Kauneus

Kollageeni on siloisan ihon salaisuus – sen tuotantoon voi vaikuttaa mutta toisella tapaa kuin moni luulee

Ihon kiinteyden kannalta yksi aine päihittää muut: kollageeni. Ihon kollageenin tuotantoon voi jonkin verran vaikuttaa elintavoillaan, mutta ravintolisien syömisestä ei nykytiedon valossa ole hyötyä.

Teksti:
Anna Kauhala
Kuvat:
Istock

C-vitamiini edistää kollageenin muodostusta.

Ihon kiinteyden kannalta yksi aine päihittää muut: kollageeni. Ihon kollageenin tuotantoon voi jonkin verran vaikuttaa elintavoillaan, mutta ravintolisien syömisestä ei nykytiedon valossa ole hyötyä.

Kollageeni on aine, josta on varmasti kuullut, jos on kiinnostunut ihonsa hyvinvoinnista. Vaan miksi se on niin tärkeä ihon nuorekkuudelle, ja voiko sen tuotantoon vaikuttaa?

Sana kollageeni tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa liimaa muodostavaa. Nimitys on kuvaava, sillä kollageeni on proteiini, joka ylläpitää kudosten rakennetta.

Ihossa kollageenisäikeitä on runsaasti verinahassa, dermiksessä. Verinahan tehtävä on tukea ja ravita ihon ulompia osia eli epidermistä. Siksi kollageeni tuo iholle kiinteyttä, nuorekkuutta ja terveyttä.

Kollageenin tuotanto alkaa hidastua noin 25-vuotiaana

Elimistö tuottaa tarvitsemansa kollageenin itse tukikudossoluissaan. Rakennusaineena se käyttää aminohappoja, joita se hankkii pilkkomalla syömämme proteiinin. Lisäksi solut valmistavat aminohappoja itse.

Ikävämpi juttu on, että kollageenin tuotanto vähenee iän myötä. Silloin kollageenisäikeiden verkosto heikkenee. Seuraukset tiedämme: iho alkaa veltostua, ohentua ja rypistyä.

Kollageenin tuotannon hidastuminen alkaa jo 25 ikävuoden jälkeen, mutta sen vaikutukset näkyvät kunnolla vasta noin neljä- tai viisikymppisenä, geeneistä ja elintavoista riippuen.

Suojaa ihosi kollageenisäikeet auringolta

Jos haluaa pitää huolta kollageenisäikeistään, yksi keino on ylitse muiden: ihon suojaaminen auringon UV-säteilyltä. UVA-säteet tunkeutuvat syvälle ihoon ja tuhoavat siellä kollageenisäikeitä.

Myös tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö heikentävät elimistön kollageenin tuotantoa ja tekevät tuhojaan olemassa olevassa kollageenissa.

Runsaasti aurinkoa ottaneen ja tupakoivan iho rypistyykin usein jo nuorempana.

Syö C-vitamiinipitoisia ruokia, karta sokeria

Kollageenin tuotantoon voi hieman vaikuttaa muillakin keinoin. Tämä on tutkittua tietoa: EU on hyväksynyt terveysväittämäksi, että sisäisesti nautittu C-vitamiini edistää kollageenin muodostusta. Siksi kannattaa varmistaa, että lautasella on runsaasti C-vitamiinia sisältäviä kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Rautaakin tarvitaan, ja siitä on monilla hedelmällisessä iässä olevilla naisilla puutetta. Rautaa saa muun muassa lihasta, täysjyväviljoista ja palkokasveista.

Sokeri sen sijaan on kollageenin vihollinen. Runsas sokerinsyönti voi johtaa solujen sokeroitumiseen, mikä tuhoaa kollageenia.

Lue myös: Väsymystä, aivosumua ja lihaskipuja – epämääräisten oireiden takana voi olla raudanpuute

Kollageenia rakentuu myös kasviproteiinista

Elimistö tarvitsee kollageenin tuotantoon myös proteiinien aminohappoja. Tähän kelpaavat niin eläinperäiset kuin kasviproteiinitkin. Jälkimmäisiä on runsaasti muun muassa palkokasveissa ja täysjyväviljassa.

Vegaanikaan ei siis tarvitse kollageeniravintolisää – riittää, että syö mitä tahansa proteiinia yleisten ravitsemussuositusten mukaan.

Kollageenia itseään on lihassa, kalassa, liivatteessa sekä ravintolisissä. Kollageeni­ravintolisien syöminen ei kuitenkaan nykytiedon mukaan ole tarpeen.

Tutkimuksissa ei ole pystytty luotettavasti osoittamaan, että kollageenia sisältävät ravintolisät parantaisivat ihon kuntoa. Yksittäisissä tutkimuksissa niistä on havaittu hyötyä, mutta laajempia tutkimuksia tarvitaan.

Ravintolisinä käytettävien kollageenivalmisteiden ei saakaan nykylainsäädännön mukaan väittää edistävän kollageenin tuotantoa.

Syöty kollageeni matkaa suolistoon, missä sille käy samoin kuin muillekin proteiineille: se pilkotaan aminohapoiksi. Silloin se ei ole enää kollageenia, eikä päädy sellaisenaan vahvistamaan ihoa.

Asiantuntijana kosmetiikka-alan kemisti ja konsultti, FM Ritva Kurimo

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 9/2022.

X