Koti ja sisustus

Identiteettivarkaus – Varjele yksityisyyttäsi netissä

Teksti: Anna.fi

Sain muutama vuosi sitten Facebook-kaveripyynnön Astrid Thorsilta. Hyväksyin pyynnön, vaikkei tuntenut Thorsia: löytyihän tämän ystävälistalta monia tuttuja kollegoja ja tunnettuja poliitikkoja. Päivityksiä lukiessani hieman ihmettelin silloisen maahanmuuttoministerin rasistissävytteisiä kommentteja. Jonkin ajan kuluttua Thorsin avustaja otti yhteyttä ja kertoi, että Facebook-profiili on väärennetty.

Identiteettivarkaus

Nainen, 56

Sosiaalinen media on synnyttänyt aivan uusia tapoja loukata ihmisen yksityisyyttä

Monet julkisuuden henkilöt, muun muassa Lola Wallinkoski, Toni Wirtanen ja Robert Helenius, ovat kertoneet, että joku muu esiintyy Facebookissa tai Twitterissä heidän nimissään. Mutta ongelma ei koske pelkästään julkkiksia. Sisäministeriön ja MTV3:n SuomiAreenan tuoreen verkkokyselyn mukaan joka kymmenes suomalainen on joutunut identiteettivarkauden uhriksi netissä.

Identiteettivaras vie uhrilta hänen henkilötietonsa. Se ei vaadi suuria hakkerintaitoja. Kuka tahansa, vaikka sinä, voi kirjautua verkkopalveluihin jonkun toisen henkilön tiedoilla. Voit ladata sinne hänen kuvansa jostain toisesta sosiaalisen median palvelimesta ja elää virtuaalielämää hänen nimissään. Niin kauan kun vain keskustelet ystävällisesti muita loukkaamatta, et tee mitään laitonta.

Suomessa ei tunneta rikosnimikettä identiteettivarkaus, joten poliisi ei voi puuttua toimintaasi.

– Toisen nimissä voi vaikkapa esittää näkemyksiä, joista asianosainen on täysin eri mieltä. Se on kiusallista, mutta ei laitonta. Rikolliseksi toiminta muuttuu, jos varas syyllistyy esimerkiksi uhkailuun, kunnianloukkaukseen tai yksityiselämän tietojen levittämiseen. Silloin uhri voi tehdä rikosilmoituksen, toteaa keskusrikospoliisin ylitarkastaja Sari Kajantie.

Nuoret luovat syrjitystä koulukaverista Facebook-profiilin, jossa esitetään arveluita tämän seksuaalisesta suuntautumisesta tai lataavat IRC-galleriaan kohteesta epäsuotuisan kuvan. Ex-puoliso laatii entisen kumppanin nimissä härskin deitti-ilmoituksen, joka saa aikaa kymmeniä kiusallisia yhteydenottoja.

Identiteettivarkauden motiivi on usein kiusanteko tai kosto

Tekijät eivät tule ajatelleeksi, että valheellisen tai loukkaavan tiedon esittäminen on netissä yhtä vakava rikos kuin reaalimaailmassakin. Pilaksi aiottu herja voi poikia vaikkapa kunnianloukkaussyytteen.

Miten toimia, jos törmää nimissään olevaan valeprofiiliin?

– Ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteys palveluntarjoajaan ja vaatia profiilin poistamista, neuvoo nettipoliisi Juha-Matti Vahtermaa.

– Tosin Facebookissa se on vaivalloista ellei mahdotonta, sillä sivustoa ylläpidetään Yhdysvalloista käsin. Joissakin tapauksissa olemme käyneet sivulla tekemässä huomautuksen poliisin nimissä, minkä jälkeen valeprofiili on poistettu vähin äänin.

Vahtermaa kehottaa miettimään kahdesti jokaista tietoa, jonka itsestään verkossa paljastaa. Sitä ei välttämättä pysty koskaan poistamaan. Nyrkkisääntö kuuluu: Älä julkaise netissä mitään, mitä et voisi laittaa koulun tai työpaikan ilmoitustaululle.

– Moni Facebookin käyttäjä ei ole käynyt edes vilkaisemassa yksityisyysasetuksiaan. Silloin kaikki omalle seinälle kirjattu on vapaasti nähtävissä. Myös ystäväpyyntöjen hyväksymisessä pitää olla tarkkana. Joku saattaa valeprofiilin turvin kalastella tietoja Facebook-kavereiltaan, Vahtermaa muistuttaa.

Niinkin vaarattomalta tuntuvan informaation kuin syntymäajan, puhelinnumeron tai kotiosoitteen avulla taitava nettisurffaaja voi jo kerätä tiedonmuruja eri reittien varrelta. Vääriin käsiin joutuessaan ne saattavat aiheuttaa suurta tuhoa. Maineen lisäksi voi menettää myös rahansa.

