoma voi edistää asemaa työ- ja rakkausmarkkinoilla

Miellyttävään ulkonäköön niputetaan sekä tietoisesti että alitajuisesti muitakin myönteisiä piirteitä. Tutkimusten mukaan erityisen räikeästi tämä näkyy työnhaku- ja rakkausmarkkinoilla.

– Yleisten kauneusihanteiden raameihin mahtuvilla on paremmat todennäköisyydet tulla valituksi tehtävään tai löytää omaan silmään mukavannäköinen kumppani. Tämä asettaa ihmiset harmillisesti eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla ei ole esimerkiksi rahaa tai aikaa satsata ulkonäköön, Grahn huomauttaa.

Nuoruus ja nuorekkuus ovat Grahnin uskoman mukaan edelleen vallalla oleva kauneusihanne. Vaikka iäkkäitäkin malleja ja filmitähtiä palkataan mainoksiin, Grahn epäilee, että todellisen asennemuutoksen sijaan taustalla vaikuttaa enemminkin yrityksen halu näyttää ulospäin vastuulliselta ja ajan hermolla olevalta.

– Ilmiössä on jotakin samaa kuin kosmetiikkatuotemerkki Doven 2000-luvun alun kampanjassa: siinä tarkoitus oli nostaa esiin ”kaikenkokoisia kehoja”, mutta tosiasiassa mallit olivat kaikki normaalikokoisia.

Asiantuntijakin haksahti someen

Erityisesti sosiaalisen median tarjoama kuvasto luo monelle paineita laittaa rahaa kosmetiikkaan ja ulkonäköpalveluihin.

Omien sanojensa mukaan Anna Grahn haksahti itse somessa vain vähän aikaa sitten ostamaan deodorantin, jota Instagram-vaikuttaja mainosti tilillään.

– Samalla kun pohdin, että on älytöntä käyttää houkuttelevasti paketoituun deodoranttiin kolminkertainen summa markettituotteeseen verrattuna, ajattelin, että tämä on minun valintani. Haluan arkeni tuoksuvan jos ei muulta, niin edes hyvänhajuisilta kainaloilta!

Miten ikä on muuttanut kauneudenhoitotottumuksiasi?

”Koska tulotasoni on noussut, satsaan palveluihin aiempaa enemmän.”

”Iän myötä itsensä hoitaminen ei ole vähentynyt, ehkä hieman kallistunut. Vuosien kertyessä olen käyttänyt yhä laadukkaampia tuotteita – teininä pääsi vähällä, kun Nivea ja Vitalis riittivät hyvin. Kun aloin käyttää meikkiä, ihon puhdistusaineet kasvattivat kuluja.”

”Lapset ovat lentäneet pesästä ja rahaa on enemmän käytettävissä kauneudenhoitoon.”

”Iän myötä minusta on tullut omatoiminen kauneudenhoidossani, käytän siihen rahaa aiempaa vähemmän.”

”Tuotteet ovat vaihtuneet, mutta kulutan kauneudenhoitoon yhtä paljon kuin ennenkin.”

”Kulutan ulkonäkööni ehkä hiukan vähemmän rahaa kuin nuorempana. Olen tyytyväinen hyväkuntoiseen ihooni.”

”Olen aina käyttänyt laadukkaita ihonhoitotuotteita ja käytän edelleen. Ammattini puolesta olen kiinnostunut kaikesta ulkonäköön ja kauneudenhoitoon liittyvästä.”

”Uskoisin käyttäväni rahaa ulkonäkööni vähemmän nyt kuin nuorempana. Ostan varsin niukasti meikkejä, ja nekin vähät näyttävät kuivuvan meikkipussiin vähäisen käytön vuoksi. Huulipuna on arjen ainoa kaunistus. Vain juhlatilanteisiin meikkaan ja silloinkin lyhyen kaavan mukaan. Sen sijaan olen aina käyttänyt kampaajan palveluita.”

X