Ihmiset ja suhteet

Avoparin asuntolaina: kaikesta mustaa valkoiselle

Teksti:
Anna.fi

Yhteinen omistusasunto on muutakin kuin sama katto pään päällä. Asunto sitoo omistajansa yhteiseen omaisuuteen ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kodin kuluista ja hoidosta on vastattava yhdessä. Asuntolaina on aina iso sitoumus, olipa kyseessä yhteinen laina tai erilliset lainat.

Kun avopari ottaa asuntolainan, ”pankinjohtaja vihki meidät” -heitolla on totuuspohjaakin. ”Ennen lainanottoa kannattaa miettiä todella tarkkaan, kuinka vakaalla pohjalla parisuhde on”, sanoo asuntolaina-asioiden asiantuntija, pankinjohtaja Jouni Lehtinen Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä.

Jouni Lehtinen kertoo, ettei avopari ole lainanantajan näkökulmasta erilainen tai riskialttiimpi asiakas kuin avioehdon tehnyt aviopari tai aviopari ylipäätään, sillä erot ovat nykyisin yleisiä siviilisäätyyn katsomatta. Pankki ei punnitse sitä, millainen lainanhakijoiden suhde on, vaan ainoastaan sitä, millaisen kokonaisuuden he muodostavat yhdessä: onko varallisuutta, entä vakuuksia?

Osalla lainanhakijoista ei ole juurikaan tietoa asuntolaina-asioista, mutta se ei ole este lainan saannille, sillä tietoa ja neuvoja on kyllä saatavilla. Enemmän Lehtistä huolestuttavat ne asiakkaat, joilla on epärealistiset lainatoiveet. ”Vaikka velallisia olisi kaksi, asuntolainan tulisi olla sellainen, että tarvittaessa kumpi tahansa pystyy lyhentämään lainaa yksinkin”, Lehtinen sanoo. Hän myöntää kyllä, että joskus myönnetään niin isoja lainoja, ettei kumpikaan velallisista saisi yhtä suurta lainaa yksinään.

Joskus lainanhakijat ovat keskenään eri asemassa: toisella on huomattavasti suuremmat tulot ja enemmän omaisuutta kuin kumppanilla. Etenkin suurien lainojen kohdalla tai kun laina otetaan erilaisista lähtökohdista, kannattaa punnita huolellisesti, millaiseen paperiin nimensä panee.

Omistussuhteet ja velka tasapainossa

Sillä, onko pariskunnalla yksi yhteinen laina vai kaksi erillistä, ei ole sinänsä väliä. ”Tärkeää on se, että kaikesta on paperit todisteena”, sanoo pankinjohtaja Jouni Lehtinen. Hän painottaa sitä, että asunnon omistussuhteet on merkittävä osakekirjoihin tarkasti sen mukaan, missä suhteessa asuntoon on sijoitettu rahaa ja missä suhteessa lainaa lyhennetään. Se, joka maksaa enemmän, omistaa myös enemmän.

Tämän luulisi olevan itsestään selvää, mutta Lehtinen kertoo myös törmänneensä tapauksiin, joissa asuntolaina on parin molempien osapuolten nimissä, mutta itse asunto-osake eli omaisuus vain toisen nimissä.

”Siinä tilanteessa yritämme kyllä valistaa, ettei toinen olisi aivan heikoilla”, Lehtinen varoittaa ja kertoo pääperiaatteen. ”Jos asunnon omistussuhteista ei ole tehty papereita, omaisuuden katsotaan jakautuvan fifty–fifty. Asuntolainan suhteen kumpikin on vastuussa periaatteessa koko lainasta, ellei muuta ole sovittu.”

On siis hyvä miettiä, onko valmis antamaan toiselle omaisuutta tai toisaalta vastaamaan itse suuremmasta velasta kuin oli ajatellutkaan. Tarkista vielä toisenkin kerran, että asunto-osakkeen omistussuhteet ja asuntolainan velkaosuudet on merkitty oikein.

Avoparin avioehto

Vaikka laina-asiat olisivat kunnossa, huolia voi silti tulla vastaan. Jouni Lehtinen toteaa, että ero tulee asunnonomistajille yleensä aina kalliiksi, etenkin jos asuntosuhdanteet eivät ole suotuisat. Joskus asunto-osakkeesta käydään eron hetkellä kovaakin kiistaa.

Osa pareista pyrkii ennakoimaan mahdolliset ongelmatilanteet ja tekee jo asunnonosto- ja lainanottohetkellä paperit, joista selviää, mitä yhteiselle omaisuudelle erotilanteessa tapahtuu: kuka esimerkiksi ottaa asuntolainan huolekseen ja saa jäädä asuntoon asumaan.

”Avopari voi tehdä ikään kuin avioehdon”, Lehtinen neuvoo. Asemaansa voi turvata myös esimerkiksi lainaturvavakuutuksella. Sen voi ohjata asunnon toisen osakkaan hyväksi esimerkiksi kuolemantapauksen yhteydessä. Lisäksi avoparikin voi tehdä keskinäisen testamentin.

Teksti: Jenni Saarilahti / A4 Media Oy (4.11.2005)
Kuva: A4 Media Oy

X