Jätin ravintolassa käsilaukkuni hetkeksi vartioimatta. Jonkin ajan kuluttua huomasin, että lompakko henkilötodistuksineen oli kadonnut. Kuoletin heti pankki- ja luottokorttini ja tein rikosilmoituksen. Muutaman viikon päästä aloin saada outoja laskuja. Varas oli avannut nimissäni puhelinliittymiä ja tilannut verkkokaupoista kallista elektroniikkaa.

Nainen, 39

Identiteettivarkaus

Takana järjestäytynyt rikollisuus

– Petoksista suuri osa on siirtynyt verkkoon, sillä netissä on luontevaa esiintyä anonyyminä, Sari Kajantie sanoo.

On täysin sallittua urkkia sähköpostien salasanoja ja verkkopankkitunnuksia. Rikolliseksi toiminta muuttuu vasta, kun tiedoilla hankitaan taloudellista hyötyä. Vielä jokin aika sitten puhelinliittymiä ja pikavippejä oli kohtalaisen helppo ottaa toisen nimiin. Toissa vuonna kuluttajansuojalakia tiukennettiin. Nyt luotonantaja velvoitetaan tarkistamaan entistä huolellisemmin hakijan henkilöllisyys.

Isojen tietomurtojen ja petosvyyhtien takana on usein järjestäytynyt rikollisuus. Tekijöitä on vaikea jäljittää. Rikoksen selvittämistä hankaloittaa se, että usein uhri havaitsee identiteettivarkauden vasta viikkojen kuluttua, kun ensimmäiset laskut alkavat putoilla postiluukusta. Silloin urkinnasta syntyvä tekninen jälki on jo saattanut kadota.

Kajantie kehottaakin seuraamaan aktiivisesti omaa rahaliikennettä. Se onnistuu esimerkiksi Suomen asiakastiedon tarjoaman omatietopalvelun kautta. Järjestelmä lähettää asiakkaalle ilmoituksen aina, kun hänen luottotietojaan kysytään. Varastettujen henkilöpapereiden käytön voi estää ”oma luottokielto” -merkinnällä.

– Palveluntarjoajien järjestelmät on usein kelvottoman huonosti suojattu. Moni käyttää salasanana henkilötunnusta, joka on lain mukaan julkinen tieto. Asiakkaiden pitäisi herätä vaatimaan parempaa suojausta, Sari Kajantie toteaa.

Tosin moni antaa täysin vapaaehtoisesti erilaisille kaupallisille yrityksille henkilötietojaan varmistamatta, mihin niitä käytetään ja luovutetaan. Verkossa sinisilmäistä kuluttajaa yritetään jymäyttää monin tavoin. Yksi tyypillisimmistä keinoista on sähköpostiviesti arpajaisvoitosta, jonka voi lunastaa lähettämällä tilinumeronsa.

– Tällaisiin viesteihin törmätessä kannattaa muistaa, että jos uutinen vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, kyseessä on todennäköisesti huijaus, Juha-Matti Vahtermaa sanoo.

Identiteettivarkaus saattaa sekoittaa elämän vuosikausiksi. Virheelliset tiedot ovat ehkä levinneet netissä hyvinkin laajalle ja niiden korjaaminen vaatii aikaa ja rahaa. Uhri voi silti menettää luottotietonsa. Hän saattaa myös törmätä nimissään esitettyihin arveluttaviin mielipiteisiin esimerkiksi työpaikkaa hakiessa.

Myös henkinen taakka on raskas. On ahdistavaa ajatella, että joku ehkä esiintyy minuna.

Identiteettivarkaudet verkossa ovat yksi nopeimmin leviävä rikollisuuden muoto. Ne lisääntyvät niin kovalla vauhdilla, että lainsäädäntö ei pysy kannoilla: uhreja ei pystytä suojelemaan riittävästi.

– Maailma on muuttunut. Eikö lainsäädäntöäkin pitäisi muuttaa? Sari Kajantie kysyy.

Jos tietosi varastetaan

Tee heti rikosilmoitus. Ilmoita asiasta pankkiin ja luottokuntaan.Informoi palveluntarjoajiasi, esimerkiksi puhelin- ja internet-operaattoria, että identiteettiäsi saatetaan käyttää väärin.
Vaihda tunnukset ja salasanat, jos epäilet niiden joutuneen vääriin käsiin.

Ota yhteys erilaisiin rekisterinpitäjiin ja varmista, että tietosi ovat oikeat.

Asiantuntijoina keskusrikospoliisin ylitarkastaja Sari Kajantie ja nettipoliisi Juha-Matti Vahtermaa.

Teksti: Miia Siistonen
Kuvat: iStock ja Colourbox.com

X